STTK: Sopimusjärjestelmää kehitettävä nykyjärjestelmän pohjalta, työehtojen vähimmäissuoja turvattava

Yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on viime vuosien aikana käyty kiivastakin keskustelua. On selvää, että sopimusjärjestelmää on kehitettävä vastaamaan työmarkkinoiden ja työelämän muutoksia.

-Työ- ja virkaehtosopimukset ja yleissitovuus ovat toimivia järjestelmiä turvaamaan työntekijöiden vähimmäisehdot laajasti. Alakohtaiset sopijaosapuolet kykenevät neuvotellen ja sopien löytämään alalle parhaiten sopivat ratkaisut sekä sopimaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksista ja laajentamisesta huomioiden alalle sovitut työehdot kokonaisuudessaan, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo.

Yleissitovuuden rajoittaminen tai poistaminen merkitsisi sitä, että järjestäytymättömässä kentässä vähimmäisehdot määräytyisivät sekä lainsäädännön kautta että työpaikkatasolla sopien.
- Työehtosopimuksissa muun muassa sovitut lomarahat, vanhempainvapaan ja tilapäisen hoitovapaan palkat, pidemmät lomat sekä palkankorotukset eivät automaattisesti ulottuisi enää järjestäytymättömien yritysten työntekijöihin, Murto huomauttaa.

Työnantajan direktio-oikeuden vuoksi työnantaja ja työntekijät eivät ole yhdenvertaisessa asemassa sopimismahdollisuuksien suhteen.
- Nimenomaan yleissitovuus turvaa vähimmäisehdot työntekijöille. Näin estetään yritysten välinen epäterve kilpailu työehtoja polkemalla sekä lisätään ennustettavuutta ja vakautta työmarkkinoilla.

Paikallisen sopimisen lisääminen on tarpeen kiihtyvän teknologian kehityksen sekä työmarkkinoiden ja yritysrakenteiden muutosten ja moninaisten vaihtuvien tilanteiden vuoksi.
- On silti epätodennäköistä, että yritykset haluaisivat lisätä hallinnollista taakkaansa ja sopia kaikista työehdoista työpaikkatasolla. Työehtosopimusten tulee olla ensisijaisia työehtojen vähimmäistason määrittäjiä, ja paikalliselle sopimiselle pitää olla selkeät pelisäännöt, jotta työntekijöiden riittävä suoja toteutuu, Murto sanoo.

-On harmillista, että tahot, jotka esittävät yleissitovuuden rajoittamista ja paikallisen sopimisen vapauttamista, eivät esitä mitään tarkempaa analyysiä esitystensä seurauksista työmarkkinoille. Sopimusjärjestelmän ja työlainsäädännön periaatteena on turvata heikomman osapuolen eli työntekijän suoja. Työelämän muutoksessa tästä periaatteesta ei ole syytä tinkiä.

Enemmistö kansanedustajaehdokkaista ei heikentäisi yleissitovuutta

STTK:n eduskuntavaaliehdokkaille teettämän kyselyn perusteella enemmistö ehdokkaista on sitä mieltä, että yleissitovuusjärjestelmää ei pidä heikentää. Vastaajista 50 prosenttia on sitä mieltä, että yleissitovuus on sopivalla tasolla, 22 prosenttia laajentaisi sitä ja 25 prosenttia kaventaisi tai poistaisi yleissitovuuden.

Vastaajista 73 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että paikallista sopimista tulisi lisätä työpaikoilla. 69 prosenttia oli sitä mieltä, että järjestäytymättömillä yrityksillä tulisi olla samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisessa sopimisessa kuin järjestäytyneillä yrityksillä. Seitsemän prosentin mielestä paikalliseen sopimiseen tulisi olla laajemmat oikeudet ja velvollisuudet ja 20 prosentin mielestä paikalliseen sopimiseen tulisi olla suppeammat oikeudet ja velvollisuudet.

-Selkeä enemmistö kansanedustajaehdokkaista on siis sitä mieltä, että yritykset tulisi saattaa yhdenvertaiseen asemaan paikallisen sopimisen osalta järjestäytymisestä riippumatta. Näin myös kilpailukykysopimuksessa sovittiin, mutta tämä ei edennyt. STTK on tyytyväinen siihen, että kyselyn tulosten perusteella eduskuntavaaliehdokkaiden mielestä yleissitovuuden rajoittamiseen ei ole halukkuutta ja paikallisen sopimisen osalta kilpailukykysopimuksen mukainen ratkaisu olisi toimiva.