STTK: Talous ei tasapainotu lyhytnäköisillä säästöillä eikä heikoimpia kurjistamalla
STTK:n syksyisen eduskuntavaalikyselyn perusteella 36 prosenttia kansalaisista kertoo taloudellisen tilanteensa heikentyneen vaalikauden aikana. 46 prosenttia kertoo sen pysyneen ennallaan ja vain 13 prosenttia sanoo taloustilanteen parantuneen. Jyrkimmin (48 %) talous on heikentynyt ennestään pienituloisilla, alle 2 000 euroa tienaavilla. Perhekunnittain tilanne heikkeni eniten yhden aikuisen talouksissa.
Vastaukset eivät STTK:ta yllätä: Vuosiin osuu vaikea koronapandemia, joka heilutti vakaita työsuhteita, viivästytti opintoja sekä ammattiin valmistumista ja heikensi toimeentuloa. Sota Ukrainassa, sen myötä kiihtynyt inflaatio ja energiakriisi ovat luoneet monenlaisia hintapaineita. Myös korot ovat jatkuvassa nousussa.
─ Palkat eivät ole pysyneet kohoavien elinkustannusten perässä. Ostovoima on romahtanut. Palkankorotukset ovat tärkein asia ostovoiman korjaamiseksi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa.
STTK:n hallitus keskusteli tänään lähestyvien eduskuntavaalien myötä puolueiden painotuksista talouden tasapainottamiseksi. Julkisuudessa esitetyt näkemykset verotuksesta, valtion velasta ja työllisyyttä parantavista keinoista vaihtelevat jyrkästikin.
─ Taloutta pitäisi aina suunnitella niin, että vältetään nopeita, lyhyen aikavälin toimenpiteitä ja keskitytään pidemmän aikavälin tavoitteisiin ja priorisointiin. Esimerkiksi koulutuksesta säästäminen olisi todella lyhytnäköistä ja kostautuisi pidemmällä aikavälillä. Suomi on menestynyt siksi, että se tarjoaa yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet ja laadukasta koulutusta kaikille. Se on menestyksemme ydin myös jatkossa.
Talouden tasapainottaminen ei saa tapahtua jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien, toimeentulonsa kanssa kamppailevien kustannuksella.
─ Kilpailevien leikkauslistojen sijaan puolueiden on katsottava isoa kuvaa. On kyettävä arvioimaan, millä toimenpiteillä on merkitystä kokonaisuudelle ja mikä leikkausinnossa vain horjuttaa ennestään heikossa taloudellisessa asemassa olevaa, kuten työtöntä tai terveysongelmien kanssa kamppailevaa, Palola korostaa.
Työvoiman tarjonnan parantamiseksi on tähän mennessä intouduttu lähinnä esittämään erilaisia versioita työttömyysturvan heikentämiseksi.
─ STTK ei hyväksy työttömyysturvan heikentämistä. Emme myöskään kannata ansioon sidotun turvan laajentamista työelämän ulkopuolisille nykyistä turvaa heikentämällä, Antti Palola toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
Puh:040 509 6030antti.palola@sttk.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 450 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK selvitti: Suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon ja ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin muuttunut myönteisemmäksi20.3.2023 06:30:00 EET | Tiedote
Tänään käynnistyvän rasismin vastaisen viikon (20.-26.3.2023) teemana on työelämän rasismi. STTK:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon sekä ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin on kehittynyt myönteisemmäksi. Lokakuussa 2022 kyselyyn vastanneista henkilöistä 21 prosenttia suhtautui asiaan erittäin myönteisesti ja 40 prosenttia jokseenkin myönteisesti. Vuonna 2018 vastaavat luvut olivat 12 ja 39. Asenneilmapiirissä on tapahtunut merkittävä muutos myönteiseen suuntaan. - Tottumus on ihmisen toinen luonto. Muutoksen taustalla vaikuttaa todennäköisesti neljän vuoden aikana lisääntynyt työperäinen maahanmuutto Suomeen sekä asiasta käyty erittäin aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelu, johtaja Taina Vallander toteaa. STTK:n mielestä kansainvälistä rekrytointia Suomeen on tarpeen kasvattaa laajasti, koska työikäisen väestön arvioidaan supistuvan 130 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Myös romahtanut syntyvyys haastaa työmarkkinat. - Kärsimme nyt jo
STTK:n hallitus: Julkista taloutta vahvistettava, mutta ei heikoimpien kustannuksella6.3.2023 14:52:10 EET | Tiedote
STTK:n mielestä julkista taloutta on vahvistettava seuraavilla vaalikausilla. Valtiovarainministeriö on tänään julkaissut meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen. Se on erittäin laaja kokonaisuus sisältäen eri tasoisia ja vaikutuksiltaan eri suuruisia esityksiä. STTK:n hallitus keskusteli kartoituksesta tänään. Työ suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseksi on alkanut ja sosiaaliturvakomitean välimietintö annettu. STTK:n mielestä sosiaaliturvaa on kehitettävä pitkäjänteisemmin kuin yhden vaalikauden mittaisena projektina. VM:n raportissa on useita esityksiä, jotka käytännössä heikentäisivät sosiaaliturvaa. - Suunnitelmallinen sosiaaliturvan uudistaminen on tärkeämpää kuin yksittäisten leikkausten ideoiminen. Tilkkutäkkimäinen kehittäminen ei ole kestävä tapa uudistaa sosiaaliturvaa, sillä se ainoastaan kurittaa heikoimpia. Ytimessä on palvelujärjestelmän uudistaminen sekä etuuksien ja palveluiden nykyistä parempi yhteensovittaminen, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK k
STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon palkat karkaavat palkansaajien ansiotasosta6.3.2023 06:00:00 EET | Tiedote
Palkansaaja on tänään (6.3.2023) tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päivän palkan. Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajan mediaanipalkkaa on verrattu vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediaanipalkkoihin. Toimitusjohtajien palkkatiedot perustuvat yhtiöiden palkitsemisraportteihin. Vertailun perusteella palkansaaja tienaa pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan 44 päivässä. STTK on useita vuosia laskenut niin sanotun Fat Cat Day´n. Viime vuonna vastaava luku oli 37 päivää ja sitä edellisenä 39. Laskentatapaa on nyt hieman muutettu ja siksi luku ei ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. Aiemmin on tarkasteltu 30 suurinta pörssiyhtiötä, nyt Helsingin pörssin vaihdetuimpiin kuuluvia OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöitä. Laskentatapa on ennallaan: siinä huomioidaan sekä varsinaiset palkat että erilaiset palkitsemisjärjestelyt ja johtajien palkansaajaa pidempi työaika. Huipputuloisten tulokehitys karkaa Suurituloisten palkkojen erkaantuminen palkan
STTK: Liittotaso mukaan samapalkkaisuusohjelman valmisteluun ja toteutukseen3.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Naisen euro on Suomessa noin 84 senttiä. Sukupuolten välinen palkkaero on vuosien ja vuosikymmenien kuluessa pysynyt sitkeästi lähes ennallaan, vaikka samanaikaisesti esimerkiksi naisten koulutustaso on kohonnut huomattavasti. Nykyisellä vauhdilla palkkatasa-arvo toteutuu vasta seuraavan vuosisadan vaihteessa – jos kehitys edes etenee oikeaan suuntaan. Palkkatasa-arvo on ihmisoikeuskysymys. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa yleisesti tunnustettu yhteiskunnan ja työelämän perusarvo, mutta vielä tänäkään päivänä se ei toteudu. ─ STTK:n näkemyksen mukaan palkkatasa-arvo on mahdollista saavuttaa, kun siihen on aito tahto, sitoutuminen ja siihen ollaan valmiita panostamaan. Tasa-arvo ei edisty vain juhlapuheilla – sen eteen on tehtävä koko ajan töitä, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Samapalkkaisuusohjelman jatkaminen on välttämätöntä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilö jo aiemmin tänä vuonna totesi, että ohjelman sisältöä ja rakennetta on kehitettävä muuttu
STTK:n kysely: Osatyökykyisten työllistämisestä apua työvoimapulaan15.2.2023 09:50:04 EET | Tiedote
Paras keino työvoiman riittävyyden takaamiseksi on suomalaisten mielestä osatyökykyisten työelämään osallistumisen mahdollisuuksien parantaminen. Sen jälkeen parhaaksi keinoksi arvioidaan kannusteiden lisääminen työn vastaanottamiseksi toisella paikkakunnalla. Kolmanneksi keinoksi nousevat panostukset ikääntyvien työkykyyn, jotta he jaksaisivat pysyä pidempään työelämässä. Tiedot ilmenevät STTK:n viime syksyn kansalaiskyselystä. Osatyökykyisyydestä keskusteltaessa on STTK:n mielestä tärkeää keskittyä tämänhetkiseen työkykyyn ja sen parempaan hyödyntämiseen sekä osatyökykyisten joukon moninaisuuteen. ─ Työllistämisen kannalta oltaisiin paljon paremmassa tilanteessa, jos osatyökykyisistä ei puhuttaisi yhtenä joukkona vaan tunnistettaisiin yksilöllisten tekijöiden ja työkykyhaasteiden taustat ja niiden vaikutukset, johtaja Minna Ahtiainen toteaa. Ahtiaisen mielestä on esimerkiksi aivan eri asia puhua nuoren, mielenterveyshaasteiden kanssa painiskelevan työllistämisestä kuin keski-ikäisen,
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme