STTK ry.

STTK:n kysely koronaviruksen vaikutuksista: YT-neuvotteluiden piirissä vajaa kolmannes – jaksamiseen panostetaan huolestuttavan vähän

Jaa

STTK on tehnyt kyselyn pääluottamus- ja luottamusmiehille koronan aiheuttamista toimista työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 1855 STTK:laisten jäsenliitojen luottamusmiestä. Kysely suoritettiin 31.3 – 7.4 välisenä aikana. Kyselyn mukaan YT-neuvotteluja on käyty tai on parhaillaan käynnissä vajaalla kolmanneksella (27 prosenttia) työpaikoista. YT-neuvotteluiden keston osalta 5 päivän neuvotteluaikaa on käytetty 30 prosentissa ja alle 5 päivän neuvotteluaikaa 15 prosentissa yksityisen sektorin työpaikoista.

- Koronakriisin takia määräajaksi sovittua lyhyttä neuvotteluaikaa on käytetty lähes puolessa yrityksistä. Useiden yritysten kassavirta on ehtynyt nopeasti heikon kysynnän vuoksi, ja neuvottelujen nopeuttaminen on varmastikin ollut monelle yritykselle tarpeen, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.

- Työntekijöiden kannalta tämä on kuitenkin tarkoittanut nopeaa ja äkillistä toimeentulon laskua. Siksi on erittäin tärkeää varmistaa TE-toimistojen ja työttömyyskassojen prosessien sujuvuus ja etuuksien nopea maksatus. Etuuksien toimeenpanoa koskevia säännöksiä tulee keventää ja etuushakemusten käsittelyä sekä ennakkomaksumenettelyä tulisi helpottaa poikkeustilan aikana, Murto korostaa.

Toiminnan jatkuvuuteen löytyy uskoa, mutta työntekijöiden jaksaminen koetuksella

STTK:n kyselyn mukaan työpaikoilla on tehty useita sopeutustoimia koronan takia. Lomautustoimenpiteitä on tehty 45 prosentilla ja julkisella sektorillakin 22 prosentilla vastaajien työpaikoista. Irtisanomisiin on onneksi päädytty erittäin harvoilla työpaikoilla. Sen sijaan työtehtävien järjestelyjä on tehty jopa 81 prosentilla julkisen sektorin työpaikoista ja 37 prosentilla yksityisen sektorin työpaikoista.

- Myönteistä on kuitenkin tässä haastavassa poikkeustilanteessa se, että 90 prosenttia lomautuksista on enintään 90 päivän mittaisia, eli toiminnan jatkuvuuteen ja kriisistä selviytymiseen on vahva tahtotila. Työpaikoilla on muokattu työtehtäviä toiminnan mahdollistamiseksi sekä tehty työaikajärjestelyjä ja annettu ohjeita tartuntojen ehkäisemiseksi. Joillakin työpaikoilla työnantaja on tarjonnut esimerkiksi koulutusta verkkokurssien muodossa sekä lisäksi on suositeltu muun muassa lomien, ylityövapaiden ja muiden vapaiden pitämistä.

Etätyöhön on siirrytty kokonaan 12 prosentilla ja osittain 79 prosentilla STTK:laisista työpaikoista. On kuitenkin tehtäviä, joissa etätyöhön siirtyminen ei työtehtävien luonteen vuoksi ole mahdollista.

Kyselyn mukaan työpaikoilla on yhteistoiminnassa tai muutoin työnantajan kanssa keskusteltu myös työterveyshuoltoon liittyvistä asioista (52 prosenttia vastaajien työpaikoista), sekä työhyvinvointiin (41 prosenttia) ja osaamiseen (18 prosenttia) liittyvistä asioista.

- Erityisesti vastauksissa nousi esiin huoli henkilöstön jaksamisesta sekä pelko ja epävarmuus tulevasta niin terveyteen kuin työpaikan säilymiseen ja toimeentuloon liittyen. Olisi erittäin tärkeää, että työnantajat, niin johto kuin esimiehetkin ymmärtävät varsinkin nyt panostaa henkilöstön henkiseen hyvinvointiin niin työpaikoilla kuin etätyössäkin, Murto muistuttaa.

Huono työergonomia etätyössä nousi myös useassa vastauksessa esiin. Lisäksi monilla työpaikoilla ei vastaajien mukaan ole käyty yhteistoiminnassa asioita läpi eikä henkilöstöä ole kuultu saati annettu mahdollisuutta vaikuttaa asioihin.

- Poikkeusoloissa erottuu selvästi ne työpaikat, joissa yhteistoimintaan, tiedonkulkuun ja henkilöstön osallistamiseen on panostettu muutoinkin. Kriisiaika korostaa entisestään toimivan yhteistoiminnan merkitystä. On hyvä muistaa, että kriisi päättyy aikanaan, jolloin henkilöstön hyvinvointi ja toimiva yhteistoiminta on työnantajille entistä arvokkaampaa, Murto päättää.

Lisätietoja: STTK:n johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188

Hyviä käytäntöjä työpaikoille koronaviruksen aikana työskentelyyn

  • Etätyövakuutus etätöissä työskentelevien turvaksi

  • Erilaiset työaikajärjestelyt ja joustoja työn ja perheen yhteensovittamiseen

  • Sairauspoissaolojen suhteen oma ilmoitus esimiehelle

  • Työntekijöiden sijoittaminen työpaikalla niin, että turvavälit mahdollista pitää, sekä työntekijöiden jakaminen ryhmiin kontaktien välttämiseksi

  • Ruokailu- ja muiden taukojen porrastaminen työpaikalla työntekijöiden turvallisuuden parantamiseksi

  • Työntekijöiden riittävä perehdyttäminen uusiin tilapäisiin tehtäviin

  • Työpisteiden muokkaaminen turvallisemmaksi sekä riittävien suojavarusteiden hankkiminen

  • Säännölliset kokoukset työsuojeluorganisaation ja yhteistoimintaorganisaation kanssa koronatilanteen käsittelemiseksi

  • Säännöllinen tiedottaminen ja ohjeistukset koronaan liittyen

  • Vapaamuotoisemmat kokoontumiset, taukojumppa jne. etätyövälineiden (teams, zoom, skype) kautta.

Avainsanat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Tasa-arvo-ohjelman toimenpiteissä edettävä määrätietoisesti kohti tuloksia26.6.2020 08:27:30 EESTTiedote

STTK kiittää hallitusta 25.6. julkistetusta laaja-alaisesta tasa-arvo-ohjelmasta, jossa on esitetty lukuisia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Nyt on korkea aika edetä ohjelman konkreettisissa toimenpide-ehdotuksissa kohti tuloksia. - On tärkeää, että koronakriisin vuoksi ei enempää hidasteta eikä pysäytetä tasa-arvon kannalta keskeisiä uudistuksia. Erityisesti työelämän ja perheiden tasa-arvoa edistävien toimien osalta on edettävä ripeästi, jotta tasa-arvoa voidaan tosiasiassa vielä tällä hallituskaudella edistää yhteiskunnassa ja työelämässä, johtaja Katarina Murto korostaa. Perusteettomista palkkaeroista on vihdoin päästävä eroon. - Palkkaepätasa-arvo on ollut pitkään työelämän vitsaus. STTK on aiemmin esittänyt, että palkka-avoimuutta on edistettävä lainsäädännöllä. Henkilöstön edustajalla on oltava oikeus saada koko henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot eri palkanosineen. Vain tiedonsaantia lisäämällä on mahdollisuus käytännössä puuttua riittävällä ta

STTK: Oppivelvollisuuden pidentäminen parantaa nuorten työllistymistä16.6.2020 12:26:28 EESTTiedote

Oppivelvollisuutta ollaan hallitusohjelman mukaisesti pidentämässä 18 ikävuoteen. Osana kokonaisuutta toisen asteen koulutuksesta tulisi maksutonta. Uudistuksen tavoite on nostaa osaamistasoa, parantaa koulutuksellista tasa-arvoa, kaventaa eroja oppimistuloksissa ja saada vähintään toisen asteen tutkinto kaikille. Toteutuessaan uudistus veisi eteenpäin hallituksen tavoitetta saada jokaiselle perusasteen päättävälle vähintään toisen asteen tutkinto. Vaikka Suomessa on jo maksuton opetus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa, opiskelijat joutuvat itse kustantamaan oppimateriaalit ja työvälineet kuten tietokoneet, oppikirjat ja työasut. Selvitysten mukaan kustannukset ovat vähintään useita satoja, jopa tuhansia euroja. - Esityksen mukaan toisen asteen koulutus olisi maksutonta sen kalenterivuoden loppuun, jolloin henkilö täyttää 20 vuotta. Perheen varallisuuden ei pidä vaikuttaa yhdenkään nuoren koulutusvalintoihin. Maksuton toisen asteen koulutus on tärkeä osa oppivelvo

STTK: Ilmastonmuutosta torjuttava oikeudenmukaisilla toimilla11.6.2020 09:30:00 EESTTiedote

Yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen on suomalaisten kuntapäättäjien mielestä suurin ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä huoli (53% vastaajista). Tämä käy ilmi tänään julkaistusta kuntapäättäjien ilmastokäsityksiä ja -tietoutta selvittäneestä Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -kyselytutkimuksesta. STTK on tutkimuksen hankekonsortion jäsen. Kuntapäättäjien käsityksissä painottuu ilmastonmuutosta torjuviin toimiin liittyvä pelko kustannusten epätasa-arvoisesta jakautumisesta eri väestöryhmien (41%) ja alueiden (35%) välillä. - Pelko toimien epäoikeudenmukaisuudesta ja epäluulo niiden vaikuttavuudesta jarruttaa kuntapäättäjien halukkuutta tarttua toimeen. Tämä huoli on otettava vakavasti, jos haluamme, että Suomi todella on hiilineutraali vuonna 2035, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Palolan mielestä julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ei huomioi riittävästi muutoksen vaikutuksia ihmisiin. Yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen

STTK:lta palvelu työelämän muutosten seurantaan9.6.2020 11:43:38 EESTTiedote

STTK on julkaissut palvelun, jolla hahmotetaan suomalaisen työelämän ja työllisyyden pidemmän ajan muutoksia. Palvelu perustuu pääosin Tilastokeskuksen useiden vuosien ajalta kertyneeseen julkiseen tietoon, jonka pohjalta aineisto esitetään infografiikan muodossa. Palvelun eri osiot kuvaavat työllisyyden, korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän, osa- ja määräaikaisten työsuhteiden, 25–44-vuotiaiden alueellisen sijoittumisen, maahanmuuttajien työllisyyden ja vanhempainpäivärahojen saajien kehitystä. - Haluamme kuvata työllisyyden ja työelämän muutoksia tavalla, joka auttaa hahmottamaan suurempia kehityskulkuja ja vertaamaan esimerkiksi eri vuosia tai maakuntia toisiinsa. Visualisointi auttaa hahmottamaan muutoksia – tai joissakin tapauksissa sen puutetta – paremmin kuin pelkät luvut. Työelämän muutos ei tulevaisuudessakaan pysähdy, ja siksi päivittämme palvelun tietoja jatkuvasti, viestintäasiantuntija Jaakko Haikonen kertoo. - Joillakin osa-alueilla kuten esimerkiksi naisten koulutu

STTK:n hallitus: Suomen työmarkkina- ja sopimusjärjestelmän kurjistamista turha haikailla8.6.2020 13:16:13 EESTTiedote

STTK:n hallitus on erittäin huolissaan näkemyksistä, joissa on kaikuja 1990-luvun kaltaisesta palkansaajien kurjistamisesta ja ay-liikkeen roolin heikentämisestä. - Korona-exitin varjolla esitetään pontevasti toimenpiteitä, joilla ei ole tekemistä kriisistä selviämisen kanssa. Elinkeinoelämän kellokkaat vaativat paikallisen sopimisen vapautta ja työnantajien direktio-oikeuden laajentamista. Vaaditaan työvoimakustannusten alentamista ja rakenteellisten jäykkyyksien purkamista. Halu taas kerran heikentää työttömyysturvaa ja työehtoja sekä nostaa eläkeikää verhotaan järjestelmien uudistamiseksi, puheenjohtaja Antti Palola kuvaa. STTK laittaa ehdottoman pisteen työreformin tyyppisille kurjistamishaikailuille. Varsinkin, kun järjestelmien purkamista vaativat eniten ne, jotka eivät työmarkkinapöydissä edes istu. - Edunvalvonnan kulmakivet nyt ja tulevaisuudessa ovat Suomessa yleissitovuus sekä työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuva järjestelmä luottamusmiehineen. Työelämää pitää voida kehitt

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme