Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Palkansaaja tienannut tänään pörssipomon päiväpalkan – ero tuloissa kasvanut rajusti

Jaa

Suomalaisella palkansaajalla on tänään 14. helmikuuta takanaan 33 arkityöpäivää. STTK on laskenut, että vuonna 2016 palkansaaja tarvitsi tämän verran työpäiviä ansaitakseen saman kuin suuren, pörssilistatun yhtiön toimitusjohtaja päivässä.

Vuonna 2015 vastaava luku oli 26 päivää. Johtajien ansiot ovat siis nousseet yli 23 prosenttia verrattua palkansaajien palkkaan.
- Vaikka Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna suhteellisen pienet tuloerot, niiden kasvu nousukauden aikana on hyvin todennäköistä. Tuloerot ovat jatkuvasti yhteiskunnallisen keskustelun aihe ja niiden kasvusta ovat huolissaan myös useat kansainväliset talouden ja politiikan tutkijat, STTK:n ekonomisti Antti Koskela toteaa.

STTK:n laskelmien perustana ovat yhtiöiden julkiset vuosikertomukset ja tilastokeskuksen tiedot. Helsingin pörssin listattujen suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaatioiden mediaani oli vuonna 2016 yhteensä 1 591 206 euroa. Yksityisen sektorin palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli samana vuonna 39 913 euroa.

Laskelmassa oletettiin, että toimitusjohtajat työskentelivät vuodessa 50 työpäivää enemmän kuin palkansaajat. Näin haluttiin huomioida toimitusjohtajien pidemmät työajat. Näillä oletusarvoilla toimitusjohtajan päiväkohtaiseksi mediaanipalkaksi muodostui 5 234 euroa, ja yksityisen sektorin palkansaajan vastaava luku oli 158 euroa päivässä. Johtajien ansioiden nousu johtui erityisesti bonusten ja lisäansioiden rivakasta kasvusta.

- Siinä missä työntekijöiden tasokorotukset vuonna 2016 olivat 0,4 prosenttia ja vuonna 2017 ne olivat 0,0 prosenttia, johdon ansiot ovat nousseet 23,5 prosenttia. Tämä osoittaa, että palkitsemisen oikeudenmukaisesta jakautumista tulisi huolehtia selvästi nykyistä laajemmin. Välineitä siihen löytyy, mutta tahtoa tarvitaan lisää, Koskela korostaa.


STTK aikoo seurata jatkossakin sitä, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien ansioiden välinen suhde kehittyy.
- Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien tuloerojen kasvu kuvaa osaltaan erittäin suurituloisten ja tavallista palkkaa ansaitsevien välillä olevaa kuilua. STTK haluaa edistää reilua markkinataloutta ja kaikkien työtä arvostavaa Suomea. Työstä saatavalla palkalla on merkitystä paitsi toimeentulon, myös tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Myös palkitseminen kuuluu kaikille, Koskela muistuttaa.

Lisätietoja: STTK:n ekonomisti Antti Koskela, puh: 044 543 9838

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Merkittävät uudistukset tehty työmarkkinajärjestöjen, ei hallituksen pöydässä12.2.2018 13:35Tiedote

STTK:n hallituksen mielestä perhevapaauudistuksen karilleajo on iso takaisku tasa-arvon edistämisen tiellä. Hallituspuolueet asettivat itse uudistukselle reunaehdot, jotka eivät sitten kelvanneetkaan. - Väitteetsiitä, että työmarkkinajärjestöt olisivat kaataneet hankkeen, ovat epäasiallisia ja epäloogisia. Perhevapaauudistus kaatui poliittiseen riitelyyn ja epärealistiseen aikatauluun. Poliitikkojen velvollisuus on saada hankkeelle nopeasti jatkoa ja viedä uudistus maaliin tällä hallituskaudella, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää. STTK:n hallitus keskusteli tänään myös loppusuoralle kääntyneestä työmarkkinoiden neuvottelukierroksesta. - Työnantajat ovat puhuneet vuosia tarpeesta huomioida ala- ja tuottavuuskohtaiset erot palkoissa. Tämän kierroksen koordinointi ja ratkaisut eivät anna viitteitä siitä, että tuottavuuserot olisi aidosti otettu huomioon siten, että palkkatasa-arvo edistyisi. Erityisesti kummastuttaa rahoitusalan työnantajia vaivaava jääräpäisyys. Paikallisen sopim

STTK: Perhevapaauudistuksesta tuli farssi9.2.2018 14:46Tiedote

STTK on äärettömän pettynyt perhevapaauudistuksen kaatumiseen. - Tavoitteenamme oli perhevapaiden uudistamisessa työelämän tasa-arvon lisääminen, työn ja perheen yhteensovittaminen, joustavuus ja naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Kun hallitus päätti keskeyttää hankkeen valmistelun, tarpeelliset uudistukset jäivät hamaan tulevaisuuteen, johtaja Katarina Murto tiivistää. STTK oli hyvin sitoutunut uudistuksen toteuttamiseen ja valmis myös etsimään kompromisseja eri vaihtoehtojen välillä. - Isien kiintiöiden kasvattaminen olisi välttämätöntä, koska sillä on ohjaava vaikutus siihen, että isät myös käytännössä tarttuisivat perhevapaamahdollisuuteen. STTK:lle on tärkeää pyrkiä takaamaan riittävät joustot työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi eri perhemuodot ja lapsen etu huomioiden. Uudistusyrityksessä painotettiin heti aluksi liikaa kustannusten neutraaliutta. - Se ei ole inhimillinen lähtökohta, kun kyse on viime kädessä perheiden hyvinvoinnista. Isäkiintiön kasvattaminen olisi l

STTK-Opiskelijat: Oppilaitokset eivät riittävästi kykene auttamaan seksuaalista häirintää kokeneita9.2.2018 11:17Tiedote

Työelämässä työsuojelu hoitaa häirintätapauksia ja niitä varten on olemassa käytäntöjä ja ohjausta. Oppilaitoksissa häirintätapauksia varten ei aina ole järjestelmää, johon nuori voisi turvautua kohdatessaan esimerkiksi seksuaalista häirintää. - Nuoret joutuvat kokemaan valitettavan paljon seksuaalista häirintää opettajien ja muiden opiskelijoiden taholta. Yksikin häirintätapaus on liikaa. Julkisuudessa esiin nousseiden tapausten valossa syntyy myös vaikutelma, että koulun maine on häirintätapauksen julkituomista tärkeämpi. Tämä edesauttaa häirinnän jatkumista, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Turpeinen sanoo. Seksuaalisesta häirinnästä puhuminen on Turpeisen arvion mukaan edelleen ja myös opiskelijoille tabu. - Häirintää kokevat saattavat syyttää itseään tai kokevat, että apua ei saa tai asiaan ei puututa sen vaatimalla vakavuudella. Varsinkin ammattikorkeakouluissa opiskelijajärjestöt ovat vuosia ylläpitäneet häirintäyhdyshenkilötyötä. Tällä työllä ei STTK-Opiskelijoiden miele

STTK: Suomen kilpailukyky parantunut merkittävästi, sosiaalimaksujen korotukset kompensoitava veroratkaisulla31.1.2018 10:21Tiedote

Tänään julkistetun Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportin mukaan Suomen kilpailukyky on parantunut merkittävästi. Yksikkötyökustannukset alenivat vuonna 2017 lähes viisi prosenttia suhteessa euroalueeseen. – Kilpailukykysopimus ja työn tuottavuuden nopea kasvu ovat parantaneet Suomen hintakilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin. Kun mukaan otetaan vuoden 2016 hyvä kehitys, hallituksen asettama kilpailukykytavoite on kurottu umpeen ja jopa ylitetty, STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen toteaa. – Kilpailukykyä pitää toki tarkkailla, mutta päävastuu kilpailukykyloikan jatkotoimista on nyt yritysten vastuulla. Nyt tarvitaan investointeja ja tuotekehitystä, Nevalainen painottaa. Raportin mukaan palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa tänä vuonna reilun prosentin. – STTK esittää, että hallitus tekee vuodelle 2019 veroratkaisun, joka kompensoi palkansaajille kilpailukykysopimuksen aiheuttamat sosiaalivakuutusmaksujen korotukset, Nevalainen sanoo. Tulo- ja kustannuskehi

STTK tyrmää aktiivimallit ja vaatii hallitusta lisäämään työvoimapalveluiden resursseja15.1.2018 14:15Tiedote

STTK:n hallitus kävi tänään perusteellisen ja kriittisen keskustelun vuoden alusta voimaan tulleesta aktiivimallista eikä tue sitä. - Aktiivimalli kohtelee erittäin epäoikeudenmukaisesti eri puolilla maata ja erilaisissa perhetilanteissa olevia työttömiä. Malli on epäonnistunut eikä STTK hyväksy sitä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK vaatii, että hallituksen on otettava aivan uusi ote työttömille tarkoitettujen työvoimapalvelujen tarjoamiseen. - Kun työttömille asetetaan erilaisia – osin mahdottomia – velvoitteita hakea työtä, hallituksen on sitouduttava merkittävästi vahvistamaan työvoimapalveluita, luomaan kunnissa uusia työpaikkoja ja tarjoamaan työttömille uuteen työhön johtavaa työvoimakoulutusta, Palola esittää. Hallituksen on kerrottu valmistelevan jo uusia aktivointitoimenpiteitä, niin sanottua aktiivimalli kakkosta. - Mallista julkisuuteen tulleiden tietojen perustella se saa STTK:lta täystyrmäyksen. Aktiivimallia koskeva laki tuli voimaan kaikkien työmarkkinajärjestöje

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme