Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Palkansaaja tienannut tänään pörssipomon päiväpalkan – ero tuloissa kasvanut rajusti

Jaa

Suomalaisella palkansaajalla on tänään 14. helmikuuta takanaan 33 arkityöpäivää. STTK on laskenut, että vuonna 2016 palkansaaja tarvitsi tämän verran työpäiviä ansaitakseen saman kuin suuren, pörssilistatun yhtiön toimitusjohtaja päivässä.

Vuonna 2015 vastaava luku oli 26 päivää. Johtajien ansiot ovat siis nousseet yli 23 prosenttia verrattua palkansaajien palkkaan.
- Vaikka Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna suhteellisen pienet tuloerot, niiden kasvu nousukauden aikana on hyvin todennäköistä. Tuloerot ovat jatkuvasti yhteiskunnallisen keskustelun aihe ja niiden kasvusta ovat huolissaan myös useat kansainväliset talouden ja politiikan tutkijat, STTK:n ekonomisti Antti Koskela toteaa.

STTK:n laskelmien perustana ovat yhtiöiden julkiset vuosikertomukset ja tilastokeskuksen tiedot. Helsingin pörssin listattujen suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaatioiden mediaani oli vuonna 2016 yhteensä 1 591 206 euroa. Yksityisen sektorin palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli samana vuonna 39 913 euroa.

Laskelmassa oletettiin, että toimitusjohtajat työskentelivät vuodessa 50 työpäivää enemmän kuin palkansaajat. Näin haluttiin huomioida toimitusjohtajien pidemmät työajat. Näillä oletusarvoilla toimitusjohtajan päiväkohtaiseksi mediaanipalkaksi muodostui 5 234 euroa, ja yksityisen sektorin palkansaajan vastaava luku oli 158 euroa päivässä. Johtajien ansioiden nousu johtui erityisesti bonusten ja lisäansioiden rivakasta kasvusta.

- Siinä missä työntekijöiden tasokorotukset vuonna 2016 olivat 0,4 prosenttia ja vuonna 2017 ne olivat 0,0 prosenttia, johdon ansiot ovat nousseet 23,5 prosenttia. Tämä osoittaa, että palkitsemisen oikeudenmukaisesta jakautumista tulisi huolehtia selvästi nykyistä laajemmin. Välineitä siihen löytyy, mutta tahtoa tarvitaan lisää, Koskela korostaa.


STTK aikoo seurata jatkossakin sitä, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien ansioiden välinen suhde kehittyy.
- Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien tuloerojen kasvu kuvaa osaltaan erittäin suurituloisten ja tavallista palkkaa ansaitsevien välillä olevaa kuilua. STTK haluaa edistää reilua markkinataloutta ja kaikkien työtä arvostavaa Suomea. Työstä saatavalla palkalla on merkitystä paitsi toimeentulon, myös tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Myös palkitseminen kuuluu kaikille, Koskela muistuttaa.

Lisätietoja: STTK:n ekonomisti Antti Koskela, puh: 044 543 9838

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: VM:n budjettiehdotuksessa myönteistä palkansaajien ostovoiman turvaaminen8.8.2018 15:46Tiedote

Valtiovarainministeriön (VM) tänään julkistettu budjettiehdotus ei pidä palkansaajien kannalta sisällään suuria yllätyksiä. - Finanssipolitiikan linja budjetissa olisi voinut olla hieman kiristävämpi. Tämä olisi luonut julkiseen talouteen puskuria seuraavaa talouden laskukautta varten, STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen toteaa. VM:n ehdotuksessa valtion talouden tasapainottuminen kuitenkin jatkuu ensi vuonna ja alijäämä pienenee reiluun puoleentoista miljardiin. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon jatkaa alenemistaan alle 60 prosenttiin. Julkisen talouden vahvistamista on tarvetta jatkaa myös ensi vaalikaudella kun väestön ikääntymisen kustannukset lisääntyvät 2020-luvulla. Talouskasvun turvaamiseksi tarvitaan toimia, joilla huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta. Työttömyys on alentunut jo lähelle rakenteellisen työttömyyden tasoa. Rakennetyöttömyyden alentamiseksi on lisättävä tuntuvasti työvoimapolitiikan ja koulutuksen resursseja. - Nyt esitetyt panostukset eivät riitä pu

STTK:n Antti Palola: Digitalisaation ja tekoälyn luomat osaamistarpeet ratkotaan parhaiten työelämän osapuolten vuoropuhelulla20.6.2018 11:10Tiedote

STTK:n Antti Palola: Digitalisaation ja tekoälyn luomat osaamistarpeet ratkotaan parhaiten työelämän osapuolten vuoropuhelulla Tiedote Elinkeinoministeri Mika Lintilä esitti tänään Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuudessa digitalisaatiota ja tekoälyä käsittelevää toimialakohtaista vuoropuhelua, jonka tavoitteena on kartoittaa muun muassa teknologian kehityksen tuottamia osaamistarpeita. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että mahdollisuuksia ja ratkaisuja etsitään työelämän osapuolten yhteistyöllä. - Ministeri Lintilän käynnistämä vuoropuhelu on erinomainen tapa arvioida uusien teknologioiden luomia mahdollisuuksia ja haasteita eri aloilla. Sen kautta voidaan viedä asioita eteenpäin ruohonjuuritasolla, mutta myös hälventää tekoälyyn liittyviä uhkakuvia, kuten pelkoja työpaikkojen häviämisestä, Palola toteaa. STTK:n puheenjohtaja Palola pitää tärkeänä, että Tekoälyajan työ -raportti sisältää myös konkreettisia esityksiä keinoista, joilla osaamistarpeisiin voidaa

STTK antaa hallitukselle kouluarvosanaksi ehdot11.6.2018 14:23Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli kesäkuun kokouksessa maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisestä yhteistyöstä. - Kesän alkaessa jaetaan monenlaisia todistuksia ja arvosanoja. STTK:n hallitus antaa maan hallitukselle työmarkkinaosaamisesta ehdot. Kolme vuotta istunut hallitus ei ole kehittynyt osaajaksi työmarkkina-asioissa. Sen sijaan useimmissa asioissa se on ollut kovakorvainen, käskyttävä ja joustamaton, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Palola muistuttaa, että kolmeen vuoteen on mahtunut monia ongelmia. - Jyrkimmän vastakkainasettelun aiheuttivat uuden hallituksen ideoimat pakkolait, eli tavoite heikentää työehtoja ja rajoittaa työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta. Toinen iso riitely liittyi aktiivimalliin, jolla heikennetään työttömien toimeentuloa ilman, että heille tosiasiassa tarjotaan mahdollisuutta työhön tai sitä vastaavaan aktiivisuuteen. Parhaillaan hallitus kaavailee irtisanomisperusteiden heikentämistä alle 20 työntekijän yrityksissä. Hallitus on myös törmäyskurssi

STTK: Työaikalain uudistus osin onnistunut, jaksotyön laajentaminen ei tyydytä21.5.2018 16:19Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut työaikalakia koskevan hallituksen esityksen. STTK on pitänyt työaikalain uudistamista tarpeellisena ja on sitä mieltä, että lain lähtökohtana tulee jatkossakin olla työaikasuojelun toteutuminen. Uudistus on melko tasapainoinen kokonaisuus sekä rakenteeltaan selkeä ja looginen. - Mielestämme uudistuksessa on kyetty huomioimaan muuttuvan työelämän tarpeet joustojen lisäämisen osalta melko hyvin, sillä siinä on huomioitu sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmat. Muun muassa liukuvan työajan, joustotyön ja työaikapankin säännökset tuovat toivottuja joustoja työntekijöille työn ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi. Käytännössä näiden hyödyntäminen edellyttää hyvää osaamista työpaikkatasolla, johtaja Katarina Murto arvioi. STTK on koko valmistelun ajan pitänyt tärkeänä, että työaikalain soveltamisala säilyy mahdollisimman laajana ja järjestö on tältä osin tyytyväinen esitykseen. - On hyvä, että työaikalaissa ei paikallista sopimist

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme