STTK ry.

STTK: Palkkatukeen ja te-toimistojen palveluihin panostettava heti hallituskauden alussa

Jaa

STTK:n mielestä valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa panostukset palkkatukeen ja te-toimistojen resurssien kasvattaminen henkilökohtaisen palvelun tarjoamiseksi on tärkeää työllisyyden parantamiseksi.

- On tärkeää tehdä nämä vahvasti ja heti hallituskauden alussa, jotta tuloksia ehditään saada vuoteen 2023 mennessä. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa lupaillaan palkkatukeen 10 miljoonaa ja te-toimistoille 15 miljoonaa euroa. Panostusten pitäisi kuitenkin olla selvästi suurempia, jotta päästäisiin pohjoismaiselle tasolle, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. 
 
Hallituksen kaavailemat haittaverojen korotukset osuvat STTK:n arvion mukaan eniten pienituloisiin.
- Siksi pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventäminen on perusteltua eriarvoisuuden ehkäisemiseksi.
 
STTK on tyytyväinen, että tärkeät menolisäykset työllisyyden kasvattamiseksi eivät jääneet odottelemaan vastaavia tulolisäyksiä.
- Finanssipolitiikan viritys voi olla lievästi elvyttävä, sillä taloussuhdanne osoittaa hiipumisen merkkejä. Suhdanteista riippumatta kestävän kehityksen budjetointia on vietävä eteenpäin, ja budjetin ilmastovaikutukset on tehtävä näkyviksi.

On hyvä, että hallitus kartoittaa toimia yksityisten investointien vauhdittamiseksi valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla.
- Investointiasteen mataluus on jo pidempään ollut Suomen ongelma. Tuottavuuskehityksen parantamiseksi investoinnit ovat elintärkeitä, Lainà muistuttaa. 

Hallitusohjelmassa lupailtuja vaihtoehtoisia hyvinvoinnin mittareita BKT:lle ei vielä otettu käyttöön.
- Niitä kaivattaisiin pikaisesti päätöksenteon tueksi ohjaamaan yhteiskuntaa kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi Aidon kehityksen mittari (GPI) yhdistää taloudellista, sosiaalista ja ekologista hyvinvointia, Lainà sanoo.
 
Lisätietoja STTK:ssa: Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n kysely: Taloudelliset syyt Suomen alhaisen syntyvyyden taustalla25.2.2020 13:00:00 EETTiedote

Embargo 25.2 klo 13.00. STTK:n teettämän kyselyn mukaan moni nuori aikuinen lykkää päätöstä lapsista taloudellisista syistä. Viidenneksellä vastaajista lasten hankkiminen oli lykkääntynyt taloudellisilla perusteilla. Työelämän epävarmuus ja toimeentulon riittävyys korostuvat erityisesti naisten vastauksissa. Miesvastaajilla korostuivat kumppanin puuttuminen ja taloudelliset syyt. - Toimeentulon epävarmuus luo painetta erityisesti nuoriin sukupolviin. Huoli näkyy vaikeutena tehdä omaa elämää koskevia suunnitelmia, Antti Palola toteaa. STTK:n mielestä poliittisilla päätöksillä voidaan yhtä hyvin vahvistaa tai heikentää kansalaisten tulevaisuususkoa ja luottamusta. - Teemme virheen, jos emme ota vakavasti esimerkiksi nuorten miesten syrjäytymistä koulutuksesta ja työstä. Työelämän tasa-arvon kehittäminen, oikeudenmukainen verotus, asuntopolitikka, lapsiperheiden tuet ja palvelut sekä panostukset osaamiseen ja koulutukseen ovat konkreettisia kansalaisten arkeen vaikuttavia asioita, joilla

Mediakutsu: STTK:n talousseminaari: Ketkä tekevät Suomen tulevaisuuden? Mistä luovumme, jos luovumme lapsista?20.2.2020 08:25:00 EETKutsu

Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua Suomen alhaisen syntyvyyden syistä ja seurauksista. Aika: tiistaina 25.2 klo 13.00 alkaen. Paikka: Helsingin yliopiston tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki. klo 12.30 Iltapäiväkahvit klo 13.00 Seminaarin avaus, Antti Palola (STTK:n puheenjohtaja) klo 13.10 Sisäministeri Maria Ohisalon puheenvuoro klo 13.30 Keskustelut: Syntyvyyden alenemisen taustalla olevat syyt ja mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen. Syntyvyyden alenemisen vaikutus hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoitukseen. Keskustelemassa: Anna Rotkirch (Väestöliitto), Mikko Kautto (ETK), Elisa Gebhardt (Allianssi) ja Patrizio Lainà (STTK). Tilaisuuden juontajana Sean Ricks. Ilmoittautumiset: jaakko.haikonen@sttk.fi, puh: 0400 273 385

STTK: Osaamistason nosto ulotettava työikäisiin19.2.2020 09:18:17 EETTiedote

OECD:n raportti Continuous Learning in Working Life in Finland nostaa esille tarpeen luoda polkuja osaamistason nostoon erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaneille ja vaille toisen asteen koulutusta jääneille. Osaamispanostukset tulisi nähdä investointina, jolla on pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin, kilpailukykyyn, työllisyyteen ja tuottavuuteen. - Työikäisten osuus väestöstä pienenee ja samaan aikaan työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Haasteisiin ei voida vastata pelkästään kouluttamalla nuoret yhä korkeammin. Meidän on löydettävä ratkaisuja erityisesti työikäisten osaamistason nostoon ilman pitkiä poissaoloja työstä, STTK:n johtaja Taina Vallander painottaa. STTK esittää, että työvaltaisia opiskelumuotoja laajennettaisiin korkeakoulutukseen. - Ammatillisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutus on ollut hyvä tapa tuottaa uutta osaamista työnantajien tarpeisiin. Se on palvellut erityisesti aikuisten mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen. Osana hallituksen kä

Paikallisen sopimisen eteneminen käytännössä edellyttää yt-lain uudistuksen onnistumista14.2.2020 11:11:01 EETTiedote

STTK suhtautuu myönteisesti työ- ja virkaehtosopimusten kautta etenevään paikalliseen sopimiseen. Käytännössä paikallinen sopiminen ei onnistu eikä etene, jos työpaikkatason yhteistoiminta ontuu. - Erityinen haaste työpaikkatason yhteistoiminnassa on tiedonsaanti, joka ajoittuu usein aivan liian myöhään ja on suppeaa sekä valikoivaa. Jos tiedonkulku ei ole automaattista ja henkilöstön edustaja ei saa kaikkia asiaan vaikuttavia tietoja, sokkona on vaikea sopia, johtaja Katarina Murto tiivistää. Toinen keskeinen ongelma on henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien puute - käytännössä laaja oikeus osallistua ja vaikuttaa yritystä ja henkilöstöä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. - Yhteistoimintalain uudistamista koskeva hallitusohjelmakirjaus antaa erittäin hyvät lähtökohdat toteuttaa rohkea rakenteellinen ja sisällöllinen kokonaisuudistus. Tärkeää olisi päästä eroon nykylain irtisanomisleimasta ja siirtää lain painopistettä ennakoivaan ja jatkuvaan yhteistoimintaan, työhyvinv

STTK kiukustunut samapalkkaisuusohjelman viivyttelyyn13.2.2020 14:44:25 EETTiedote

STTK pitää palkkatasa-arvon edistämistä yhtenä keskeisimmistä työelämän kehittämistä koskevista tavoitteista. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka, mutta palkkaero on kuitenkin yhä noin 16 prosenttia. Pelkällä segregaation purkua edistävillä toimilla asia ei korjaannu. Hallitusohjelmassa on selvästi todettu, että samapalkkaisuusohjelman tulee olla aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi. - Siksi tarvitaan segregaatiota nopeampia ratkaisuja, kuten palkka-avoimuuden lisäämistä, palkkatietämyksen parantamista, palkkakartoitusten parantamista, samanarvoisen työn kriteerien arviointia ja selkeää numeraalista tavoitetta samapalkkaisuusohjelmaan. Palkkatasa-arvon edistämisessä ei ole edistytty viimeisten vuosien eikä vuosikymmenten aikana juurikaan. Tämä on häpeällistä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Kolmikantaisessa työryhmässä on yritetty koko syksyn ajan löytää yhteisymmärrys työnantajien kesken samapalkkaisuusohjelman sisällöstä ja toimenpiteistä, joide

STTK:n hallitus: Sopimusyhteiskunnan keskeiset periaatteet palautettava10.2.2020 13:19:58 EETTiedote

STTK:n hallituksen mukaan työmarkkinoiden päänavaajasopimuksen jälkeen näytti selvältä, että kilpailukykysopimuksessa sovitulle työajan pidennykselle ei ollut enää perusteita muillakaan aloilla. - Kikystä irtoaminen on palkansaajapuolelle myös oikeudenmukaisuuskysymys. Työnantajien näkemys on ollut toinen ja kiky-tunnit ovat saaneet työnantajien puolella kohtuuttoman merkityksen. On syntynyt vaikutelma, että työnantajat taistelevat tällä kierroksella jostain aivan muusta kuin työn hinnasta ja kiky-tunneista. Tämä on viivyttänyt kierrosta, aiheuttanut työtaisteluita ja niiden uhkia, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:n hallitus on tyytyväinen, että työmarkkinoilla sopimuksia on vähitellen alkanut syntyä ja työtaistelut sekä niiden uhat toivottavasti nopeasti vähenevät. Myös julkisen sektorin neuvotteluissa on vähitellen päästy liikkeelle. - Julkisen sektorin houkuttelevuus työnantajana on tulevaisuudessa vaakalaudalla. Jotta väestöennusteen varjossa hyviä työntekijöitä riittäisi my

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme