Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n barometri 2019: Henkilöstön edustaja setvii ristiriitoja ja johtamisongelmia, yhteishenki työpaikoilla melko hyvä

Jaa

STTK:n luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille suunnatun barometrin perusteella 40 prosenttia henkilöstön edustajista on joutunut selvittämään työpaikkansa sisäisiä ristiriitoja. Neljä kymmenestä on käsitellyt työuupumusasioita. Henkistä väkivaltaa sisältäviä hankalia tilanteita kertoo käsitelleensä 23 prosenttia vastaajista ja fyysisen väkivallan tilanteita on selvitellyt joka kymmenes. Joka kolmas henkilöstön edustaja on törmännyt johtamisesta aiheutuvien ongelmien selvittelyyn.

STTK:n johtaja Katarina Murron mielestä suurehkot luvut viestivät työelämän ja työpaikkojen laadun suuresta vaihtelusta ja keskeisistä epäkohdista.
- Työpaikkojen tuottavuuden näkökulmasta työhyvinvointiin ja johtamiseen on laitettava jatkossa enemmän huomioita ja resursseja. Tavoitteet maailman parhaasta työelämästä ja työurien pidentämisestä jäävän puheiden tasolle, jos työpaikoilla ei sitouduta konkreettisiin pitkäjänteisiin toimiin työhyvinvoinnin ja johtamisen edistämiseksi.

Murto korostaa, että henkilöstön motivoiminen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen eivät vaadi ihmetekoja.
- Peruspilareita ovat myönteinen, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jatkuva vuoropuhelu sekä tiedonkulku kaikkiin suuntiin. Kuitenkin barometrin perusteella vain 41 prosenttia vastaajista kokee saaneensa esimerkiksi työpaikan taloudellisesta tilanteesta hyvin tietoa. Joka toisella työpaikalla henkilön näkemyksiä ei välitetä tai niitä ei huomioida päätöksiä tehtäessä. Tiedonkulku ja osallistaminen ovat kuitenkin avaimia paitsi työmotivaation ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi, myös paikallisen sopimisen edistämiseksi käytännössä.

Myönteistä on, että lähes joka toinen vastaaja kokee, että yhteishenki työpaikalla on verrattain hyvä. Toisaalta: suuria ongelmia on 17 prosentilla työpaikoista.
- Henkilöstön edustajalla on työelämän muutoksessa entistä merkittävämpi rooli vuoropuhelun edistäjänä, tiedon välittäjänä ja neuvottelijana työpaikalla. Osaava, omasta ammattiliitostaan koulutusta ja tukea saava henkilöstön edustaja on myös työnantajan etu. Mitä tasapainoisemmat neuvottelusuhteet työpaikalla on, sitä varmemmin saavutetaan tasapainoisia ratkaisuja ja vältetään erimielisyyksiä jo ennalta. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemaa tulee entisestään vahvistaa, Murto esittää.

Koulutus ei riitä

Vain joka toinen vastaaja kokee, että henkilöstö saa edes jokseenkin riittävästi koulutusta. Työssä oppimista kehitetään suunnitelmallisesti vain joka kolmannella työpaikalla.
- On hämmentävää, että työpaikoilla ei panosteta enemmän työssä oppimiseen ja koulutukseen, vaikka tiedämme osaamistarpeet muuttuvassa työelämässä sekä koulutuksen ja vahvan osaamisen olevan parasta muutosturvaa työelämän eri tilanteissa. Työelämän murros ja teknologian vyöry edellyttäisivät aivan uutta otetta koko työuran mittaiseen osaamisen kehittämiseen, Murto toteaa.

STTK:n kuudes henkilöstön edustajille suunnattu barometri toteutettiin alkuvuodesta. Barometri tehdään kahden vuoden välein. Tällä kertaa vastaajia oli 1 791. Barometri löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.sttk.fi

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Palkkatukeen ja te-toimistojen palveluihin panostettava heti hallituskauden alussa14.8.2019 16:45:30 EESTTiedote

STTK:n mielestä valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa panostukset palkkatukeen ja te-toimistojen resurssien kasvattaminen henkilökohtaisen palvelun tarjoamiseksi on tärkeää työllisyyden parantamiseksi. - On tärkeää tehdä nämä vahvasti ja heti hallituskauden alussa, jotta tuloksia ehditään saada vuoteen 2023 mennessä. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa lupaillaan palkkatukeen 10 miljoonaa ja te-toimistoille 15 miljoonaa euroa. Panostusten pitäisi kuitenkin olla selvästi suurempia, jotta päästäisiin pohjoismaiselle tasolle, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Hallituksen kaavailemat haittaverojen korotukset osuvat STTK:n arvion mukaan eniten pienituloisiin. - Siksi pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventäminen on perusteltua eriarvoisuuden ehkäisemiseksi. STTK on tyytyväinen, että tärkeät menolisäykset työllisyyden kasvattamiseksi eivät jääneet odottelemaan vastaavia tulolisäyksiä. - Finanssipolitiikan viritys voi olla lievästi elvyttävä, sillä taloussuhdann

STTK haluaa kilpailukieltosopimusten tukevan oikeutta työllistyä ja vaihtaa työpaikkaa14.8.2019 10:25:10 EESTTiedote

Kilpailukieltosopimusten ja kilpailevan toiminnan kiellon muutostarpeita selvittäneen työryhmän muistio on luovutettu työ- ja elinkeinoministeriölle. Tavoite oli selvittää lainsäädännön muutostarpeita vastaamaan työelämässä tapahtuneita muutoksia, kansainvälistä kehitystä ja sääntelyn taustalla olevia tavoitteita sekä sen pohjalta tiukentaa kilpailukieltosopimusten käytön edellytyksiä. Työryhmä ei saavuttanut yksimielisyyttä ja sen muistiossa esitellään eri vaihtoehtoja työelämässä ilmenneiden ongelmien ratkomiseksi. Palkansaajajärjestöt jättivät asiassa yhteisen täydentävän lausuman. -Työntekijä ei saa työsuhteen aikana harjoittaa sellaista kilpailevaa toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa. Kilpailevan toiminnan kieltoa koskeva säännös on vanha ja epäselvä ja se hankaloittaa erityisesti osa-aikatyöntekijän mahdollisuuksia hakea ja vastaanottaa muuta työtä sekä saada lisätoimeentuloa. Myös kilpailukieltosopimusten käyttö on lisääntynyt, ja sopimuksia käytetään jo

STTK kiittää hallitusohjelman tavoitteita työllisyyden ja ilmastopolitiikan vahvistamiseksi3.6.2019 11:13:37 EESTTiedote

STTK on tyytyväinen, että Suomeen saadaan laajapohjainen enemmistöhallitus. - Talous-, työllisyys-, EU- ja ilmastopolitiikan haasteet eivät odota. On tärkeää, että hallitus sitoutuu vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, asettaa tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen ja suhtautuu ilmastonmuutoksen torjuntaan kunnianhimoisesti, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:lle keskeiset tavoitteet toteutuvat hallitusohjelmassa hyvin. Työllisyyden parantamiseksi esitetään useita keinoja, kuten aktiivista työvoimapolitiikkaa, kohtaanto-ongelmien lievittämistä ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä. - Työllisyyttä tukee myös STTK:n pitkäaikainen tavoite työikäisen väestön ja työelämän osaamistarpeisiin vastaavan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen. Tuloverotuksen linjat hyödyttävät pieni- ja keskituloisia, mikä kannattelee ostovoimaa ja tukee työllisyyttä. - Tavoite tiivistää veropohjaa ja uudistaa verotukien rakennetta on kannatettava. Energia-, kulutus-

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme