Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n hallitus: Työllisyys ja kilpailukyky eivät parane pelon ilmapiirissä ja nuoria kyykyttämällä

Jaa

Hallitus päätti kehysriihessä helpottaa nuorten työttömien työllistymistä työsopimuslakiin tehtävällä muutoksella. Sen myötä työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä.

STTK:n hallitus pitää esitettyä muutosta nuorten kannalta epäoikeudenmukaisena eikä usko, että se edes työllisyyttä edistäisi.
- Ainoa seuraus on, että pätkätyöt lisääntyvät ja se aiheuttaa nuorten keskuudessa kasvavaa epävarmuutta, turvattomuutta ja suoranaista pelkoa työelämää kohtaan. Arjessa päätöksen vaikutukset näkyisivät esimerkiksi perheen perustamisen myöhentymisenä. Tämä taas on ongelma ennestään alhaisen syntyvyyden maassa ja myös huoltosuhteen kannalta, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

STTK:n hallitus muistuttaa perustuslaista ja yhdenvertaisuuslaista. Niissä säädetään, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa iän perusteella eri asemaan.
- Onkin mahdollista, että maan hallituksen päätös on syrjivä. On välttämätöntä selvittää asia ennen kuin mahdolliseen lainsäädäntövalmisteluun edes ryhdyttäisiin, Palola esittää.

Nuorten työmarkkina-asemaa pitäisi STTK:n mielestä päinvastoin vahvistaa.
- Olemme muun muassa esittäneet, että työelämätieto tulisi opetussuunnitelmiin jo peruskoulusta alkaen. Tämä parantaisi nuorten valmiuksia siirtyä työelämään ja olisi myös työnantajan etu.

Maan hallitus on myös ilmoittanut valmistelevansa lakimuutoksen, joka johtaisi yksilöllisten irtisanomiskriteereiden keventämiseen enintään 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Perustelu on alentaa työllistämisen kynnystä.
- STTK:n mielestä hallituksen asenne kuvastaa röyhkeyttä. Kyse on rekrytoinnin ja johtamisen heikkoudesta, jos jo aiemmin tehdyt päätökset koeajan pidentämisestä ja työntekijän takaisinottovelvollisuuden lyhentämisestä eivät ole työllistämistä helpottaneet, Palola arvioi.

Irtisanomiskynnyksen madaltaminen heikentäisi STTK:n arvion mukaan myös yritysten kasvuhalukkuutta ja henkilöstön sitoutumista pienempiin yrityksiin.
- Pelon ilmapiirillä johtaminen on vanhanaikaista ajattelua ja edustaa mennyttä maailmaa. Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä niillä ei paranneta, Antti Palola tiivistää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK toivoo kehysriihestä lisäpanostuksia osaamisen kehittämiseen ja työllisyysasteen nostoon4.4.2018 11:14Tiedote

STTK mielestä hallituksen tulisi kohdistaa kehysriihen panostukset osaamisen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon. – Hallitukselta kaivataan nyt toimia työikäisten osaamisen päivittämisen helpottamiseksi. Suomi tarvitsee aikuiskoulutuksen kokonaistarkastelua tarjonnan, koulutusmuotojen ja osaamiskokonaisuuksien uudistamisen osalta. Meidän tulisi päästää irti tutkintokeskeisestä ajattelusta ja siirtyä tarkastelemaan osaamisen päivittämistä joustavasti moduulien tai osaamisportfolioiden kautta, Palola korostaa. STTK:n mielestä työpaikoilla tarvitaan kipeästi lisävauhtia osaamisen ja tuottavuuden kehittämiseen. Työelämän kehittämisen puitteet pitäisi luoda lainsäädännöllä. – Vanhat keinot on käytetty loppuun ja nyt tarvitaan jotain uutta. Nykyinen yt-laki ei palvele tarkoitustaan. Sen tilalle tarvitaan parempi, osaamisen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisen mahdollistava lainsäädäntö. Lainsäädännön uudistaminen palvelisi myös paikallisen sopimisen edistämistä käytännössä, Palola

STTK: Nuorten työmarkkina-asemaa vahvistettava, työelämätieto opetussuunnitelmiin22.3.2018 09:16Tiedote

STTK on huolestunut nuorten heikoista työelämävalmiuksista ja esittää työelämätiedon sisällyttämistä opetussuunnitelmiin. - Heikot tiedot ja valmiudet heikentävät nuorten pääsyä työmarkkinoille ja heidän asemaansa siellä. Nuorten työmarkkina-asemaa on vahvistettava jo ennen työelämään siirtymistä ja työuran alussa. Heikot työelämätiedot voivat olla rasite myös työnantajille, johtaja Katarina Murto arvioi. STTK selvitti kansalaistutkimuksella nuorten työelämään liittyviä tietoja ja taitoja. Kysymykset suunnattiin iältään 18-29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Työelämätietojen hankkiminen näyttää tutkimuksen perusteella jäävän pitkälti nuoren omalle vastuulle ja oman aktiivisuuden varaan. - Enemmistö nuorista kokee, että omaan tutkintoon liittyvään opetukseen sisältyi vain vähän tai ei ollenkaan työelämätietoa ja -käytäntöjä. Näin arvioi 55 prosenttia STTK:n Aula Researchilla teettämään kansalaistutkimukseen vastanneista. Varhain opitut kattavat työelämätiedot ovat sekä nuorte

STTK selvitti: Seksuaalisesta häirinnästä vaietaan, työpaikoille tarvitaan selkeät säännöt häirinnän estämiseen8.3.2018 06:00Tiedote

Tiedote Viime syksystä asti maailmalla näkynyt Me too –kampanja on nostanut esille seksuaalisen häirinnän yleisyyden yhteiskunnan eri alueilla myös Suomessa. Lisäksi useat kansalaiskyselyt ovat vahvistaneet seksuaalisen häirinnän olevan ongelma myös suomalaisessa työelämässä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK vaatiikin työpaikoille selkeämpiä sääntöjä seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Teemasta keskustellaan myös tänään järjestön perinteisessä naistenpäivän aamutilaisuudessa. STTK:n teettämän kyselyn mukaan 23 prosenttia vastaajista katsoo, että omalla työpaikalla ei ole seksuaalisen häirinnän suhteen nollatoleranssia. 29 prosenttia ei osaa sanoa, onko työpaikalla voimassa nollatoleranssi. Lisäksi 42 prosenttia vastaajista ilmoitti, että omalla työpaikalla ei ole yhteisiä sääntöjä seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Vain 37 prosenttia vastasi, että omalla työpaikalla on luotu säännöt seksuaalisen häirinnän estämiseksi. - Luvut ovat hälyttävän huonoja. STTK vaatii, että jokaisella työpai

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme