Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n hallitus: Työllisyys ja kilpailukyky eivät parane pelon ilmapiirissä ja nuoria kyykyttämällä

Jaa

Hallitus päätti kehysriihessä helpottaa nuorten työttömien työllistymistä työsopimuslakiin tehtävällä muutoksella. Sen myötä työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä.

STTK:n hallitus pitää esitettyä muutosta nuorten kannalta epäoikeudenmukaisena eikä usko, että se edes työllisyyttä edistäisi.
- Ainoa seuraus on, että pätkätyöt lisääntyvät ja se aiheuttaa nuorten keskuudessa kasvavaa epävarmuutta, turvattomuutta ja suoranaista pelkoa työelämää kohtaan. Arjessa päätöksen vaikutukset näkyisivät esimerkiksi perheen perustamisen myöhentymisenä. Tämä taas on ongelma ennestään alhaisen syntyvyyden maassa ja myös huoltosuhteen kannalta, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

STTK:n hallitus muistuttaa perustuslaista ja yhdenvertaisuuslaista. Niissä säädetään, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa iän perusteella eri asemaan.
- Onkin mahdollista, että maan hallituksen päätös on syrjivä. On välttämätöntä selvittää asia ennen kuin mahdolliseen lainsäädäntövalmisteluun edes ryhdyttäisiin, Palola esittää.

Nuorten työmarkkina-asemaa pitäisi STTK:n mielestä päinvastoin vahvistaa.
- Olemme muun muassa esittäneet, että työelämätieto tulisi opetussuunnitelmiin jo peruskoulusta alkaen. Tämä parantaisi nuorten valmiuksia siirtyä työelämään ja olisi myös työnantajan etu.

Maan hallitus on myös ilmoittanut valmistelevansa lakimuutoksen, joka johtaisi yksilöllisten irtisanomiskriteereiden keventämiseen enintään 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Perustelu on alentaa työllistämisen kynnystä.
- STTK:n mielestä hallituksen asenne kuvastaa röyhkeyttä. Kyse on rekrytoinnin ja johtamisen heikkoudesta, jos jo aiemmin tehdyt päätökset koeajan pidentämisestä ja työntekijän takaisinottovelvollisuuden lyhentämisestä eivät ole työllistämistä helpottaneet, Palola arvioi.

Irtisanomiskynnyksen madaltaminen heikentäisi STTK:n arvion mukaan myös yritysten kasvuhalukkuutta ja henkilöstön sitoutumista pienempiin yrityksiin.
- Pelon ilmapiirillä johtaminen on vanhanaikaista ajattelua ja edustaa mennyttä maailmaa. Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä niillä ei paranneta, Antti Palola tiivistää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK torjuu ansioperusteisen työttömyysturvan muuttamisen yleiseksi ansioturvaksi30.11.2018 10:41Tiedote

Tiedote Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime keväänä selvityshenkilön selvittämään siirtymistä yleiseen ansioperusteiseen työttömyysturvaan. Tänään julkaistussa selvityksessä on esitelty kolme vaihtoehtoista tapaa siirtyä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. STTK pitää työttömyysturvaan liittyvien selvitysten tekemistä tarpeellisena, mutta ei kannata selvityksessä ehdotettuja muutoksia. - Torjumme ehdotuksen yleiseen ansioturvaan siirtymisestä. Perustelu on, että kaikki selvityksessä esitetty kasvattaisi julkisen talouden menoja. Tämä merkitsisi käytännössä etuuksien leikkaamista tai työttömyysvakuutusmaksun korottamista. Yleiseen ansioturvaan siirtyminen tarkoittaisi myös huomattavia muutoksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen, STTK:n lakimies Samppa Koskela toteaa. Nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä jokaisella on oikeus ja mahdollisuus liittyä työttömyyskassan jäseneksi ja varautua näin kohtuullisen toimeentulon suojaan työttömyyden varalta. - Ansio

STTK:n kannustinmalli uudistaa sosiaaliturvan palvelut edellä21.11.2018 07:00Tiedote

Tiedote, julkaisuvapaa 21.11 klo 07.00. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on muodostunut kymmenistä eri etuuksista. Järjestelmä on pirstaleinen ja monimutkainen. Tarvitaan sosiaaliturvauudistus, joka etenee kokonaisuus kerrallaan. - Pidämme työn ja työllistymisen edistämistä sekä syrjäytymisen ehkäisemistä keskeisinä ja ensisijaisina lähtökohtina. Haluamme myös varmistaa järjestelmän rahoituspohjan kestävyyden, johtaja Katarina Murto sanoo. Kannustinmallin tavoitteena on pitää huolta jokaisesta työttömästä ja kannustaa eri elämäntilanteissa olevia työllistymään ja olemaan osallisena yhteiskunnassa. - Esitämme ensimmäisessä vaiheessa palvelujärjestelmän ja työttömyyden aikaisen perusturvan uudistamista. Palvelut ovat tällä hetkellä aivan liian hajanaiset, osin toimimattomat ja resurssit riittämättömät. Aktiivista työvoimapolitiikkaa on resursoitava nykyistä voimakkaammin, jotta Suomen työllisyysaste saadaan nousuun. - Tämä onnistuu vain riittävän laaja-alaisilla, oikein kohdennetuill

STTK laski hiilijalanjälkensä ja haastaa muut järjestöt mukaan hankkeeseen14.11.2018 08:59Tiedote

STTK on yhtenä ensimmäisistä järjestöistä maailmassa todentanut oman hiilijalanjälkensä. Helsingin yliopiston Metsätieteiden osaston ja Sitran Hiilifiksu järjestö -hankkeessa erityisesti järjestösektorin tarpeisiin kehittämä hiilijalanjälkilaskuri auttaa päästöjen todentamisessa ja vähentämisessä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen, erityisesti järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri maailmassa. - Ennen tätä hanketta vain harva järjestö on selvittänyt hiilijalanjälkeään. Olemme STTK:ssa iloisia siitä, että pääsimme ensimmäisten joukossa testaamaan uutta laskuria, joka tuottaa vertailukelpoista dataa toimintamme ilmastovaikutuksista, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:n hiilijalanjälki muodostuu tällä hetkellä pääasiassa matkustamisesta (44 %), energiakulutuksesta (27 %) ja ostopalveluista (24 %). - Toiminnassamme on asioita, joita voimme heti muuttaa ilmastoystävällisemmiksi. Esimerkiksi hankinnoissa voimme vaikuttaa siihen, mitä ja millä ehdoilla ostamme - ja ennen kaikke

STTK:n hallitus: Työsopimuslain aiheuttamat muutokset tuskin merkittäviä12.11.2018 14:19Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli tänään maan hallituksen esityksestä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseksi pienissä yrityksissä. STTK:n hallitus arvioi, että esitys ei paranna työllisyyttä. - Edelleenkään STTK ei hyväksy henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentämistä, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. STTK on tyytyväinen siihen, että maan hallitus palasi lopulta kolmikantaiseen valmisteluun. Työryhmässä oli rakentava henki, mutta STTK ei valmistelun päätyttyä hyväksynyt irtisanomisesityksen perusteluja.Yksimielisyydestä ei voida puhua. - Totesimme ainoastaan, että työryhmän työ päättyi toimeksiannon ja aikataulun puitteissa. Irtisanominen edellyttää jatkossakin asiallista ja painavaa syytä. STTK arvioi, että vasta oikeuskäytäntö muodostaa myöhemmin linjan. Merkittäviin muutoksiin oikeuskäytännössä emme kuitenkaan usko, Palola toteaa. STTK:n hallitus toteaa, että työsopimuslain muutosta koskeva hallituksen esitys antaa edellytykset työtaistelutoimien lopettamiseen. - Jäsenl

STTK kannattaa yhteistoimintalain täysremonttia5.11.2018 15:08Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisvaltaista uudistamista työpaikoilla tapahtuvan vuoropuhelun ja yhteistoiminnan kehittämiseksi. Katarina Murto ja Rauno Vanhanen luovuttivat tänään työministeri Jari Lindströmille selvityksensä yhteistoimintalain muutostarpeista. - Selvitys osoittaa sen, mikä on yleisesti tiedossa, eli nykyinen yhteistoimintalaki mielletään lähinnä irtisanomislaiksi. Tästä syystä yt-laki tulisi uudistaa sekä rakenteeltaan että sisällöltään, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisuudistusta ja että uutta lakia sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä, kun henkilöraja nyt on 20. - Uudet työpaikat syntyvät yhä useammin pieniin yrityksiin. Henkilörajan asettaminen kymmenen hengen yrityksiin vahvistaisi nykyistä suuremman työntekijäjoukon tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia, Palola arvioi. Työvoiman vähentämistä koskevat säännökset ehdotetaan siirrett

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme