Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Sopimusjärjestelmää kehitettävä nykyjärjestelmän pohjalta, työehtojen vähimmäissuoja turvattava

Jaa

Yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on viime vuosien aikana käyty kiivastakin keskustelua. On selvää, että sopimusjärjestelmää on kehitettävä vastaamaan työmarkkinoiden ja työelämän muutoksia.

-Työ- ja virkaehtosopimukset ja yleissitovuus ovat toimivia järjestelmiä turvaamaan työntekijöiden vähimmäisehdot laajasti. Alakohtaiset sopijaosapuolet kykenevät neuvotellen ja sopien löytämään alalle parhaiten sopivat ratkaisut sekä sopimaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksista ja laajentamisesta huomioiden alalle sovitut työehdot kokonaisuudessaan, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo.

Yleissitovuuden rajoittaminen tai poistaminen merkitsisi sitä, että järjestäytymättömässä kentässä vähimmäisehdot määräytyisivät sekä lainsäädännön kautta että työpaikkatasolla sopien.
- Työehtosopimuksissa muun muassa sovitut lomarahat, vanhempainvapaan ja tilapäisen hoitovapaan palkat, pidemmät lomat sekä palkankorotukset eivät automaattisesti ulottuisi enää järjestäytymättömien yritysten työntekijöihin, Murto huomauttaa.

Työnantajan direktio-oikeuden vuoksi työnantaja ja työntekijät eivät ole yhdenvertaisessa asemassa sopimismahdollisuuksien suhteen.
- Nimenomaan yleissitovuus turvaa vähimmäisehdot työntekijöille. Näin estetään yritysten välinen epäterve kilpailu työehtoja polkemalla sekä lisätään ennustettavuutta ja vakautta työmarkkinoilla.

Paikallisen sopimisen lisääminen on tarpeen kiihtyvän teknologian kehityksen sekä työmarkkinoiden ja yritysrakenteiden muutosten ja moninaisten vaihtuvien tilanteiden vuoksi.
- On silti epätodennäköistä, että yritykset haluaisivat lisätä hallinnollista taakkaansa ja sopia kaikista työehdoista työpaikkatasolla. Työehtosopimusten tulee olla ensisijaisia työehtojen vähimmäistason määrittäjiä, ja paikalliselle sopimiselle pitää olla selkeät pelisäännöt, jotta työntekijöiden riittävä suoja toteutuu, Murto sanoo.

-On harmillista, että tahot, jotka esittävät yleissitovuuden rajoittamista ja paikallisen sopimisen vapauttamista, eivät esitä mitään tarkempaa analyysiä esitystensä seurauksista työmarkkinoille. Sopimusjärjestelmän ja työlainsäädännön periaatteena on turvata heikomman osapuolen eli työntekijän suoja. Työelämän muutoksessa tästä periaatteesta ei ole syytä tinkiä.

Enemmistö kansanedustajaehdokkaista ei heikentäisi yleissitovuutta

STTK:n eduskuntavaaliehdokkaille teettämän kyselyn perusteella enemmistö ehdokkaista on sitä mieltä, että yleissitovuusjärjestelmää ei pidä heikentää. Vastaajista 50 prosenttia on sitä mieltä, että yleissitovuus on sopivalla tasolla, 22 prosenttia laajentaisi sitä ja 25 prosenttia kaventaisi tai poistaisi yleissitovuuden.

Vastaajista 73 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että paikallista sopimista tulisi lisätä työpaikoilla. 69 prosenttia oli sitä mieltä, että järjestäytymättömillä yrityksillä tulisi olla samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisessa sopimisessa kuin järjestäytyneillä yrityksillä. Seitsemän prosentin mielestä paikalliseen sopimiseen tulisi olla laajemmat oikeudet ja velvollisuudet ja 20 prosentin mielestä paikalliseen sopimiseen tulisi olla suppeammat oikeudet ja velvollisuudet.

-Selkeä enemmistö kansanedustajaehdokkaista on siis sitä mieltä, että yritykset tulisi saattaa yhdenvertaiseen asemaan paikallisen sopimisen osalta järjestäytymisestä riippumatta. Näin myös kilpailukykysopimuksessa sovittiin, mutta tämä ei edennyt. STTK on tyytyväinen siihen, että kyselyn tulosten perusteella eduskuntavaaliehdokkaiden mielestä yleissitovuuden rajoittamiseen ei ole halukkuutta ja paikallisen sopimisen osalta kilpailukykysopimuksen mukainen ratkaisu olisi toimiva.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä.
Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.
Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Syntyvyyden lasku ei aiheuta välittömiä muutospaineita eläkejärjestelmään19.3.2019 09:15:33 EETTiedote

Eläketurvakeskus (ETK) on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Laskelmien perusteella eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat, mutta pidemmällä aikavälillä alhainen syntyvyys vaikeuttaa eläkkeiden rahoitusta. STTK korostaa vastuullista, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaavaa eläkepolitiikkaa. Puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa, että eläkejärjestelmän kestävyyteen keskeisesti vaikuttavia tekijöitä ovat paitsi syntyvyys, myös väestön ikääntyminen, työllisten määrä ja pitkän aikavälin sijoitustuotot. - Syntyvyyden lasku on huolestuttavaa, mutta se ei aiheuta välittömiä muutostarpeita työeläkejärjestelmään eikä hätiköityjä päätöksiä järjestelmän uudistamiseksi ole tarpeen tehdä. Syntyvyyden laskun syitä on kuitenkin analysoitava tarkasti. Voimassa olevan eläkeuudistuksen valmistelussa näin suurta syntyvyyden laskun muutosta ei kyetty arvioimaan. Työeläkemaksuista on sovittu vuoteen 2021 asti. - ETK on laskelmissaan

STTK selvitti: Enemmistö kansanedustajaehdokkaista laajentaisi työnantajan velvoitetta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi14.3.2019 11:36:00 EETTiedote

Tiedote Selkeä enemmistö (63 %) STTK:n kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista olisi valmis laajentamaan työnantajan velvoitetta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Vastaajista 44 prosenttia on valmis laajentamaan velvoitetta jonkin verran, 19 prosenttia haluaisi laajentaa sitä selvästi. Puheenjohtaja Antti Palolan mielestä työantajan velvoitteiden lisääminen on välttämätöntä, jotta mahdollisuus osaamisen päivittämiseen toteutuisi työelämässä aidosti. - STTK:n vuoden 2018 jäsenkyselyyn vastanneista 53 prosentilla ei ollut mahdollisuutta osallistua työnantajan järjestämään koulutukseen edellisen vuoden aikana. 45 prosenttia koki, että koulutus ei ollut riittävää oman osaamisen ylläpitämiseksi. Myös koulutuksen kasautuminen on ongelma. Jos haluamme nostaa kaikkien työikäisten suomalaisten osaamista, seuraavalla hallituskaudella on käynnistettävä merkittäviä toimenpiteitä, Palola toteaa. STTK haluaa luoda koulutukselle vaalikauden ylittävä visio ja strategia. - Koulutuksen ta

STTK:n hallitus: Palkkaratkaisulla vahvistettava ostovoimaa12.3.2019 10:47:04 EETTiedote

STTK:n hallitus keskusteli valmistautumisesta ja tavoitteista seuraavalle työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelukierrokselle kevätseminaarissaan Kirkkonummella. - Hajautetulla liittokierroksella perinteisen palkka- ja veropolitiikan yhteensovittaminen on erittäin vaikeaa. Siksi palkkaratkaisuilla on aiempaa suurempi merkitys ostovoiman ja ansiokehityksen turvaamisessa, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Hajautettu liittokierros asettaa haasteita koordinaatiolle. Sopimuskaudet päättyvät yli vuoden kestävällä ajanjaksolla. Tämä tarkoittaa, että ”yleistä linjaa” ei ole ja on vaikea määritellä, mitä sillä ylipäätään tarkoitetaan. - Liittokierroksella toimialakohtaiset tilanteet on huomioitava aiempaa paremmin. Yhteistyötä ja avointa tiedonkulkua kuitenkin tarvitaan. STTK pitää tärkeänä, että tulevaisuuden sopimusmallista ollaan valmiita käymään laajaa keskustelua. STTK:n liitot korostavat, että myös liittokierroksilla on edistettävä palkkatasa-arvoa. Liittojen mielestä palkka-avoimuutta

STTK selvitti: Enemmistö kansanedustajaehdokkaista edistäisi palkka-avoimuutta8.3.2019 09:10:00 EETTiedote

Selkeä enemmistö STTK:n kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista on palkka-avoimuuden kannalla. 76 prosenttia vastaajista on avoimuuden edistämisen kannalla palkkaerojen korjaamiseksi. 47 prosenttia kansanedustajaehdokkaista kannattaa sanktioita yrityksille, jotka eivät maksa miehille ja naisille samaa palkkaa samanarvoisesta työstä. Kyselyyn vastasi 406 ehdokasta. STTK:n mielestä palkka-avoimuutta lisäämällä edistetään sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa, korjataan perusteettomia palkkaeroja ja edistetään myös paikallista palkoista sopimista. - Palkka-avoimuutta on edistettävä vaiheittain. Henkilöstön edustajalla olisi oltava oikeus saada yksilöidyt palkkatiedot koko työpaikan henkilöstöstä. Avoimuus lisäisi luottamusta ja edistäisi myös palkankorotuksista sopimista työpaikkatasolla. Perusteettomiin palkkaeroihin on käytännössä erittäin hankala puuttua, jos työpaikalla ei ole riittävää tietoa palkoista, johtaja Katarina Murto korostaa. Myös nykyistä avoimemmat tulos- ja bonusp

STTK: Lakiuudistus tukee työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, raskasta jaksotyötä ei pidä laajentaa7.3.2019 09:50:46 EETTiedote

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö työaikalain uudistamisesta on valmistunut ja siirtyy seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon. STTK on pitänyt työaikalain uudistamista tarpeellisena, jotta laki vastaisi nykyistä paremmin työelämän muutoksiin. Lakimies Inka Douglasin mielestä mietinnössä on hyviä ja huonoja puolia, mutta työntekijän työaikasuojelu toteutuu vain osittain. - On hyvä, että lain soveltamisala säilyy laajana. Se on tärkeää työntekijän työaikasuojelun toteutumisen varmistamiseksi. Perusteluita sen rajoittamiseksi ei ole, Douglas sanoo. Myönteistä esityksessä ovat joustomahdollisuudet, eli liukuvaa työaikaa koskevat tuntimäärien lisäykset, työaikapankki ja uusi joustotyömalli. - Ne mahdollistavat paremman työn ja muun elämän yhteensovittamisen. Ne kuitenkin edellyttävät myös työajan täsmällistä seurantaa liiallisen kuormituksen ehkäisemiseksi, Douglas korostaa. Paikallista sopimista koskevat säännökset säilyvät ennallaan, mitä STTK pitää hyvänä. - Jaksotyön käyttöalaa e

MEDIAKUTSU: STTK:n naistenpäivä - Palkkasalaisuudesta palkka-avoimuuteen4.3.2019 13:15:00 EETKutsu

Perjantai 8.3.2019 klo 8.30‒10.00 Helsingin Musiikkitalo, Musiikkitalon Ravintola (sisäänkäynti Kansalaistori 2 G) Naistenpäivän tilaisuudessamme keskustellaan tänä vuonna palkka-avoimuudesta. Aihe on tärkeä, sillä sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa yhä Euroopan suurimpia. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan kanssamme siitä, miten palkka-avoimuuden avulla voidaan edistää palkkatasa-arvoa. Paneelikeskustelussa pohditaan myös mitä mahdollisia riskejä palkka-avoimuuteen liittyy ja millaisia kokemuksia siitä on muista Pohjoismaista. Ohjelma klo 8.30 Aamiaisbuffet tarjolla klo 9.00 Avauspuheenvuoro Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko Paneelikeskustelu Jukka Maarianvaara, tasa-arvovaltuutettu Mika Maliranta, tutkimusjohtaja, ETLA Kristiina Markelin, henkilöstöjohtaja, Handelsbanken Elina Pylkkänen, johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Paneelin vetäjänä toimii toimittaja Eeva Lehtimäki. klo 10.00 Tilaisuuden päätössanat STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Ilmoittautumi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme