Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Työehtosopimukset ja yleissitovuus turvaavat vähimmäisehdot ja ansiokehityksen

Jaa

Sopimusjärjestelmään kohdistuva kritiikki työmarkkinajärjestöjen ulkopuolisilta tahoilta osoittaa valitettavan usein ymmärtämättömyyttä järjestelmää ja piittaamattomuutta työntekijöiden vähimmäisturvaa kohtaan, STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi.

STTK on selvittänyt näkemyksiä siihen, että palkoista neuvoteltaisiin jatkossa enemmän paikallisella tasolla vain työntekijän ja työantajan välillä. 23 prosenttia vastaajista ei usko saavansa palkankorotusta tällöin lainkaan. Kymmenen prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimuksia matalammat korotukset. Vain 19 prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimusten kanssa yhtä suuret palkankorotukset. 19 prosenttia ei osannut vastata.

- Ansiokehityksen, tuloerojen hillitsemisen ja palkkojen polkemisen estämisen kannalta työehtosopimuksilla ja yleissitovuudella on tärkeä merkitys työelämässä, yhteiskunnallisena arvona ja palkansaajien vähimmäisehtojen turvaajana. Ne takaavat sopimusten piirissä oleville työntekijöille vähimmäisehdot riippumatta siitä, onko työntekijä järjestäytynyt vai ei, Murto painottaa.

Hän muistuttaa, että yleissitovuus takaa alan työntekijöille työehtojen vähimmäistason myös työnantajan järjestäytymisestä riippumatta.
- Tämä tarkoittaa paitsi palkkoja, useimmiten esimerkiksi myös lakia parempia lomaoikeuksia, sairaus- sekä äitiys- ja isyysvapaan palkkoja sekä lomarahoja.

Yleissitovuus luo kaiken kaikkiaan vakautta työmarkkinoille ja ehkäisee vääristynyttä kilpailua yritysten välillä. Vähimmäisehdot lisäävät kansantalouden tuottavuutta karsimalla heikkoja yrityksiä ja estävät palkkojen ja muiden ehtojen alenemisen alle vähimmäistason.
- Heikosti menestyviä yrityksiä ei ole syytä tekohengittää työehtoja heikentämällä. Kasvun kannusteet yrityksissä pitää löytää esimerkiksi liiketoimintaa, markkinointia, investointeja ja tuotteita kehittämällä.


Paikallinen sopiminen ei yksin tee autuaaksi

Paikallinen sopiminen on jo pitkään ollut luonteva osa sopimusjärjestelmää.
- Se ei silti automaattisesti tuo autuutta. Sopiminen vaatii osapuolten välistä luottamusta, osaamista, neuvottelutaitoja, ymmärrystä, tarvetta ja molemminpuolista hyötyä työntekijöille ja yritykselle. Harva työntekijä haluaa sopia alle vähimmäisehtojen. Vähimmäisehtoja paremmin voi kuitenkin aina sopia riippumatta siitä, onko työntekijä tai työnantaja järjestäytynyt, Murto toteaa.

Työehtosopimuksissa on kyse nimenomaan työehtojen ja palkkojen vähimmäistasosta, jonka toimialakohtaiset sopijaosapuolet ovat yhdessä sopineet. Alimmat taulukkopalkat työehtosopimuksissa ovat noin 1 500 – 1 600 euroa kuukaudessa.
- Onko yhteiskuntamme arvojen mukaista käydä keskustelua siitä, että yrityksen kilpailukyvyn ja kasvun vauhdittamiseksi palkkoja voisi alentaa sopimus- ja yleissitovuusjärjestelmää purkamalla? Olisiko sen sijaan tarpeen kääntää katse yrityksiin ja edellyttää, että yritykset kantavat yritysvastuunsa ja riskin siitä, että ne pärjäävät globaalissa kilpailussa muutoin kuin vähimmäisehtoja heikentämällä, Murto pohtii.

Vahva ja vakaa yleissitovuus ja työehtosopimusjärjestelmä ovat suomalaisen sopimusyhteiskunnan rikkaus.
- Sopimusjärjestelmää on syytä kehittää yhteiskunnan ja työelämän muutosten myötä. Mitään syytä sitä ei ole romuttaa tai purkaa.

Aula Research Oy toteutti elokuussa STTK:n toimeksiannosta sähköisen kansalaiskyselyn. Kyselyn aiheena oli muun muassa osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, toimeentulo sekä tärkeimmät kehittämiskohteet suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 2107 iältään 18-75-vuotiasta henkilöä. Kyselyyn vastasi yhteensä 2107 iältään 18-75-vuotiasta henkilöä. Kysely toteutettiin 30.7.-19.8.2018 välisenä aikana.

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 16 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK laski hiilijalanjälkensä ja haastaa muut järjestöt mukaan hankkeeseen14.11.2018 08:59Tiedote

STTK on yhtenä ensimmäisistä järjestöistä maailmassa todentanut oman hiilijalanjälkensä. Helsingin yliopiston Metsätieteiden osaston ja Sitran Hiilifiksu järjestö -hankkeessa erityisesti järjestösektorin tarpeisiin kehittämä hiilijalanjälkilaskuri auttaa päästöjen todentamisessa ja vähentämisessä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen, erityisesti järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri maailmassa. - Ennen tätä hanketta vain harva järjestö on selvittänyt hiilijalanjälkeään. Olemme STTK:ssa iloisia siitä, että pääsimme ensimmäisten joukossa testaamaan uutta laskuria, joka tuottaa vertailukelpoista dataa toimintamme ilmastovaikutuksista, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:n hiilijalanjälki muodostuu tällä hetkellä pääasiassa matkustamisesta (44 %), energiakulutuksesta (27 %) ja ostopalveluista (24 %). - Toiminnassamme on asioita, joita voimme heti muuttaa ilmastoystävällisemmiksi. Esimerkiksi hankinnoissa voimme vaikuttaa siihen, mitä ja millä ehdoilla ostamme - ja ennen kaikke

STTK:n hallitus: Työsopimuslain aiheuttamat muutokset tuskin merkittäviä12.11.2018 14:19Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli tänään maan hallituksen esityksestä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseksi pienissä yrityksissä. STTK:n hallitus arvioi, että esitys ei paranna työllisyyttä. - Edelleenkään STTK ei hyväksy henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentämistä, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. STTK on tyytyväinen siihen, että maan hallitus palasi lopulta kolmikantaiseen valmisteluun. Työryhmässä oli rakentava henki, mutta STTK ei valmistelun päätyttyä hyväksynyt irtisanomisesityksen perusteluja.Yksimielisyydestä ei voida puhua. - Totesimme ainoastaan, että työryhmän työ päättyi toimeksiannon ja aikataulun puitteissa. Irtisanominen edellyttää jatkossakin asiallista ja painavaa syytä. STTK arvioi, että vasta oikeuskäytäntö muodostaa myöhemmin linjan. Merkittäviin muutoksiin oikeuskäytännössä emme kuitenkaan usko, Palola toteaa. STTK:n hallitus toteaa, että työsopimuslain muutosta koskeva hallituksen esitys antaa edellytykset työtaistelutoimien lopettamiseen. - Jäsenl

STTK kannattaa yhteistoimintalain täysremonttia5.11.2018 15:08Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisvaltaista uudistamista työpaikoilla tapahtuvan vuoropuhelun ja yhteistoiminnan kehittämiseksi. Katarina Murto ja Rauno Vanhanen luovuttivat tänään työministeri Jari Lindströmille selvityksensä yhteistoimintalain muutostarpeista. - Selvitys osoittaa sen, mikä on yleisesti tiedossa, eli nykyinen yhteistoimintalaki mielletään lähinnä irtisanomislaiksi. Tästä syystä yt-laki tulisi uudistaa sekä rakenteeltaan että sisällöltään, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisuudistusta ja että uutta lakia sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä, kun henkilöraja nyt on 20. - Uudet työpaikat syntyvät yhä useammin pieniin yrityksiin. Henkilörajan asettaminen kymmenen hengen yrityksiin vahvistaisi nykyistä suuremman työntekijäjoukon tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia, Palola arvioi. Työvoiman vähentämistä koskevat säännökset ehdotetaan siirrett

STTK: Hallituksen kompromissiesitys irtisanomislaiksi luo edellytykset järjestöllisten toimien keskeyttämiseen, ei lopettamiseen26.10.2018 15:26Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli maan hallituksen esityksestä, jolla pyritään irtisanomiskiistan ratkaisemiseen ja järjestöllisten toimien lopettamiseen. STTK:n hallitus totesi, että maan hallituksen esitys antaa edellytykset järjestöllisten toimien keskeyttämiseen, ei lopettamiseen. STTK:n hallitus edellyttää, että työsopimuslain muuttamiseen liittyvät perustelut on valmisteltava kolmikantaisesti. Järjestöllisiin toimiin liittyvät päätökset tehdään jokaisessa jäsenliitossa. STTK:n hallituksen keskustelussa todettiin, että lopullinen arvio on mahdollista tehdä vasta kun muutosehdotuksen perustelut ovat tiedossa. Maan hallituksen esitys on STTK:n mielestä osoitus kompromissihalusta ja kyvystä hakea ratkaisua hyvin tulehtuneessa työmarkkinailmapiirissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme