Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Palkansaaja tienannut tänään pörssipomon päiväpalkan – ero tuloissa kasvanut rajusti

Jaa

Suomalaisella palkansaajalla on tänään 14. helmikuuta takanaan 33 arkityöpäivää. STTK on laskenut, että vuonna 2016 palkansaaja tarvitsi tämän verran työpäiviä ansaitakseen saman kuin suuren, pörssilistatun yhtiön toimitusjohtaja päivässä.

Vuonna 2015 vastaava luku oli 26 päivää. Johtajien ansiot ovat siis nousseet yli 23 prosenttia verrattua palkansaajien palkkaan.
- Vaikka Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna suhteellisen pienet tuloerot, niiden kasvu nousukauden aikana on hyvin todennäköistä. Tuloerot ovat jatkuvasti yhteiskunnallisen keskustelun aihe ja niiden kasvusta ovat huolissaan myös useat kansainväliset talouden ja politiikan tutkijat, STTK:n ekonomisti Antti Koskela toteaa.

STTK:n laskelmien perustana ovat yhtiöiden julkiset vuosikertomukset ja tilastokeskuksen tiedot. Helsingin pörssin listattujen suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaatioiden mediaani oli vuonna 2016 yhteensä 1 591 206 euroa. Yksityisen sektorin palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli samana vuonna 39 913 euroa.

Laskelmassa oletettiin, että toimitusjohtajat työskentelivät vuodessa 50 työpäivää enemmän kuin palkansaajat. Näin haluttiin huomioida toimitusjohtajien pidemmät työajat. Näillä oletusarvoilla toimitusjohtajan päiväkohtaiseksi mediaanipalkaksi muodostui 5 234 euroa, ja yksityisen sektorin palkansaajan vastaava luku oli 158 euroa päivässä. Johtajien ansioiden nousu johtui erityisesti bonusten ja lisäansioiden rivakasta kasvusta.

- Siinä missä työntekijöiden tasokorotukset vuonna 2016 olivat 0,4 prosenttia ja vuonna 2017 ne olivat 0,0 prosenttia, johdon ansiot ovat nousseet 23,5 prosenttia. Tämä osoittaa, että palkitsemisen oikeudenmukaisesta jakautumista tulisi huolehtia selvästi nykyistä laajemmin. Välineitä siihen löytyy, mutta tahtoa tarvitaan lisää, Koskela korostaa.


STTK aikoo seurata jatkossakin sitä, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien ansioiden välinen suhde kehittyy.
- Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien tuloerojen kasvu kuvaa osaltaan erittäin suurituloisten ja tavallista palkkaa ansaitsevien välillä olevaa kuilua. STTK haluaa edistää reilua markkinataloutta ja kaikkien työtä arvostavaa Suomea. Työstä saatavalla palkalla on merkitystä paitsi toimeentulon, myös tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Myös palkitseminen kuuluu kaikille, Koskela muistuttaa.

Lisätietoja: STTK:n ekonomisti Antti Koskela, puh: 044 543 9838

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Työaikalain uudistus osin onnistunut, jaksotyön laajentaminen ei tyydytä21.5.2018 16:19Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut työaikalakia koskevan hallituksen esityksen. STTK on pitänyt työaikalain uudistamista tarpeellisena ja on sitä mieltä, että lain lähtökohtana tulee jatkossakin olla työaikasuojelun toteutuminen. Uudistus on melko tasapainoinen kokonaisuus sekä rakenteeltaan selkeä ja looginen. - Mielestämme uudistuksessa on kyetty huomioimaan muuttuvan työelämän tarpeet joustojen lisäämisen osalta melko hyvin, sillä siinä on huomioitu sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmat. Muun muassa liukuvan työajan, joustotyön ja työaikapankin säännökset tuovat toivottuja joustoja työntekijöille työn ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi. Käytännössä näiden hyödyntäminen edellyttää hyvää osaamista työpaikkatasolla, johtaja Katarina Murto arvioi. STTK on koko valmistelun ajan pitänyt tärkeänä, että työaikalain soveltamisala säilyy mahdollisimman laajana ja järjestö on tältä osin tyytyväinen esitykseen. - On hyvä, että työaikalaissa ei paikallista sopimist

STTK: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, saatavuusharkinnasta voidaan luopua17.5.2018 11:20Tiedote

Tiedote Huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos tai kun suomalaisia ei riitä tätä tarvetta täyttämään, pitkällä aikavälillä tarvitsemme työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta. - Asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä. Myös yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. STTK haluaa pidemmällä aikavälillä hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, puheenjohtaja Antti Palola totesi tänään järjestön edustajiston kokouksessa Helsingissä. Palola perustelee esitystä Suomen ikärakenteella ja heikentyvällä huoltosuhteella. - Työelämän ulkopuolella on koko ajan kasvava joukko ihmisiä ja samanaikaisesti monia aloja vaivaa paha työvoimapula. Suomalaisia syntyy ennätysvähän, eikä syntyvyyden noususta ole nopeaksi lääkkeeksi työmarkkinoiden haasteisiin. Hyvinvointivaltio ei kestä näitä yh

STTK:n hallitus: Jyrkät asenteet palkansaajia kohtaan heikentävät luottamusta ja yhteistyötä14.5.2018 13:28Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli tänään työmarkkinoiden jyrkentyneistä asenteista. - Suomi on pieni maa, jossa kiistaton merkitys on eri osapuolten hyvillä suhteilla ja niiden kautta kehittyvällä luottamuksella. Vain luottamuksen pohjalta erilaisia näkemyksiä ja uusia avauksia voidaan sovittaa yhteen. Joidenkin yhteiskunnallisten vaikuttajien ja poliitikkojen asenne työmarkkinajärjestelmäämme kohtaan on jatkuvasti silmiinpistävän vihamielinen. Se sulkee heidät pois yhteistyöstä, puheenjohtaja Antti Palola arvioi. STTK:n hallitus korostaa, että edunvalvonta on pitkäjänteistä työtä. Neuvottelupöydissä pärjää yhteistyökyvyllä, luottamuksella, sitkeydellä ja hyvällä pelisilmällä. - Sanelulla, selkävoitoilla ja kiukuttelulla sen sijaan pelaa itsensä ulos. Näkemyseroista huolimatta vastapuolta on kunnioitettava. Kukaan ei voi toimia yksin eikä kukaan voi saada kaikkea. Suomella on takana pitkä huonon talouden ja työllisyyden aika. - Tänä aikana on tehty eläkeratkaisu, useita erittäin maltillisia p

LEHDISTÖKUTSU: Reilumpaa yritysverotusta EU:ssa – Mikä on Suomen linja?9.5.2018 10:47Kutsu

Monikansalliset yritykset pystyvät välttelemään veroja, ja EU-maiden välinen verokilpailu uhkaa muuttua kujanjuoksuksi kohti nollaverotusta. Mitä EU voi tehdä verotulojen turvaamiseksi? Mikä rooli Suomen tulee ottaa yhteistyössä? Näistä kysymyksistä keskustellaan maanantaina 14. toukokuuta klo 9.00 alkaen palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan järjestämässä tilaisuudessa. Samassa yhteydessä järjestöt julkaisevat yhteisen kannanoton reilumman yritysverotuksen puolesta. Keskustelun pääpuhuja on elinkeinoministeri Mika Lintilä. Tilaisuuden avaa ja järjestöjen verokannanoton esittelee SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, päätöspuheenvuoron pitää Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Tilaisuudessa käydään myös paneelikeskustelu, johon osallistuvat kansanedustajat Harri Jaskari (kok) ja Eero Heinäluoma (sd), Vesa-Pekka Poutanen (EU-komissio) ja Taina Vallander (STTK). Paneelin juontaa Laura Häkli

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme