STTK ry.

STTK selvitti: Väkivalta ja sen uhka työpaikoilla hälyttävän yleistä

Jaa

STTK on teettänyt kyselyn väkivallasta ja sen uhasta työpaikoilla (06/2019). Sen perusteella fyysinen väkivalta, sen uhka ja henkinen väkivalta työpaikoilla on häkellyttävän yleistä.

Noin joka kolmannella työpaikalla (31 %) on esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi on joutunut noin joka viides (22 %) vastaaja. Enemmistö on kokenut väkivaltaa asiakkaiden taholta. Naiset ovat kokeneet sitä tuplasti miehiin verrattuna. Erityisen yleistä väkivalta on sosiaali- ja terveys- sekä koulutusalalla. Teollisuudessa sitä kokee muiden työntekijöiden taholta noin joka kymmenes (9 %).

Henkisen väkivallan kohteeksi työssään on viimeisen kolmen vuoden aikana joutunut yli kolmannes vastaajista (37 %). Tätä on tapahtunut niin asiakkaiden, esimiehen, johdon kuin muiden työntekijöiden taholta. Asiakkaiden taholta naiset ovat joutuneet lähes kaksi kertaa miehiä enemmän henkisen väkivallan kohteeksi.

Väkivalta on ollut esimerkiksi huutamista tai haukkumista, fyysisellä väkivallalla uhkailua tai väkivallantekoja, tiedon pimittämistä ja väärien tietojen levittämistä sekä osaamisen vähättelyä. Vastaajien mielestä väkivaltaa tai sen uhkaa pitäisi ehkäistä muun muassa laatimalla toimintaohjeet työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, johtamista ja esimiestyötä parantamalla sekä sopimalla työpaikkakiusaamiseen nollatoleranssi. Myös ennakoivaa arviointia työpaikan väkivaltariskien osalta pidetään tärkeänä.

Yhdenkään ei pitäisi joutua väkivallan tai sen uhan kohteeksi työpaikallaan. Ei asiakkaiden, työkavereiden, esimiesten eikä johdon toimesta.

- Henkilökohtaista koskemattomuutta on kunnioitettava sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia parannettava kaikilla työpaikoilla. Työpaikkojen turvallisuutta on lisättävä niin, että jokaisella on oikeus turvalliseen työntekoon ja työympäristöön. Tämä edellyttää ilmeistä tarvetta parantaa johtamista ja esimiestyötä, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo.

STTK yhdessä jäsenliittojensa kanssa haastaa kaikki suomalaiset työpaikat mukaan tekemään työelämästä turvallista ja fyysisesti ja henkisesti väkivallatonta. Näin parannetaan myös tuottavuutta ja vähennetään sairauspoissaoloja.

- Jokaisella on oikeus turvalliseen työpaikkaan. Kaikilla työpaikoilla tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn ja laatia selkeät pelisäännöt väkivallan tai sen uhan varalta. Tilanteiden tunnistaminen, raportointi, prosessien kehittäminen ja tilanteiden jälkihoito on tärkeää. Työnantajalle on asetettava velvoite avustaa fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutunutta työntekijää prosesseissa. Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän osalta on oltava nollatoleranssi kaikilla työpaikoilla. Myös asiakkailta on tätä edellytettävä, Murto korostaa.

STTK:n ratkaisut väkivallattomaan työelämään:

 • Kaikilla työpaikoilla tarvitaan asennemuutos!

• Työympäristön turvallisuus varmistettava.

• Henkilöresurssit mitoitettava oikein ja riittävästi.

• Panostuksia ennaltaehkäisyyn: pelisäännöt ja toimintaohjeet kaikille työpaikoille.

• Väkivaltatilanteiden parempi tunnistaminen, tilastointi ja raportointi.

• Riittävät riskikartoitukset.

• Työaikana tapahtuva harjoittelu väkivaltatilanteiden kohtaamiseen.

• Väkivaltatilanteiden jälkihoito työpaikoilla ja korjaavat toimenpiteet.

• Johtamisen ja esityön parantaminen, riittävä tuki henkilöstölle.

• Työsuojeluviranomaisten resurssien riittävyys turvattava.

• Työntekijän oikeusturvaa väkivaltatilanteissa parannettava.

• Työnantajalla oltava velvollisuus avustaa väkivaltaa kohdannutta työntekijää prosessissa.

• Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän suhteen nollatoleranssi työpaikoille.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Työnantajan toiminta muistuttaa yksipuolista keskitettyä ratkaisua11.11.2019 13:17:14 EETTiedote

Syksyn työmarkkinoiden sopimuskierros on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä liitot neuvottelevat useissa yksityisen puolen pöydissä alakohtaisia työehtosopimusratkaisuja sekä määrittelevät suomalaisen työn hinnan. Keväällä neuvottelupöytään menevät julkisen sektorin liitot. STTK:n hallitus totesi tänään, että se ei haikaile keskitettyjen ratkaisujen perään. Mistään vientimallista ei myöskään ole sovittu, joten kyse on puhtaasta liittokierroksesta. - Se tarkoittaa, että liitot neuvottelevat itsenäisesti asettamiensa tavoitteiden pohjalta. Onko tämä järkevää Suomen talouden ja työllisyyden kannalta, selviää jälkeen päin. Tämä on kuitenkin malli, johon Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tilanteen ajoi luopumalla yksipuolisesti keskitetyistä palkkaratkaisuista, puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa. EK on peräänkuuluttanut vientivetoista kierrosta, jossa päänavaajat määrittelevät kustannustason. - Toisaalta näyttää siltä, että moni työnantajaliitto haikailee pääsevänsä tämän kustannusraamin

STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin1.11.2019 15:07:27 EETTiedote

Tiedote Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi. - Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin: raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa. Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta. - Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja koh

STTK: Asumisen hintaerot työvoiman liikkuvuuden este31.10.2019 06:00:00 EETTiedote

Tiedote Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin. Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005 - 2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia. STTK:n tuoreessa kyselyssä 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannustensa tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin. Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa. - Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla. Asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa on kiihdytettävä, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa. Rakentamattom

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston analyysi: Keskustelu yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on liian suppeaa23.10.2019 07:00:00 EESTTiedote

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme