STTK ry.

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston analyysi: Keskustelu yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on liian suppeaa

Jaa

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista.

 

Tiedote, embargo 23.10 klo 07.00.

STTK:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetojan johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista. 

Yleissitovuudessa on kyse monitahoisesta järjestelmästä - ei vain järjestäytymättömän työnantajan velvollisuudesta noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta. 
- Yleissitovuus on herättänyt paljon keskustelua viime vuosina. On kuitenkin muistettava, että järjestäytymättömällä työnantajalla on jo nyt työsopimuslakiin perustuva mahdollisuus syrjäyttää yleissitova työehtosopimus solmimalla yrityskohtainen työehtosopimus työntekijäliiton kanssa. Lisäksi järjestäytymätön työnantaja saa noudattaa osaa niistä yleissitovan työehtosopimuksen määräyksistä, joilla on heikennetty työntekijän etuja lakiin nähden, Paanetoja toteaa.

Yleissitovuuteen kohdistuvassa kritiikissä usein unohdetaan, että se suojaa työntekijöiden ohella myös työnantajia ja työmarkkinoita.
- Yleissitovuus on lainsäätäjän valinta ja keino turvata yhtenäiset vähimmäistyöehdot. Yleissitovuuden vaikutuksia työllisyyteen ja kilpailukykyyn ei ole riittävästi tutkittu.

Paikallisesta sopimisesta puhuttaessa on aina tarpeen määritellä, mitä sillä tarkoitetaan. 
- Paikallisesta sopimisesta on puhuttu vuosikymmeniä ja sillä on yleensä tarkoitettu työehtosopimukseen perustuvaa mahdollisuutta sopia joistain asioista työpaikalla. Työnantajan ja työntekijän keskinäiset sopimukset ohi työehtosopimusten edustaisivat uudentyyppistä työpaikkatason sopimista. Tällöin sopiminen tarkoittaisi todennäköisesti palkan ja muiden etujen heikennyksiä. 

Jos työnantajan ja työntekijän välistä sopimusvapautta lisättäisiin, tulisi huomioida muun muassa siitä aiheutuva työnantajavelvoitteiden lisääntyminen.  

- Mielenkiintoista olisi, millaiset rajat sopimiselle asetettaisiin. Sopimukset eivät saa johtaa siihen, että työntekijälle syntyisi tarve täydentää toimeentuloaan sosiaaliturvalla. Keskustelua tarvitaan, mutta siinä on tärkeää asettua lainsäätäjän asemaan ja miettiä laajasti muutosten vaikutuksia, Paanetoja sanoo.  

Työn murros lisää työntekijöiden suojan tarvetta 

STTK muistuttaa yleissitovuuden tarkoituksesta ja korostaa sen merkitystä. 
- Yleissitovuudella turvataan työntekijöiden vähimmäisehdot siitä riippumatta, onko työnantaja järjestäytynyt. Samalla rajataan yritysten keskinäistä kilpailua työehtoja heikentämällä. Yleissitovuus luo työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta, karsii heikkoja yrityksiä ja ylläpitää kysyntää huonoinakin talouden aikoina. Yleissitovuusjärjestelmä on kokonaisuudessaan toimiva, johtaja Katarina Murto korostaa. 

Tarve paikalliseen sopimiseen kasvaa, kun työn murros kiihtyy. Työntekijöiden suojan tarve ei vähene vaan päinvastoin lisääntyy pirstaloituvilla työmarkkinoilla. 
- Paikallisesti voi sopia jo nyt melko laajasti, mutta esteenä sopimiselle on usein tiedonsaannin puute ja työnantajien sanelupyrkimykset. Paikallista sopimista koskevassa keskustelussa tulisikin avoimesti kertoa, mitä tavoitellaan. Ylipäänsä yleissitovuuden sekä paikallisen sopimisen vaikutuksia työllisyyteen ja kilpailukykyyn sekä ennen kaikkea työntekijöiden palkka- ja muihin työehtoihin tulisi tutkia. Näin kävisi selvästi ilmi mahdollisten muutosten vaikutukset työntekijöille. Keskustelussa on unohdettu myös paikalliseen sopimiseen liittyvät valvonta- ja tulkintaerimielisyysmekanismit sekä työrauhakysymykset, Murto huomauttaa.  

STTK kannattaa paikallisen sopimisen edistämistä työ- ja virkaehtosopimusten kautta.  

- Paikallinen sopiminen vaatii osaamista, tietoa, taitoa, perusteluja ja aikaa neuvotella. Osapuolilla on iso vastuu, kun sovitaan työpaikkatasolla työehdoista. Toimiva paikallinen sopiminen edellyttää hyvää neuvottelukulttuuria, riittävää tiedonkulkua ja neuvotteluosapuolten tasaveroista asemaa. Lähtökohtien on siis oltava kunnossa, jotta paikallinen sopiminen ylipäänsä onnistuisi, Murto korostaa.

Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puhelin 050 568 9188
Jaana Paanetoja: puhelin 040 517 6966

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

040 630 2882 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Samapalkkaisuusohjelman jatkaminen tärkeää, muitakin toimia tarvitaan18.12.2020 10:05:04 EETTiedote

Vihdoin on varmistettu, että jo vuonna 2006 aloitettu kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma jatkuu. Työmarkkinakeskusjärjestöt ja hallitus ovat sopineet uudesta kaudesta vuosille 2020 - 2023. Uuden ohjelmakauden sisällöstä on neuvoteltu pitkään ja välillä neuvottelut keskeytyivätkin, kun yhteinen lopputulos tuntui saavuttamattomalta. — Sitkeys palkittiin, neuvottelupöytään palattiin ja sopu saatiin aikaan. Kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma on eurooppalaisittain harvinaisuus. Voimme olla ylpeitä, että Suomessa kaikki kolmikannan osapuolet ovat sitoutuneet naisten ja miesten välisen keskimääräisen palkkaeron kaventamiseen. Tasa-arvon edistämiseen tarvitaan kaikkien yhteistä tahtoa sekä konkreettisia toimia yhdessä ja erikseen, STTK:n asiantuntija Anja Lahermaa iloitsee. Pitkä ohjelmakauden valmisteluprosessi on harmillisesti jarruttanut toimenpiteiden edistymistä. — Nyt on tartuttava ripeästi toimeen ja ohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteuttaminen saatava heti konkreettisesti v

STTK: Hallituksen esitykset ikääntyvien työllisyyden parantamiseksi tasapainoisia17.12.2020 18:22:26 EETTiedote

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää hallituksen esityksiä yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi kohtuullisen tasapainoisina palkansaajien turvan kannalta. - STTK ei hyväksy työttömien lisäpäivien poistamista eli niin sanotun eläkeputken tukkimista kokonaan. Kuitenkin päätös lopettaa se asteittain on oikea linjaus keskellä koronakriisiä, joka on heikentänyt Suomen talouden ja työllisyyden näkymiä, Palola toteaa. STTK on vaatinut tasapainoisia ratkaisuja ikääntyvien työttömäksi joutuvien muutosturvan vahvistamiseksi, eli vastuuta myös työnantajille irtisanomistilanteissa. - Työttömien kurittaminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Tarvitsemme osaamista vahvistamalla, innovaatioita kehittämällä ja kasvun kautta uusia hyviä työpaikkoja. Hallituksen toimenpiteet muodostavat tärkeän kokonaisuuden, kun tavoitellaan työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin. Esityksissä tasapaino työttömien turvan varmistamiseksi toteutuu melko hyvin. - Irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymis

STTK:n edustajisto: Eläkeputki on korvattava osaamisputkella17.12.2020 11:45:44 EETTiedote

Hallitus on luvannut vielä ennen joulua linjata toimia yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi ja työssä jaksamisen edistämiseksi. Tänään kokoontunut STTK:n edustajisto edellyttää hallitukselta tasapainoisia työllisyystoimia. - Maksumiehiksi eivät voi joutua vain palkansaajat, ja työllisyyden parantaminen ei saa tarkoittaa ainoastaan työttömien lisäpäivien karsimista eli eläkeputken sulkemista, puheenjohtaja Antti Palola painottaa.

SAK, Akava ja STTK: Palkansaajien esitykset ikääntyvien työllisyyden parantamiseksi eivät saaneet vastakaikua työnantajilta30.11.2020 18:30:00 EETTiedote

Neuvottelut toimista yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi ovat päättyneet ja työmarkkinajärjestöjen yhteistä esitystä maan hallitukselle ei anneta. Toimeksiannossaan hallitus edellytti tasapainoista julkista taloutta vahvistavaa esitystä toimista yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi, heidän työmarkkina-asemansa parantamiseksi ja työssä jaksamisen edistämiseksi. Palkansaajakeskusjärjestöillä oli rakentavia ehdotuksia, jotka olisivat täyttäneet hallituksen toimeksiannon kaikilta osin. - Tärkein kokonaisuus liittyy työttömien lisäpäiväratkaisuun ja muutosturvan parantamiseen. Irtisanottujen työllistymistä nopeutettaisiin lisäämällä koulutusta, pidentämällä työllistymisvapaata ja nopeuttamalla työnhaun aloitusta jo irtisanomisaikana. Muutosturvakoulutuksen kesto pitenisi työsuhteen pituudesta riippuen kahteen tai kolmeen kuukauteen, järjestöt ehdottavat. Palkansaajien esitys turvaisi ikääntyneiden työttömien toimeentulon jatkossakin, vaikka työttömyysturvan lisäpäivie

STTK: Luottamuksen lisääminen on vaikuttavin ilmastotoimi25.11.2020 09:57:55 EETTiedote

Tänään julkaistu Ilmassa ristivetoa -tutkimuksen loppuraportti osoittaa, että Suomesta löytyy laajaa tahtoa ilmastotoimiin. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään niitä ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä, jotka yhdistävät suuryritysten johtoa, kuntapäättäjiä ja eri kansalaisryhmiä. Tavoitteena oli tunnistaa vastaajaryhmien keskuudesta sellaista yhteistä ymmärrystä, jonka varaan ilmastopäätöksiä voitaisiin rakentaa.

Markus Kutvonen STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi - Työllisyystoimissa muistettava nuoret21.11.2020 15:27:57 EETTiedote

STTK-Opiskelijoiden uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Markus Kutvonen. 20-vuotias Markus opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi ja hän on Tehyn opiskelijajäsen. STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtajaksi valittiin 38-vuotias Tapio Mattila, joka opiskelee röntgenhoitajaksi Turun ammattikorkeakoulussa ja on Tehyn opiskelijajäsen. Uusien toimijoiden kausi alkaa vuoden 2021 alussa. Valinnat tehtiin tänään Helsingissä järjestetyssä STTK-Opiskelijoiden kokouksessa. Työllisyystoimissa muistettava nuoret Koronapandemian aiheuttama työttömyys on vaikuttanut erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, etenkin alle 30-vuotiaisiin naisiin. Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 2020 koko maassa 25-34-vuotiaiden työttömien määrä oli 46 000, joka on noin 17,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tutkimukset osoittavat, että nuorena ja työuran alkuvaiheissa koetut työttömyysjaksot lisäävät myöhempää työttömyysriskiä ja negatiivista kehitystä ansiotuloihin pitkällä aikavälillä. Siksi nuort

Toni Savolainen Muhokselta on STTK:n Tulevaisuuden tekijä21.11.2020 12:45:00 EETTiedote

Luottamusmies, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin ammattiosaston puheenjohtaja Toni Savolainen on saanut STTK:n ensimmäisen Tulevaisuuden tekijä -kunniamaininnan. Maininta julkistettiin STTK-Opiskelijoiden kokouksessa tänään. Muhokselta kotoisin olevaa Toni Savolaista kuvataan työssään ammattiosaston puheenjohtajana kehittäjäksi, joka on nykyaikaistanut yhdistyksen toimintaa, innostaa jäseniä ja osaston hallituksen toimijoita kehittymään sekä hankkii uusia jäseniä ja luottamushenkilöistä liittoon menestyksekkäästi. - Toni on reilu, aktiviinen ja oikeudenmukainen. Hänellä on taito rauhoittaa ihmiset tilanteessa, jossa työpaikalla kova kiire aiheuttaa hämmennystä. Hän on tulevaisuuden tekijä, jonka toimintaa arvostetaan yli osastorajojen, perusteluissa todetaan. Tulevaisuuden tekijää etsittiin avoimella haulla STTK:ssa. Valintaraatiin kuului edustajia useista jäsenliitoista, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:stä, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:stä, STTK Opiskelijoista

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme