STTK ry.

STTK:n barometri 2019: Henkilöstön edustaja setvii ristiriitoja ja johtamisongelmia, yhteishenki työpaikoilla melko hyvä

Jaa

STTK:n luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille suunnatun barometrin perusteella 40 prosenttia henkilöstön edustajista on joutunut selvittämään työpaikkansa sisäisiä ristiriitoja. Neljä kymmenestä on käsitellyt työuupumusasioita. Henkistä väkivaltaa sisältäviä hankalia tilanteita kertoo käsitelleensä 23 prosenttia vastaajista ja fyysisen väkivallan tilanteita on selvitellyt joka kymmenes. Joka kolmas henkilöstön edustaja on törmännyt johtamisesta aiheutuvien ongelmien selvittelyyn.

STTK:n johtaja Katarina Murron mielestä suurehkot luvut viestivät työelämän ja työpaikkojen laadun suuresta vaihtelusta ja keskeisistä epäkohdista.
- Työpaikkojen tuottavuuden näkökulmasta työhyvinvointiin ja johtamiseen on laitettava jatkossa enemmän huomioita ja resursseja. Tavoitteet maailman parhaasta työelämästä ja työurien pidentämisestä jäävän puheiden tasolle, jos työpaikoilla ei sitouduta konkreettisiin pitkäjänteisiin toimiin työhyvinvoinnin ja johtamisen edistämiseksi.

Murto korostaa, että henkilöstön motivoiminen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen eivät vaadi ihmetekoja.
- Peruspilareita ovat myönteinen, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jatkuva vuoropuhelu sekä tiedonkulku kaikkiin suuntiin. Kuitenkin barometrin perusteella vain 41 prosenttia vastaajista kokee saaneensa esimerkiksi työpaikan taloudellisesta tilanteesta hyvin tietoa. Joka toisella työpaikalla henkilön näkemyksiä ei välitetä tai niitä ei huomioida päätöksiä tehtäessä. Tiedonkulku ja osallistaminen ovat kuitenkin avaimia paitsi työmotivaation ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi, myös paikallisen sopimisen edistämiseksi käytännössä.

Myönteistä on, että lähes joka toinen vastaaja kokee, että yhteishenki työpaikalla on verrattain hyvä. Toisaalta: suuria ongelmia on 17 prosentilla työpaikoista.
- Henkilöstön edustajalla on työelämän muutoksessa entistä merkittävämpi rooli vuoropuhelun edistäjänä, tiedon välittäjänä ja neuvottelijana työpaikalla. Osaava, omasta ammattiliitostaan koulutusta ja tukea saava henkilöstön edustaja on myös työnantajan etu. Mitä tasapainoisemmat neuvottelusuhteet työpaikalla on, sitä varmemmin saavutetaan tasapainoisia ratkaisuja ja vältetään erimielisyyksiä jo ennalta. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemaa tulee entisestään vahvistaa, Murto esittää.

Koulutus ei riitä

Vain joka toinen vastaaja kokee, että henkilöstö saa edes jokseenkin riittävästi koulutusta. Työssä oppimista kehitetään suunnitelmallisesti vain joka kolmannella työpaikalla.
- On hämmentävää, että työpaikoilla ei panosteta enemmän työssä oppimiseen ja koulutukseen, vaikka tiedämme osaamistarpeet muuttuvassa työelämässä sekä koulutuksen ja vahvan osaamisen olevan parasta muutosturvaa työelämän eri tilanteissa. Työelämän murros ja teknologian vyöry edellyttäisivät aivan uutta otetta koko työuran mittaiseen osaamisen kehittämiseen, Murto toteaa.

STTK:n kuudes henkilöstön edustajille suunnattu barometri toteutettiin alkuvuodesta. Barometri tehdään kahden vuoden välein. Tällä kertaa vastaajia oli 1 791. Barometri löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.sttk.fi

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Työnantajan toiminta muistuttaa yksipuolista keskitettyä ratkaisua11.11.2019 13:17:14 EETTiedote

Syksyn työmarkkinoiden sopimuskierros on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä liitot neuvottelevat useissa yksityisen puolen pöydissä alakohtaisia työehtosopimusratkaisuja sekä määrittelevät suomalaisen työn hinnan. Keväällä neuvottelupöytään menevät julkisen sektorin liitot. STTK:n hallitus totesi tänään, että se ei haikaile keskitettyjen ratkaisujen perään. Mistään vientimallista ei myöskään ole sovittu, joten kyse on puhtaasta liittokierroksesta. - Se tarkoittaa, että liitot neuvottelevat itsenäisesti asettamiensa tavoitteiden pohjalta. Onko tämä järkevää Suomen talouden ja työllisyyden kannalta, selviää jälkeen päin. Tämä on kuitenkin malli, johon Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tilanteen ajoi luopumalla yksipuolisesti keskitetyistä palkkaratkaisuista, puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa. EK on peräänkuuluttanut vientivetoista kierrosta, jossa päänavaajat määrittelevät kustannustason. - Toisaalta näyttää siltä, että moni työnantajaliitto haikailee pääsevänsä tämän kustannusraamin

STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin1.11.2019 15:07:27 EETTiedote

Tiedote Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi. - Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin: raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa. Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta. - Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja koh

STTK: Asumisen hintaerot työvoiman liikkuvuuden este31.10.2019 06:00:00 EETTiedote

Tiedote Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin. Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005 - 2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia. STTK:n tuoreessa kyselyssä 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannustensa tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin. Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa. - Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla. Asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa on kiihdytettävä, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa. Rakentamattom

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston analyysi: Keskustelu yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on liian suppeaa23.10.2019 07:00:00 EESTTiedote

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme