STTK:n hallitus: Sopimusyhteiskunnan keskeiset periaatteet palautettava

STTK:n hallituksen mukaan työmarkkinoiden päänavaajasopimuksen jälkeen näytti selvältä, että kilpailukykysopimuksessa sovitulle työajan pidennykselle ei ollut enää perusteita muillakaan aloilla.
- Kikystä irtoaminen on palkansaajapuolelle myös oikeudenmukaisuuskysymys. Työnantajien näkemys on ollut toinen ja kiky-tunnit ovat saaneet työnantajien puolella kohtuuttoman merkityksen. On syntynyt vaikutelma, että työnantajat taistelevat tällä kierroksella jostain aivan muusta kuin työn hinnasta ja kiky-tunneista. Tämä on viivyttänyt kierrosta, aiheuttanut työtaisteluita ja niiden uhkia, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

STTK:n hallitus on tyytyväinen, että työmarkkinoilla sopimuksia on vähitellen alkanut syntyä ja työtaistelut sekä niiden uhat toivottavasti nopeasti vähenevät.

Myös julkisen sektorin neuvotteluissa on vähitellen päästy liikkeelle.
- Julkisen sektorin houkuttelevuus työnantajana on tulevaisuudessa vaakalaudalla. Jotta väestöennusteen varjossa hyviä työntekijöitä riittäisi myös julkiselle sektorille, palkkauksen ja työolojen on oltava kunnossa, Palola korostaa.

Työmarkkinat Suomessa ovat murroksessa monin tavoin. Se heijastuu jatkossa myös työmarkkinapöytiin.
- Olisi viisautta yhdessä selkeyttää tilannetta ja palauttaa sopimusyhteiskunnan keskeiset periaatteet kunniaan. Jos tähän ei pystytä, jatkossakaan ei kannata odottaa sopuisampia neuvottelukierroksia. Selkävoittoja voi puolin ja toisin työmarkkinapöytää aina hakea ja joskus saadakin, mutta ne löytyvät yleensä myöhemmin edestä. Kun jatkossa halutaan sopia enemmän työpaikkatasolla, silloinkin on muistettava osapuolten keskinäinen kunnioitus ja luottamus, Palola sanoo.

Kolmiloikka jäi vajaaksi

STTK:n hallitus muistuttaa kilpailukykysopimusta edeltäneestä tavoitteesta, eli niin sanotusta tuottavuuden kolmiloikasta. Ensimmäinen ja toinen loikka onnistuivat, kun palkkamaltti piti ja sosiaaliturvamaksuja siirrettiin työnantajilta palkansaajien maksettavaksi.
- Kolmas liittyi yritysten tuottavuuden nostamiseen, mutta se loikka jäi vajaaksi. On perusteltua kysyä, mitä yritykset ovat tehneet tuottavuuden parantamiseksi. Investoinnit, tutkimus ja tuotekehitys, jotka ovat tuottavuuden edellytyksiä, eivät Suomea mairittele. Osinkokeväästä sen sijaan povataan nytkin aiempien vuosien tapaan runsasta.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.