Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK tyytyväinen osaamisen vahvistamiseen ja työllisyyden edistämiseen

Jaa

Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset osaamisen vahvistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi ovat oikean suuntaisia. Talouskasvun aikana on mahdollisuus vahvistaa työllisyyttä ja pyrkiä kitkemään pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä.

- Aktiivimallin aktiivisuuskriteerit järkevöityivät, esimerkkinä tästä on ammattiliittojen tarjoaman koulutuksen hyväksyminen aktiivisuustoimeksi. Päätökset työikäisten koulutusmahdollisuuksien joustavoittamisesta esimerkiksi luomalla nykyisiä ammatillisia tutkinnon osia lyhyempiä koulutuksia ovat oikeansuuntaisia, mutta toki enemmänkin olisi voitu tehdä.TE-toimistojen reilut henkilötyövuosien lisäpanostukset tulevat tarpeeseen, ekonomisti Antti Koskela korostaa.

STTK on tyytyväinen siihen, että työaikalakiin ei sisällytetty paikallisen sopimisen laajentamista ja lain soveltamisala pysyy ennallaan.

Maakuntien tulevien kasvupalveluiden rahoituksessa säilyy yleiskatteellinen malli. Siinä STTK näkee monia ongelmia.
- Rahoituksen pitäisi peilata palvelujen laatua ja saatavuutta sekä työttömyyden hoidon tehoja. Rahoitusmallista puuttuu edelleen kannuste saada työttömät työllistymään.

STTK on tyytymätön yksilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen.
- Työntekijän asema on aina työnantajaa heikompi. Tämä lisää työntekijöiden epävarmuutta ja sitoutumista työpaikkaan, Koskela toteaa.

STTK pitää myös ongelmallisena hallituksen kehysriihessä tekemää päätöstä helpottaa määräaikaisuuksia alle 30-vuotiailla työttömillä.
- Päätös on eriarvoistava ja syrjivä. Se heikentää entisestään nuorten ikäluokkien epävarmaa asemaa työmarkkinoilla ja sotii sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta vastaan.

Hallitus päätti jättää veroratkaisut syksyn budjettiriiheen.
- Syksyn veroratkaisussa on huolehdittava siitä, että vuonna 2019 palkansaajien tuloveroaste ei kiristy, Koskela esittää.

Yt-lain uudistus liikkeelle

Erityiskiitoksen STTK antaa hallituksen päätökselle käynnistää selvitys yhteistoimintalain kokonaisuudistukseksi.

- Päätös osoittaa, että hallituksella on halu etsiä keinoja muuttuvan työelämän kehittämiseksi sekä aidon yhteistoiminnan ja paremman tuottavuuden edistämiseksi, Antti Koskela sanoo.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja STTK:ssa: ekonomisti Antti Koskela, puhelin 044 543 9838.

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Perhevapaauudistus käyntiin tasa-arvo ja joustavuus edellä8.1.2019 10:56Tiedote

STTK esittää, että perhevapaauudistus on laitettava liikkeelle heti seuraavan hallituskauden alussa. Uudistus on valmisteltava kolmikannassa ja sille on varattava riittävä aika. Johtaja Katarina Murron mielestä pienillä muutoksilla ei saada aikaan tarpeeksi vaikuttavaa uudistusta. - Perhevapaauudistus on toteutettava ennen kaikkea perhemyönteisellä tavalla, jolla olisi myönteinen vaikutus myös syntyvyyteen. Työelämän epävarmuus vaikuttaa kielteisesti nuorten aikuisten perheen perustamiseen. Uudistuksessa onkin otettava huomioon työelämän kehittäminen niin, että työelämän epävarmuutta voidaan karsia. Nuorilla pitää olla vakaa usko oman työuran kehittymiseen, Murto korostaa. Perhevapaauudistuksen tavoitteina on oltava tasa-arvon edistäminen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen. Niiden myötä naisten työmarkkina-asema kohenee. - Äideille ja isille tulee kiintiöidä yhtä suuret vapaat, ja siksi isien kiintiötä on lisättävä nykyisestä. Tämä ohjaa asenteita yhteiskunnassa ja t

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Eläkejärjestelmän kehittämisen ydin on nuorten eläkelupauksen varmistaminen27.12.2018 09:29Tiedote

Eläkeuudistus on ollut voimassa kaksi vuotta. - Suomen eläkejärjestelmä on kunnossa eikä siihen liittyviä nopeita muutos- tai uudistustarpeita ole. Aiemmin sovituista asioista käydään tarvittavat neuvottelut, mutta mittavampaan uudistukseen tai eläkemaksujen korottamiseen tähtääviä neuvotteluja ei ole näköpiirissä. Maksutasosta on sovittu vuoteen 2021 asti eikä asiaa ole tarpeen vielä arvioida, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Parhaillaan selvitetään yksityisen ja julkisen työeläkejärjestelmän yhdistämistä. - Tämä työ on vielä kesken eikä johtopäätöksiä pidä tehdä ennen kuin työryhmän työ ja esitykset ovat valmistuneet. Useat selvitykset ovat osoittaneet, että suomalaista työeläkejärjestelmää on vuosikymmenien aikana hoidettu vastuullisesti ja eläkelupaus on pidetty. - Keskustelu tulevaisuuden eläkkeistä on tärkeää, sillä myös tulevien sukupolvien eläkelupaus on lunastettava. Vastakkainasettelua jo eläkkeellä olevien ja nuorten välillä on kuitenkin vältettävä. Ratkaisu ei voi olla se

STTK torjuu perustulon, sosiaaliturvan rahoituspohja varmistettava14.12.2018 12:30Tiedote

Tiedote STTK järjesti tänään suurimpien eduskuntapuolueiden vaalipaneelin, jossa pääteema oli sosiaaliturvan uudistaminen. STTK esitteli myös oman mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi. STTK:n mielestä sosiaaliturvan kokonaisuudistus on välttämätön, se on saatava vauhtiin seuraavalla vaalikaudella ja uudistusta on vietävä eteenpäin kokonaisuus kerrallaan. - Keskeinen asia on työn ja työllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen torjunta. STTK:n kannustinmalli keskittyy palvelujärjestelmän ja työttömyyden aikaisen perusturvan uudistamiseen. Parhaiten työllisyyttä ja osallisuutta tehostetaan uudistamalla työllisyyspalveluita, työttömän henkilökohtaisella kohtaamisella sekä vaikuttavilla, yksilölähtöisillä ja oikein kohdennetuilla palveluilla, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK uskoo sanktioiden sijaan kannustavuuteen. - Työn vastaanottamisen pitää jatkossa olla nykyistä kannattavampaa. STTK on suhtautunut ennakkoluulottomasti perustulokokeiluun ja kannattanut sen selvitystä, mutta

STTK: Hallitusohjelmaan kirjattava laaja työperäisen maahanmuuton ohjelma13.12.2018 11:23Tiedote

Tiedote STTK esittää seuraavaan hallitusohjelmaan laajaa yhteiskuntapoliittista ohjelmaa työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi. - Siinä on huomioitava maahanmuutto kokonaisvaltaisesti. Tarvitsemme suunnitelman maahanmuuttajien integroimiseksi suomalaiseen työelämään, mutta myös esimerkiksi kielitaitoon, päivähoitoon, koulunkäyntiin, opiskeluun, asumiseen ja kulttuuriin liittyviä toimenpiteitä. Ulkomailta opiskelemaan tulleiden jäämistä Suomeen on helpotettava ripeän työlupamenettelyn kautta, puheenjohtaja Antti Palola esittää. Tänään STTK:n edustajistossa puhuneen Palolan mielestä perustelu löytyy Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisemasta väestöennusteesta. - Syntyvyys on Suomessa laskussa jo kahdeksatta vuotta. Työikäisten määrä vähenee 57 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Työelämän ulkopuolella on enemmän suomalaisia kuin työelämässä. Väestö ikääntyy. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta yhtälö on mahdoton: rahat loppuvat, jos muutosta ei tapahdu ja työllisten

STTK torjuu ansioperusteisen työttömyysturvan muuttamisen yleiseksi ansioturvaksi30.11.2018 10:41Tiedote

Tiedote Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime keväänä selvityshenkilön selvittämään siirtymistä yleiseen ansioperusteiseen työttömyysturvaan. Tänään julkaistussa selvityksessä on esitelty kolme vaihtoehtoista tapaa siirtyä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. STTK pitää työttömyysturvaan liittyvien selvitysten tekemistä tarpeellisena, mutta ei kannata selvityksessä ehdotettuja muutoksia. - Torjumme ehdotuksen yleiseen ansioturvaan siirtymisestä. Perustelu on, että kaikki selvityksessä esitetty kasvattaisi julkisen talouden menoja. Tämä merkitsisi käytännössä etuuksien leikkaamista tai työttömyysvakuutusmaksun korottamista. Yleiseen ansioturvaan siirtyminen tarkoittaisi myös huomattavia muutoksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen, STTK:n lakimies Samppa Koskela toteaa. Nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä jokaisella on oikeus ja mahdollisuus liittyä työttömyyskassan jäseneksi ja varautua näin kohtuullisen toimeentulon suojaan työttömyyden varalta. - Ansio

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme