STTK ry.

STTK: Osaaminen on tulevan talouskasvun välttämätön kriittinen tekijä

Jaa

Työelämän murros muuttaa kaikkien työikäisten osaamistarpeita. Pandemia toi lyhyessä ajassa esiin työikäisten osaamisen jakolinjat esimerkiksi etätyön ja työn tekemisen digitaalisten vaatimusten kautta. Ilmastonmuutoksen torjunta kiihdyttää osaamisen muutostarpeita. Jatkuva oppiminen on päivän sana, mutta vähemmän keskustellaan siitä, mitä se lopulta tarkoittaa ja mitä vaihtoehtoja on.

- Heikko osaaminen ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen nakertavat ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, osallisuuden kokemusta ja elämänlaatua. Pahimmillaan osaamisen puute syrjäyttää työmarkkinoilta kokonaan, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Palola puhui tänään STTK:n perinteisessä talousseminaarissa, jossa teemana oli heikon osaamisen vaikutus syrjäytymiseen ja sen hintalappu yksilölle ja yhteiskunnalle. Sitra on laskenut, että työn ja osaamisen ulkopuolelle jäämisen kokonaiskustannukset julkiselle taloudelle olivat vuonna 2019 yli 18 miljardia euroa.

- Inhimilliselle murheelle ei hintalappua ole, mutta yhteiskunnalle olisi taloudellisesti kannattavaa investoida julkista ja yksityistä rahaa osaamisen kehittämiseen nykyistä enemmän. Osaaminen kerryttää työnantajalle ja yhteiskunnalle tuottoja ja kilpailukykyä korkeamman tuottavuuden kautta. Osaaminen on tulevan talouskasvun välttämätön kriittinen tekijä.

Osaamistaso ei Suomessa enää nouse ja 1970-luvulla syntyneet ovat jääneet koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Haasteita tuovat myös ikääntyvä väestö, sen myötä nopeasti heikentyvä huoltosuhde ja työvoimapula.

- Meillä ei ole varaa syrjäyttää työmarkkinoilta ketään. Osaavan työvoiman saatavuus on merkittävimpiä työnantajien rekrytointiongelmien taustalla olevia syitä, Palola painottaa.

STTK odottaa kehysriihestä osaamisinvestointeja

Työelämän osaamistarpeisiin on kuluvalla hallituskaudella etsitty ratkaisuja oppivelvollisuuden pidentämisellä ja jatkuvan oppimisen uudistuksella.

- STTK on pitänyt uudistuksia tarpeellisina ja kannattanut päätöksiä. Seuraava etappi jatkuvan koulutuksen tiellä tulisi olla STTK:n jo aikaisemmin esittämä osaamiskartoitusten tekeminen kaikille työikäisille. Siinä arvioitaisiin työntekijöiden osaamistarpeet työpaikkojen näkökulmasta ja vastattaisiin niihin kohdennetulla koulutuksella. Näin vauhdittaisimme myös yritysten uudistumista ja sen myötä syntyisi uusia, ilmastonmuutoksen torjuntaa vauhdittavia innovaatioita, Palola esittää.

OECD-vertailussa koulutuksen osuus julkisista menoista on Suomessa pohjoismaista pienin.

Suomen tavoite on, että kaikki peruskoulun päättävät suorittaisivat vähintään toisen asteen tutkinnon ja että vähintään puolet ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. Suomi on myös sitoutunut EU-tavoitteeseen nostaa työikäisten koulutukseen osallistuminen 60 prosenttiin.

- Tavoitteet kaipaavat tuekseen vakiintunutta ja riittävää rahoitusta. Siksi on vahvistettava toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen sekä erityisesti tutkintokoulutusta täydentävän aikuiskoulutuksen rahoitusta.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 450 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

”Keskittyminen pelkästään menoihin vanhentunutta” STTK esittää kehysbudjetoinnin uudistamista10.5.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Kehysbudjetointi asettaa katon valtion menoille hallituskauden aikana. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat haastaneet kehysbudjetoinnin. Molempien vuoksi Suomessa on jouduttu poikkeamaan perinteisestä kehysbudjetoinnista ja rajaamaan osa menoista kehysten ulkopuolelle. ─ Nykyinen kehysbudjetointi oli perusteltua vielä 2000-luvun alussa, kun nopea talouskasvu kasvatti voimakkaasti verotuloja. Menokehysten avulla voitiin tällöin turvata se, että kasvaneita verotuloja ei käytetä välittömästi uusiin menoihin, vaan julkisen talouden vahvistamiseen, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Kehysmenettely otettiin käyttöön vuonna 1991 ja sitä on uudistettu vuonna 2003. Se ei kuitenkaan ole onnistunut estämään valtion velkaantumista, on tehnyt elvyttämisestä tehotonta ja johtanut hallinnonalojen siiloutumiseen. STTK:n mielestä joustamaton ja ainoastaan menopuoleen keskittyvä kehysbudjetointi onkin ajatuksena vanhentunut ja sitä on uudistettava vastaamaan nykyisiä tarpeita. ─ Esitämme, että

STTK:n hallitus Eurooppa-päivänä: Yhtenäisen Euroopan arvo näkyy nyt9.5.2022 13:48:12 EEST | Tiedote

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on merkittävä vaikutus Suomen ja Euroopan taloudelle. Venäjään kohdistuvilla talouspakotteilla ja irtaantumisella venäläisestä energiasta on vaikutuksia myös suomalaisen palkansaajan asemaan. - Sodan vaikutukset iskevät vasta pandemiasta selvinneeseen talouteemme ja palkansaajien ostovoimaan. Uskon kuitenkin, että tehdyt ratkaisut ovat Suomen ja Euroopan kokonaisturvallisuuden kannalta ainoat mahdolliset ja niillä on kansalaisten laaja kannatus, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan yllätti Euroopan, vaikka sota on ollut käynnissä jo vuodesta 2014. - Olemme seuranneet tätä sotaa kauhistuneina ja tunnemme vahvaa myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan omankin historiamme kautta. Suomen turvallisuuspoliittinen asema on muuttunut merkittävästi. Emme kuitenkaan onneksi ole tässä tilanteessa yksin. Yhtenäisen ja vahvan Euroopan sekä Euroopan unionin jäsenyyden arvo realisoituu nyt, Palola painottaa. Suomen turvallisuuspoliittiset ra

STTK:n hallitus: Tulehtunut työmarkkinatilanne ratkeaa vain palkkaohjelmalla ja rahalla11.4.2022 13:07:55 EEST | Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli tänään monin tavoin tulehtuneesta työmarkkinatilanteesta, erityisesti kuntasektorilla. - On selvää, että kunta-alan tilanne ei ratkea ilman useammalle vuodelle rakentuvaa palkkaohjelmaa ja siihen osoitettavaa rahaa. Tälläkin hetkellä työvoimapula erityisesti terveys- ja sosiaalialalla sekä pelastustoimessa syvenee ja laajenee. Palkkaohjelmalla varmistetaan hyvinvointiyhteiskuntamme julkisten palvelualojen vetovoima nyt ja tulevaisuudessa ja sen myötä kaikille suomalaisille kattavat ja laadukkaat palvelut, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:n hallitus tyrmää pakkolait. - Täysin laillisia työtaistelutoimia ei saa vesittää pakottavalla lainsäädännöllä. Lakko on perusoikeus eikä sitä pidä rajoittaa. Hoitajajärjestöt ovat ilmoittaneet antavansa lakkokohteissa suojelutyötä välittömään hoitoon potilaiden hengen turvaamiseksi tai pysyvän vakavan vammautumisen estämiseksi. Ainoa paikka aukoa työmarkkinoiden umpisolmuja yleensä ja nyt hoitajalakkoa on STTK:n miele

STTK: Julkisen sektorin palkkaohjelmaan ei löytynyt rahaa, vihreä siirtymä vauhdittuu5.4.2022 18:20:47 EEST | Tiedote

Hallitus on kehysriihessään linjannut julkisen talouden suunnitelmasta lähivuosille. Työmarkkinatilanne kuntasektorilla on pahasti tulehtunut. STTK:n mielestä kehysriihestä olisi ehdottomasti tarvittu päätöksiä julkisen sektorin palkkaohjelman rahoittamiseksi. - Rahoituksen sijaan hallitus on valmistellut lailliseen työtaisteluun puuttumista potilasturvalain nojalla. Tätä STTK ei hyväksy. Pidemmällä aikavälillä pakkolaki ainoastaan pahentaisi työvoimapulaa ja siirtäisi ongelmien ratkomista epämääräiseen tulevaisuuteen. Toimiva keino työvoimapulan korjaamiseen on parantaa palkkausta, työoloja ja johtamista, pääekonomisti Patrizio Lainà korostaa. Kehysriihessä budjetointiin lisättiin poikkeuslauseke Ukrainan sodan vuoksi. STTK:n mielestä varautumisen ja sotaa pakenevien auttamisen jättäminen menokehysten ulkopuolelle on tilanne huomioiden täysin perusteltua. - Jatkossa kehysbudjetointia on ylipäätään kehitettävä joustavampaan suuntaan erilaisten kriisien varalta, Lainà toteaa. Venäjän en

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Laillista työtaistelua ei saa vesittää poikkeuslainsäädännöllä2.4.2022 08:47:24 EEST | Tiedote

Suomessa on meneillään hoitoalan työtaistelu. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan pikavauhtia potilasturvallisuuslakia, jonka perusteella lakon piirissä olevaa henkilöstöä voitaisiin määrätä tekemään välttämätöntä suojelutyötä. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tuomitsee yritykset vesittää pikalainsäädännöllä laillisessa työtaistelussa olevien lakko-oikeutta. - Työtaisteluoikeus on Suomessa vahvasti lailla suojeltu. Hoitoalan lakko on täysin laillinen, ja alan liitot ovat luvanneet tehdä vapaaehtoista suojelutyötä lakon aikana tavoitteenaan, että kenenkään henki ja terveys eivät vaarannu. Poliittisen päätöksentekijän ei pidä vesittää lakkoa lainsäädännöllä. Koko kunta-alan neuvottelutilanne on pahasti tulehtunut. STTK:n puheenjohtajan mielestä hoitoalan lakko on osoitus siitä, että neuvottelut ovat epäonnistuneet. - Työnantajapuolella ei ole suhtauduttu neuvotteluprosessiin ja tiedossa olleeseen työtaisteluun riittävällä vakavuudella. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme