STTK:n kysely: Kuntalaiset korottaisivat kunnallisveroa, valtuutetut leikkaisivat palveluista
Valtuutetuilla sen sijaan suosituin vaihtoehto on kunnan palveluista ja toiminnasta leikkaaminen (43 %) ja seuraavaksi kunnallisveron korotus (36 %). Palveluista ja toiminnasta leikkaaminen on selvästi suositumpaa pienissä kunnissa kuin suurimmissa kaupungeissa.
─ Kansalaiset näyttäisivät kyselyn perusteella olevan valmiita maksamaan kunnan palveluista joko kunnallisveron tai palvelumaksujen korotuksen muodossa. Palveluista halutaan pitää kiinni, etenkin suuremmissa kaupungeissa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tulkitsee.
Nuorilla miehillä muuttohaluja
Kyselyn perusteella neljän vuoden sisällä toiselle paikkakunnalle aikoo muuttaa kahdeksan prosenttia kansalaisista. Lisäksi muuttamista pitää mahdollisena 28 prosenttia. Muuttohalukkuus on suunnilleen samaa luokkaa vastaajan kotikunnan koosta riippumatta.
18–35-vuotiaat miehet ovat muuttohalukkaampia kuin samanikäiset naiset. Nuorista miehistä 21 prosenttia aikoo muuttaa toiselle paikkakunnalle, ja sitä pitää ainakin mahdollisena 50 prosenttia vastaajista. Vastaavat prosentit nuorilla naisilla ovat 13 ja 39.
─Nuorten miesten halu muuttaa on pienoinen yllätys, sillä julkisessa keskustelussa on syntynyt kuva naisten miehiä isommasta muuttohalukkuudesta. Toisaalta on mahdollista, että naiset asuvat jo haluamallaan paikkakunnalla esimerkiksi opiskelun vuoksi, Palola pohtii.
STTK:n mielestä muuttohalukkuus on yhtä kaikki myönteistä. Se luo toivoa ratkaista Suomen sitkeää alueellista kohtaanto-ongelmatilannetta, jossa työ ja tekijä eivät kohtaa.
─ Kohtaanto-ongelmaa voitaisiin helpottaa parantamalla työvoiman liikkuvuutta esimerkiksi määräaikaisella työmatkojen verovähennysoikeuden korottamisella, muuttoavustuksella ja lisäämällä kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kuntavaaliselvityksen tammi-helmikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 2 002 täysi-ikäistä kansalaista manner-Suomesta ja tuhat kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
Kyselystä enemmän: ekonomisti Seppo Nevalainen, puhelin 0400 798 958
Linkki koko tutkimukseen: https://www.sttk.fi/materiaalit/kuntapaattaja-ja-aanestajakartoituksen-tulosesitys/
Osallistu keskustelutilaisuuteen verkossa ti 16.3. klo 13.00 – 14.15 tästä: https://soundengine.fi/enginestudio/sttk1603/
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
Puh:040 509 6030antti.palola@sttk.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista18.4.2024 12:39:11 EEST | Tiedote
Kehysriihen kyyti oli kylmää ja hallituksen tekemät arvovalinnat selviä. Kärsimään joutuvat myös opiskelijat. ─ Hallitus perusteli kehysriihitoimia Suomelle kasvua tuovina, mutta oikea kasvun tie olisi ollut tukea ja auttaa opiskelijoita sekä luoda mahdollisuuksia valmistua ajoissa ja ilman merkittävää opiskeluiden aikaista uupumista. Nyt toimittiin päinvastoin, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Valtteri Mäyrälä toteaa. Opiskelijoiden toimeentuloon ollaan tekemässä iso leikkaus siirtämällä opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisälle - takaisin menneisyyteen. Muutos laskee opiskelijoiden tuloja varsinkin sen vuoksi, ettei asumislisää todennäköisesti saa kesäisin. ─ Ennestään opintojen ja toimeentulohuolien kuormittamien opiskelijoiden arkeen ollaan tuomassa lisää ahdistuksen aiheita, kun toimeentulon määrittää se, saako kesätöitä vai joutuuko perustoimeentulotuen varaan. Työskentely opintojen ohella Mäyrälä huomauttaa, että työskentely ei ole lainkaan
STTK: Kehysriihen lisäsopeutukset pidentävät taantumaa16.4.2024 16:55:50 EEST | Tiedote
Hallitus on päättänyt kehysriihessään kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Koska Suomi on jo taantumassa, STTK:n mielestä riski on, että näin merkittävä lisäsopeutus ensi vuonna pidentää taantumaa entisestään. - Hallitus ei puuttunut riittävästi Suomen julkisen talouden keskeisimpään ongelmaan eli kokonaisveroasteen romahdukseen. Kokonaisveroaste laskee hallituskauden aikana noin kahdeksan miljardia, mutta kehysriihessä tehtiin veropäätöksiä ainoastaan vajaan kahden miljardin euron edestä, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Sopeutus on hallituksen toimenpiteissä pahasti epätasapainossa painottuen leikkauksiin. Arvonlisäveron kiristäminen puolestaan syö pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Sosiaaliturvan varassa oleville alv:n korotusta ei kompensoida edes osittain, sillä indeksitarkistukset ovat jäissä. - Valmiste- ja liikenteen verotus olisi kannattanut kiinnittää indeksiin. Yhdessä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korjaamisen kanssa verotuloja olisi saatavissa yli mi
STTK:n hallitus: Vaihtoehdotonta talouspolitiikkaa ei ole, kyse on arvovalinnoista15.4.2024 13:09:14 EEST | Tiedote
Hallitus istuu parhaillaan kehysriihessä, jossa on ilmoitettu tavoiteltavan jopa kolmen miljardin lisäsäästöjä julkisen talouden tasapainottamiseksi. STTK:n hallituksen mielestä monet etukäteen julkisuudessa esiin nousseet toimenpide-ehdotukset kuulostavat käsittämättömiltä. - Esimerkiksi vasta hetken aikaa toimineilta hyvinvointialueilta pitäisi löytää merkittäviä säästöjä tilanteessa, jossa ne kaikki eivät tälläkään hetkellä pysty palvelemaan ja auttamaan kansalaisia edes välttämättömissä ja kiireellisissä tarpeissa. Miten säästöjä tekemällä kyettäisiin parempaan palveluun, puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee. Eläkkeisiin on ennakkoon kaavailtu leikkauksia muodossa tai toisessa. Asia tuntuu aiheuttavan eripuraa hallituksen sisällä, kun toinen pääpuolue on valmis saksimaan eläkkeistä ja toinen ei. STTK:n hallitus varoittaa tekemästä mitään työeläkejärjestelmää koskevia uusia päätöksiä, sillä silloin vaikeutettaisiin parhaillaan eläkeuudistusta valmistelevaa kolmikantaista työtä. -
Akavan opiskelijat, STTK-Opiskelijat ja SYL: Opiskelijat on nostettava velkakuopasta19.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Akavan opiskelijat, STTK-Opiskelijat ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat huolissaan opiskelijoiden velkaantumisesta ja vaativat toimia sen pysäyttämiseksi. Opintolainakanta on reilusti yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotuen leikkausten jälkeen. Opiskelijoiden velkakuoppa vain syvenee: vuonna 2022 korkeakoulusta valmistuneilla oli keskimäärin 22 660 euroa opintolainaa, eli noin kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Tammikuussa 2024 opintolainakanta oli jopa 6,2 miljardia euroa. - Opintolainan kasvulla on monia kerrannaisvaikutuksia. Esimerkiksi perheen perustaminen tai asunnon hankkiminen voivat viivästyä vuosia, kun suuri opintolaina ja taloudellinen epävarmuus painavat päälle, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Valtteri Mäyrälä toteaa. Nykyinen hallitus tekee mittavia leikkauksia opiskelijoiden toimeentuloon jäädyttämällä muun muassa opintorahan ja asumistuen indeksikorotukset sekä leikkaamalla asumistuesta. Leikkauksia kompensoidaan nostamalla elokuusta a
STTK:n hallitus: Työllisyyttä ja tuottavuutta tuettava työelämää kehittämällä, ei kuripolitiikalla11.3.2024 11:15:00 EET | Tiedote
STTK:n hallitus peräänkuuluttaa huhtikuun kehysriihestä työelämää ja tuottavuutta kehittäviä päätöksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme