Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n hallitus: Työllisyys ja kilpailukyky eivät parane pelon ilmapiirissä ja nuoria kyykyttämällä

Jaa

Hallitus päätti kehysriihessä helpottaa nuorten työttömien työllistymistä työsopimuslakiin tehtävällä muutoksella. Sen myötä työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä.

STTK:n hallitus pitää esitettyä muutosta nuorten kannalta epäoikeudenmukaisena eikä usko, että se edes työllisyyttä edistäisi.
- Ainoa seuraus on, että pätkätyöt lisääntyvät ja se aiheuttaa nuorten keskuudessa kasvavaa epävarmuutta, turvattomuutta ja suoranaista pelkoa työelämää kohtaan. Arjessa päätöksen vaikutukset näkyisivät esimerkiksi perheen perustamisen myöhentymisenä. Tämä taas on ongelma ennestään alhaisen syntyvyyden maassa ja myös huoltosuhteen kannalta, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

STTK:n hallitus muistuttaa perustuslaista ja yhdenvertaisuuslaista. Niissä säädetään, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa iän perusteella eri asemaan.
- Onkin mahdollista, että maan hallituksen päätös on syrjivä. On välttämätöntä selvittää asia ennen kuin mahdolliseen lainsäädäntövalmisteluun edes ryhdyttäisiin, Palola esittää.

Nuorten työmarkkina-asemaa pitäisi STTK:n mielestä päinvastoin vahvistaa.
- Olemme muun muassa esittäneet, että työelämätieto tulisi opetussuunnitelmiin jo peruskoulusta alkaen. Tämä parantaisi nuorten valmiuksia siirtyä työelämään ja olisi myös työnantajan etu.

Maan hallitus on myös ilmoittanut valmistelevansa lakimuutoksen, joka johtaisi yksilöllisten irtisanomiskriteereiden keventämiseen enintään 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Perustelu on alentaa työllistämisen kynnystä.
- STTK:n mielestä hallituksen asenne kuvastaa röyhkeyttä. Kyse on rekrytoinnin ja johtamisen heikkoudesta, jos jo aiemmin tehdyt päätökset koeajan pidentämisestä ja työntekijän takaisinottovelvollisuuden lyhentämisestä eivät ole työllistämistä helpottaneet, Palola arvioi.

Irtisanomiskynnyksen madaltaminen heikentäisi STTK:n arvion mukaan myös yritysten kasvuhalukkuutta ja henkilöstön sitoutumista pienempiin yrityksiin.
- Pelon ilmapiirillä johtaminen on vanhanaikaista ajattelua ja edustaa mennyttä maailmaa. Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä niillä ei paranneta, Antti Palola tiivistää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK laski: Palkansaaja on tänään tienannut pörssijohtajan päiväpalkan18.2.2019 06:00:00Tiedote

Tiedot vuodelta 2017 osoittavat, että palkansaaja on 18. helmikuuta tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan verran. Vuonna 2017 tähän tarvittiin 34 työpäivää kun vuotta aiemmin suhdeluku oli 33 päivää. STTK on jo useamman vuoden seurannut, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien välinen ansioiden suhde kehittyy. Seuranta on saanut alkunsa vastaavasta ”Fat Cat Daystä”. STTK:n laskelmat perustuvat yhtiöiden julkisiin vuosikertomuksiin ja tilastokeskuksen tietoihin. Suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansiot olivat vuonna 2017 yhteensä 1 600 704 miljoonaa euroa kun vastaavana aikana yksityisen sektorin palkansaaja tienasi 40 250 euroa. STTK:n tuoreessa jäsenbarometrissä kysyttiin, mitä asioita jäsenet pitävät tärkeimpinä tulevassa edunvalvonnassa. Peräti 97 prosenttia vastaajista pitää edunvalvonnassa tärkeänä palkkoja ja palkitsemista. Jäseniltä kysyttiin myös tuloeroista. 35 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tuloeroja pitää pienentä

STTK:n hallitus: Vanhustenhoito ei parane puheilla vaan rahalla11.2.2019 14:09:10Tiedote

Vanhustenhoidosta, sen puutteista ja laiminlyönneistä käydään parhaillaan vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Aiheesta keskusteltiin tänään myös STTK:n hallituksessa. STTK:n terveys- ja sosiaalialan liittojen piirissä vanhustenhoidon ongelmat on tunnistettu, tiedetty ja niistä on raportoitu vuosikausia. - Vanhusten, hoitohenkilökunnan ja läheisten hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja kotihoidossa kohtaamiin ongelmiin on suhtauduttu liian välinpitämättömästi. STTK:n viesti päättäjille on selkeä; ongelmien korjaaminen vaatii lisää resursseja ja ilman rahaa mikään ei muutu, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. STTK korostaa, että julkinen tai yksityinen vanhustenhoito ei itsessään ole hyvää tai huonoa. - Hyvä hoito perustuu riittäviin resursseihin, joiden pohjalta rakennetaan hyvää johtamista, mitoitetaan henkilöstö riittävällä tavalla, kohdennetaan henkilöstö oikein ja varaudutaan yllättäviin tilanteisiin. Suomessa tarvitaan sekä julkista, yksityistä että kotona tapahtuvaa hoitoa, mutt

STTK: Kasvu ja työllisyys kestävyysvajeen sijaan talouspolitiikan ohjenuoraksi4.2.2019 11:29:30Tiedote

Tiedote Valtiovarainministeriö on julkaissut arvionsa tulevan vaalikauden talouskehityksestä ja haasteista. STTK:n mielestä on erittäin tärkeää arvioida ja käydä vuoropuhelua tulevan politiikan sisällöistä. - Raportti on tasapainoinen kokonaisuus ja hyvä pohja seuraavan hallituksen politiikan lähtökohdiksi. Painotuksen soisi kuitenkin olevan enemmän kehittämistoimissa kuin leikkauksissa. Suomi poikkeaa muista EU-maista siinä, että kestävyysvajetta käytetään talouspolitiikan määrittäjänä. Kestävyysvaje on tämänkin puheenvuoron taustalaskelmien ytimessä. Laskelmiin sisältyy paljon laskennallista epävarmuutta ja siksi kestävyysvajeeseen kiinnittyminen lukitsee talouspoliittista liikkumavaraa, pääekonomisti Ralf Sund arvioi. Kokonaissopeutuksen määrä asettuu seitsemään miljardiin euroon. Osa esitetään katettavaksi nopeavaikutteisilla menosäästöillä tai veronkorotuksilla, osa katettaisiin kasvua ja työllisyyttä tukevilla toimilla ja loppu arvioidaan saavutettavan sote-uudistuksella. - STTK:

STTK: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, työllisyys ja osaaminen kiinnostavat äänestäjiä21.1.2019 13:59:34Tiedote

STTK: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, työllisyys ja osaaminen kiinnostavat äänestäjiä Tiedote Seuraavan hallituksen tärkeimpinä kehittämiskohteina pidetään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa (52 %), työllisyyttä (43 %) sekä koulutusta- ja osaamista (42 %). Neljänneksi tärkein teema on talous- ja veropolitiikka (39 %). Kolmannes (30 %) nostaa ympäristö- ja ilmastopolitiikan tärkeimpien kehittämiskohteiden joukkoon. STTK:n viime syksynä Aula Researchilla teettämään kyselyyn vastasi yli 2 000 suomalaista. STTK:n hallituksen mielestä sosiaali- ja terveyspolitiikan, työllisyyden sekä koulutuksen ja osaamisen sijoittuminen kärkeen kertovat vastaajien huolista ja odotuksista. Tämä on hyvä pitää mielessä, vaikka juuri tällä hetkellä yhteiskunnallinen keskustelu pyörii vahvasti maahanmuuton ja siihen liittyvien ikävien tapahtumien ympärillä. - Suomalaiset odottavat, että seuraava hallitus vie keskeiset rakenteelliset uudistukset maaliin ja luo edellytykset hyvälle työllisyyskehitykselle suhdanteis

STTK: Perhevapaauudistus käyntiin tasa-arvo ja joustavuus edellä8.1.2019 10:56:25Tiedote

STTK esittää, että perhevapaauudistus on laitettava liikkeelle heti seuraavan hallituskauden alussa. Uudistus on valmisteltava kolmikannassa ja sille on varattava riittävä aika. Johtaja Katarina Murron mielestä pienillä muutoksilla ei saada aikaan tarpeeksi vaikuttavaa uudistusta. - Perhevapaauudistus on toteutettava ennen kaikkea perhemyönteisellä tavalla, jolla olisi myönteinen vaikutus myös syntyvyyteen. Työelämän epävarmuus vaikuttaa kielteisesti nuorten aikuisten perheen perustamiseen. Uudistuksessa onkin otettava huomioon työelämän kehittäminen niin, että työelämän epävarmuutta voidaan karsia. Nuorilla pitää olla vakaa usko oman työuran kehittymiseen, Murto korostaa. Perhevapaauudistuksen tavoitteina on oltava tasa-arvon edistäminen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen. Niiden myötä naisten työmarkkina-asema kohenee. - Äideille ja isille tulee kiintiöidä yhtä suuret vapaat, ja siksi isien kiintiötä on lisättävä nykyisestä. Tämä ohjaa asenteita yhteiskunnassa ja t

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme