STTK ry.

STTK: Vain kolmasosalla työpaikoista löytyy yhdenvertaisuussuunnitelma

Jaa
Kuva: Jarno Mela
Kuva: Jarno Mela

Työelämän yhdenvertaisuutta edistäviä keinoja kuten yhdenvertaisuussuunnitelmaa, eettisiä ohjeita, anonyymia rekrytointia ja monimuotoisuuslausekkeita hyödynnetään vielä varsin laiskasti suomalaisessa työelämässä. Vain kolmannes työikäistä tietää, että omalla työpaikalla on tehty yhdenvertaisuussuunnitelma, 46 prosenttia ei tiedä, onko suunnitelma tehty vai ei. Tiedot käyvät ilmi STTK:n Aula Researchilla huhtikuussa teettämästä kyselystä, jolla kartoitettiin, työssäkäyvien tuntemia keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseen työelämässä.

Kuluvalla viikolla vietetään Helsinki Pride -viikkoa, jonka aikana keskustellaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksista, osallisuudesta ja hyvinvoinnista.
STTK haluaa osaltaan muistuttaa, että yhdenvertaisuus on ihmis- ja perusoikeus ja se koskee myös työelämää. Yhdenvertaisuuden vahvistaminen on välttämätöntä, jotta työelämä kehittyisi syrjimättömäksi kaikille, puheenjohtaja Antti Palola painottaa.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajan edistämään aktiivisesti yhdenvertaisuutta työpaikalla. Yhdenvertaisuussuunnitelma on pakollinen kaikilla vähintään 30 henkilön työpaikoilla. STTK on esittänyt, että suunnitelma tulisi pakolliseksi kaikille vähintään kymmenen henkilön työpaikoille.
- Suunnitelma on mahdollista ja hyödyllistä toteuttaa myös pienemmillä työpaikoilla, vaikka laki ei siihen velvoita. Kyselyn perusteella kehittämishaluisia työpaikkoja on ilahduttavan paljon. Yhdenvertaisuussuunnittelusta ja syrjimättömyydestä hyötyy koko työpaikka.

Eettiset ohjeet jonkin verran tutumpia vastaajille

- Työpaikoilla on petrattavaa henkilöstön osallistamisessa yhdenvertaisuussuunnitteluun. Sen hyödyntäminen työpaikan arjessa ei voi olla kovin onnistunutta, jos henkilöstö ei tiedä sen olemassaolosta tai tunne sen tavoitteita, Palola toteaa.

42 prosenttia tunnistaa, että omalla työpaikalla on käytössä jonkinlainen eettinen ohjeisto, joka sisältää ohjeita yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja epäkohtiin puuttumiseksi. Toimialoista kärjessä olivat julkinen hallinto, rahoitus- ja vakuutusala sekä teollisuus. Neljännes kertoo, että työpaikan rekrytoinneissa on käytössä monimuotoisuuslauseke, jossa kerrotaan, että organisaatiossa tehdään töitä yhdenvertaisuuden eteen ja hakijoita toivotaan erilaisista taustoista. 14 prosenttia kertoo työpaikkansa hyödyntävän anonyymiä rekrytointia.
- Myös näiden keinojen kohdalla En osaa sanoa -vastausten määrä oli hälyttävän suuri.

STTK muistuttaa, että työvälineitä yhdenvertaisuussuunnittelun helpottamiseksi on laadittu paljon viranomaisten ja muidenkin toimesta. Vinkkejä ja malleja löytyy esimerkiksi yhdenvertaisuus.fi -sivustolta ja myös ammattiliitot tukevat työpaikkoja suunnittelussa.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puheenjohtaja, p. 040 509 6030

STTK:n teettämään Monikulttuurisuus ja suhtautuminen ulkomaalaisiin työkavereihin työelämässä -kyselyyn vastasi 2007 täysi-ikäistä, työssäkäyvää henkilöä ympäri Suomen. Otos edustaa työssäkäyviä iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan. Kyselyn toteutti Aula Research aikavälillä 11.4. – 28.4.2022.Kyselyn ensimmäinen ja toinen osa julkaistiin aiemmin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jarno Mela
Kuva: Jarno Mela
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 450 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Työpaikoilla vielä tekemistä rasismin kitkemisessä13.6.2022 13:44:07 EEST | Tiedote

Väestön ikärakenteen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen on välttämätöntä lisätä kansainvälistä rekrytointia hyvinvointivaltiomme tarjoamien palvelujen ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Siksi on huolestuttavaa, että lähes kolmannes työikäisistä on havainnut työpaikallaan kulttuurieroista johtuvia ristiriitoja tai ongelmia. 70 prosenttia nimeää kielimuurin monikulttuurisen työyhteisön haasteeksi. Myös erilaiset tavat tehdä työtä ja toimia työelämässä (45 %), kulttuurierot (43 %) ja ennakkoluulot (37 %) nimettiin haasteiksi. Viidennes vastaajista mainitsi puutteellisen perehdytyksen (24 %). Tiedot käyvät ilmi STTK:n Aula Researchilla huhtikuussa teettämästä kyselystä, jolla kartoitettiin työssäkäyvien asenteita monikulttuuriseen työelämään ja ulkomaalaistaustaisiin työkavereihin. STTK:n hallitus arvioi, että työelämässä on vielä tekemistä rasismin kitkemisessä ja tasavertaisuuden rakentamisessa. Aihe on erittäin tärkeä aina ja varsinkin nyt, kun suomalaisille työpaikoille tulee esim

STTK aloittaa työelämän podcast-sarjan keskustelulla mikroaggressioista8.6.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Tänään on julkaistu STTK:n Työelämän rajamailla –podcast-sarjan ensimmäinen jakso. Pitkin vuotta julkaistavissa jaksoissa kuullaan suoraa puhetta työelämästä. Hyppäämme vieraidemme kanssa “syvään päähän” pohtimaan niin työelämän kipukysymyksiä kuin ilon ja innostuksen aiheitakin. Jaksojen kantava teema on oikeudenmukaisuus. Ensimmäisessä keskustelussa pureudutaan mikroaggressioihin. Niissä kyse on pienistä ja arkisista ongelmallisista käytösmalleista, joihin voi syyllistyä myös tahattomasti. Jaksossa Monimuotoiset perheet -järjestön työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto ja STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkowauttavat kuulijoita ymmärtämään, mistä on kyse ja kuinka oppia tunnistamaan mikroaggressioita. Vinkkejä saa myös työpaikan jokapäiväiseen kanssakäymiseen. Aihetta käsitellään konkreettisten esimerkkien avulla myös STTK:n juuri julkaisemalla monikulttuurinen.fi -sivustolla. Palvelusta löytyy kattavasti vinkkejä monikulttuurisille työyhteisöille. Ty

STTK:n kysely: 80 prosentilla myönteisiä kokemuksia työskentelystä ulkomaalaistaustaisen kanssa6.6.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Peräti 79 prosenttia työssäkäyvistä työskentelee tai on joskus työskennellyt ulkomaalaistaustaisen henkilön kanssa. Tämä ilmenee STTK:n Aula Researchilla teettämästä kyselystä, jolla kartoitettiin työssäkäyvien asenteita monikulttuuriseen työelämään ja ulkomaalaistaustaisiin työkavereihin. ─ 80 prosenttia vastaajista kokee työskentelyn ulkomaalaistaustaisen työkaverin kanssa myönteiseksi ja vain kuusi prosenttia kielteiseksi. Tulos yllättää myönteisyydellään, sillä monikulttuurisesta työelämästä puhutaan julkisuudessa usein vain ristiriitoja korostaen, STTK:n johtaja Taina Vallander toteaa. Toisaalta monikulttuurisuuden vahvistumiseen omalla työpaikalla ja Suomessa suhtaudutaan selvästi varauksellisemmin ja pelokkaammin. Kielteistä suhtautumista monikulttuurisuuden lisäämiseen työyhteisössä perustellaan eniten yhteisen kielen puutteella, sillä sen koetaan vaikuttavan suoraan työntekoon, Vallander kuvaa. Eniten kokemusta ulkomaalaistaustaisista työkavereista on alle 35-vuotiailla miehil

STTK:n Antti Palola: Nuorten aikuisten odotukset elämästä ja työstä ovat realistisia – Yhteiskunnan vastattava sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella30.5.2022 14:00:00 EEST | Tiedote

Merkityksellisyys sekä oman näköinen elämä, ovat nuorten hyvän elämän aineksia. Voimavaratekijöinä korostuvat perhe ja ystävät, harrastukset ja vapaa-aika, terveys ja hyvinvointi. Tänään (30.5.) julkaistu Nuorten hyvä elämä -tutkimus kartoitti alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten kokemuksia omasta elämästään sekä tulevaisuuden toiveita. Tutkimuksen mukaan nuorten tavoitteet ovat realistisia. Eniten nuoret haluavat saavuttaa elämässään parisuhteen ja rakkauden (1.). Mielekäs työ (2.) ja vakaa toimeentulo (3.) tulevat heti seuraavaksi tärkeimpinä tavoitteina. Vain harva vastaaja haaveilee saavuttavansa esimerkiksi menestystä tai julkisuutta. ─ Minua liikuttaa se, miten kohtuullisia nuorten aikuisten tavoitteet ovat. Nuoret eivät juurikaan poikkea tässä vanhemmista ikäpolvista. Vähintä, mitä yhteiskunta voi heidän hyväkseen tehdä, on vastata näihin odotuksiin. Nuorten on päästävä kiinni hyvään elämään ja työhön yhtä sujuvasti, kuin aiempien sukupolvienkin, Palola kuvaa. Omasta taloudellis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme