STTK ry.

STTK selvitti: Enemmistö kansanedustajaehdokkaista laajentaisi työnantajan velvoitetta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi

Jaa

Tiedote

Selkeä enemmistö (63 %) STTK:n kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista olisi valmis laajentamaan työnantajan velvoitetta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Vastaajista 44 prosenttia on valmis laajentamaan velvoitetta jonkin verran, 19 prosenttia haluaisi laajentaa sitä selvästi.

Puheenjohtaja Antti Palolan mielestä työantajan velvoitteiden lisääminen on välttämätöntä, jotta mahdollisuus osaamisen päivittämiseen toteutuisi työelämässä aidosti.
- STTK:n vuoden 2018 jäsenkyselyyn vastanneista 53 prosentilla ei ollut mahdollisuutta osallistua työnantajan järjestämään koulutukseen edellisen vuoden aikana. 45 prosenttia koki, että koulutus ei ollut riittävää oman osaamisen ylläpitämiseksi. Myös koulutuksen kasautuminen on ongelma. Jos haluamme nostaa kaikkien työikäisten suomalaisten osaamista, seuraavalla hallituskaudella on käynnistettävä merkittäviä toimenpiteitä, Palola toteaa.

STTK haluaa luoda koulutukselle vaalikauden ylittävä visio ja strategia.
- Koulutuksen tasa-arvo ja jatkuva oppiminen on oltava läpileikkaava tavoite kaikessa koulutuksen uudistamisessa. Suomen menestys edellyttää pitkälle tulevaisuuteen katsovaa korkean osaamisen politiikkaa. Uudistuksissa tavoitteet on asetettava useamman vaalikauden päähän, Palola korostaa.

Antti Palola osallistui tänään Helsingissä ammatillisen koulutuksen suurtapahtumassa (AMKE päivät) järjestettyyn keskusteluun ammatillisesta koulutuksesta. STTK on esittänyt työikäisten aikuisten täydennyskoulutuksen rahoittamiseksi henkilökohtaista osaamistiliä, joka kannustaisi ylläpitämään omaa osaamista koko työuran ajan. Tilin rahoituksesta vastaisivat yhteiskunta, työnantaja ja työntekijä yhdessä.

Kansanedustajaehdokkaille suunnatussa kyselyssä 85 prosenttia suhtautuu myönteisesti henkilökohtaiseen osaamistiliin.
- Seuraavan hallituksen on käynnistettävä laajapohjainen jatkuvan oppimisen uudistus, jonka tavoitteena on yksilöiden ja työelämän tarpeita vastaava joustava osaamispalveluiden kokonaisuus. Aikuiskoulutuksen osallistumisaste on nostettava 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, Palola painottaa.

STTK parantaisi koulutuksen tasa-arvoa tekemällä toisen asteen koulutuksesta maksutonta perusopetuksen päättäville. STTK esittää myös oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen.
- On kestämätöntä, että 15 prosenttia ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa. Yhteistyötä peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten välillä on tiivistettävä ja yksilölliset tuen tarpeet huomioitava nykyistä vahvemmin. Lyhyellä aikavälillä oppivelvollisuuden pidentäminen lisäisi kustannuksia, mutta pitemmällä aikavälillä uudistus voisi olla kustannusneutraali, torjuisi syrjäytymistä ja parantaisi työllistymisen mahdollisuuksia.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

 

Linkki kansanedustajaehdokkaille osoitettuun kyselyyn >>

Linkki STTK:n jäsenkyselyyn >>

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n kysely henkilöstön edustajille: Korona koettelee jaksamista ja hyvinvointia20.5.2020 07:00:00 EESTTiedote

STTK:n pääluottamus- ja luottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille teettämän kyselyn mukaan joka neljäs (24 %) kokee, että korona on aiheuttanut henkilöstön jaksamiseen ja henkiseen kuormittumiseen liittyviä ongelmia ja haasteita erittäin tai melko paljon. 63 prosenttia on sitä mieltä, että ongelmia on työpaikalla jonkin verran. Kolmasosan mielestä (31 %) työnantaja ei ole kiinnittänyt riittävästi tai lainkaan huomiota henkilöstön jaksamiseen eikä ole tehnyt tarpeeksi toimia jaksamisen edistämiseksi.

STTK: Työntekijän oikeutta odotusajan palkkaan laajennettava13.5.2020 09:30:15 EESTTiedote

Hallitusohjelmassa todetaan, että uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi selvitetään. STTK pitää yhtenä ongelmallisena alipalkkauksen muotona tilanteita, joissa työnantaja toistuvasti ja tahallisesti maksaa työntekijöille virheellisesti palkkoja. Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada puuttuvan palkan ja viivästyskoron lisäksi täysi palkka odotuspäiviltä, jos työsuhteesta johtuva saatava viivästyy. Odotusajan palkan voi saada enintään kuudelta kalenteripäivältä. - Odotusajan palkan maksamisvelvollisuus liittyy vain työsuhteen päättymistilanteisiin. Kun palkanmaksu työsuhteen kestäessä viivästyy, työnantaja on velvollinen maksamaan puuttuvan palkan tai sen osan lisäksi vain viivästyskorkoa. STTK:n kentässä on ilmaantunut useita tilanteita, joissa työnantaja on työsuhteen aikana jättänyt toistuvasti joitakin palkan osia maksamatta. Tämä osoittaa erityistä piittaamattomuutta. On kohtuutonta, että työntekijä joutuu jatkuvasti huomaut

STTK: Koronan talouskuopasta ei nousta hevoskuuripolitiikalla11.5.2020 13:59:43 EESTTiedote

STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että Suomessa aletaan asteittain purkaa koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia. Kansalaisten henki ja terveys on oltava korona-exitin lähtökohta, mutta myös kriisin talousvaikutukset on otettava huomioon. - Hyvinvointivaltio alkaa voida pahoin, jos talouden rattaat eivät pyöri, yrityksiä kaatuu ja työttömyys syvenee, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Jo nyt on selvää, että tie kriisistä ulos on pitkä. Siksi tarvitaan tasapainoinen strategia niin lyhyen kuin pidemmän aikavälin toimille. - Nyt taloudessa on elvytyksen aika. Sopeutustoimien aika on vasta myöhemmin. STTK:n hallitus pitää erittäin tärkeänä sitä, että korona-exit toteutetaan oikeudenmukaisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla - talouden hevoskuurit unohtaen. - Poliittinen vastakkainasettelu ja populismi ovat koronakriisin aikana laantuneet. Mutta jos kriisin jälkihoito tehdään asettamalla eri kansalaisryhmiä vastakkain, se on maaperä populismin uudelle nousulle. Y

STTK:n kysely koronaviruksen vaikutuksista: YT-neuvotteluiden piirissä vajaa kolmannes – jaksamiseen panostetaan huolestuttavan vähän15.4.2020 07:00:00 EESTTiedote

STTK on tehnyt kyselyn pääluottamus- ja luottamusmiehille koronan aiheuttamista toimista työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 1855 STTK:laisten jäsenliitojen luottamusmiestä. Kysely suoritettiin 31.3 – 7.4 välisenä aikana. Kyselyn mukaan YT-neuvotteluja on käyty tai on parhaillaan käynnissä vajaalla kolmanneksella (27 prosenttia) työpaikoista. YT-neuvotteluiden keston osalta 5 päivän neuvotteluaikaa on käytetty 30 prosentissa ja alle 5 päivän neuvotteluaikaa 15 prosentissa yksityisen sektorin työpaikoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme