STTK:n kysely: Puolet kokee työnsä kuormittavaksi - uhkaa työkykyä, työuria ja tuottavuutta
STTK:n kyselyyn vastanneista lähes puolet (48 %) kokee työnsä henkisesti melko tai erittäin kuormittavaksi. Iän tai sukupuolen välilläei ole merkittäviä eroja, mutta alakohtaisia erojaon: kuormittuneimpia ovat sosiaali- ja terveysalalla ja koulutusalalla työskentelevät.
- Työ on sitä kuormittavampaa, mitä suuremmassa organisaatiossa työskentelee. Sektoreittain kuormittavin on kunta-ala, Murto tiivistää.
Henkiseen kuormittavuuteen vaikuttavat eniten työtehtävien liiallinen määrä, kiire, huono johtaminen ja esimiestyö. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi huoli toimeentulosta, jatkuvat keskeytykset ja henkilöstöresurssien puute.
- Työn murros ja teknologinen kehitys kuormittavat erityisesti yli 51-vuotiaita, työsuhteen määräaikaisuus alle 35-vuotiaita.Alakohtaisesti esimerkiksi kaupan alalla kuormittaa työpaikan taloudellinen tila, kuljetusalalla puutteelliset työolosuhteet. Toimihenkilö- ja esimies- tai johtotehtävissä olevia kuormittavat työtehtävien liiallinen määrä ja jatkuvat keskeytykset. Henkistä kuormittavuutta voitaisiin vastaajien mielestä vähentää lisäämällä henkilöstöresursseja, vähentämällä kiirettä ja parantamalla johtamista, Murto sanoo.
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvu ja erityisesti nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat vahva viesti siitä, että työelämän laatuun ja parempiin työolosuhteisiin on panostettava.
- Lyhytnäköiset keinot työpaikan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi esimerkiksi minimoimalla henkilöstöresurssit voivat johtaa pidemmällä aikavälillä täysin päinvastaiseen suuntaan eli kustannusten nousuun sairauspoissaolojen määrän lisääntyessä. Työhyvinvointiin, työkyvyn ylläpitämiseen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseen, johtamiseen ja esimiestyöhön on panostettava jokaisella työpaikalla. Työolot on luotava turvallisiksi ja työntekijöiden hyvinvointia edistettävä monipuolisesti, Murto vaatii.
28 prosenttia vastaajista kokee työnsä fyysisesti melko tai erittäin kuormittavaksi. Merkittäviä eroja iän, organisaation koon tai sukupuolen välillä ei ole. Toimialoista kuormittavinta on rakennus- ja kuljetusaloilla.
- Fyysiseen kuormittavuuteen vaikuttavat erityisesti työasennot, istumatyö ja lämpötila. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi taukojen puute, melu ja seisomatyö.Vastaajien mielestä fyysistä kuormittavuutta voisi vähentää parantamalla työergonomiaa ja ylläpitämällä fyysistä kuntoa työajalla. Lisäksi tulisi hyödyntää apuvälineitä, perehdyttää ja lisätä taukoja.
STTK:n ratkaisuja henkisen ja fyysisen kuormittavuuden vähentämiseksi:
- Työstä johtuvan kuormituksen sekä työtehtävien oikea mitoitus, säännöllinen arviointi, riskien kartoitus, tarvittavat toimet ja seuranta
- Säännölliset työterveystarkastukset (työkykyriskien ennaltaehkäisy)
- Työsuojelupäällikön koulutusvelvoite
- Työntekijälähtöiset joustot kuten osallistaminen työvuorosuunnitteluun, etätyön pelisäännöt ja lepoajoista huolehtiminen
- Yhteistoiminnan edistäminen ja yt-lainsäädännön uudistaminen
- Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen
- Työturvallisuuden parempi valvonta, seuranta ja sanktiot
- Nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy
- Työterveyshuollon yhteistyö
- Työturvallisuuskortin laajempi käyttö
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
Akavan opiskelijat, STTK-Opiskelijat ja SYL: Opiskelijat on nostettava velkakuopasta19.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Akavan opiskelijat, STTK-Opiskelijat ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat huolissaan opiskelijoiden velkaantumisesta ja vaativat toimia sen pysäyttämiseksi. Opintolainakanta on reilusti yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotuen leikkausten jälkeen. Opiskelijoiden velkakuoppa vain syvenee: vuonna 2022 korkeakoulusta valmistuneilla oli keskimäärin 22 660 euroa opintolainaa, eli noin kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Tammikuussa 2024 opintolainakanta oli jopa 6,2 miljardia euroa. - Opintolainan kasvulla on monia kerrannaisvaikutuksia. Esimerkiksi perheen perustaminen tai asunnon hankkiminen voivat viivästyä vuosia, kun suuri opintolaina ja taloudellinen epävarmuus painavat päälle, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Valtteri Mäyrälä toteaa. Nykyinen hallitus tekee mittavia leikkauksia opiskelijoiden toimeentuloon jäädyttämällä muun muassa opintorahan ja asumistuen indeksikorotukset sekä leikkaamalla asumistuesta. Leikkauksia kompensoidaan nostamalla elokuusta a
STTK:n hallitus: Työllisyyttä ja tuottavuutta tuettava työelämää kehittämällä, ei kuripolitiikalla11.3.2024 11:15:00 EET | Tiedote
STTK:n hallitus peräänkuuluttaa huhtikuun kehysriihestä työelämää ja tuottavuutta kehittäviä päätöksiä.
STTK kansainvälisenä naistenpäivänä: Raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä on päästävä eroon8.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelmassa on useita sukupuolten tasa-arvoon vaikuttavia kirjauksia, joiden yhteisvaikutuksia on arvioitava kokonaisuutena. STTK:n mielestä on varmistettava, että naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen huomioidaan jo asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Muuten vaara on, että otetaan yksi askel eteenpäin, mutta kaksi taakse. Tänään kansainvälisenä naistenpäivänä STTK kiinnittää huomion raskaus- ja perhevapaasyrjintään, joka on työelämässä tiedossa oleva, laajasti tunnistettu ongelma. Raskaus- ja perhevapaasyrjintää on kitkettävä nykyistä tehokkaammin. Nykyisen hallitusohjelman ongelmallisimmat kirjaukset asiassa liittyvät STTK:n mielestä määräaikaisten työsuhteiden perusteisiin. ─ Työsopimuslain nykyistä työsuhdeturvaan ja määräaikaisten työsuhteiden perusteisiin liittyvää sääntelyä ei saa heikentää. Hallituksen kaavailema mahdollisuus tehdä työsopimus määräaikaisena ilman erityistä perustetta vuoden ajaksi lisäisi väistämättä työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.
STTK:n puheenjohtaja: Hallitus, elinkeinoelämä ja yrittäjät haluavat tyrmäysvoiton suomalaisesta ammattiyhdistyliikkeestä7.3.2024 10:37:20 EET | Tiedote
Ensi viikolla on ilmoitettu alkavaksi useiden ammattiliittojen kaksi viikkoa kestävät poliittiset työtaistelut. Myös niitä tukevista lakoista on annettu ilmoituksia. Lakkoja on edeltänyt joukko lyhyempiä työtaisteluita, STTK:n marraskuinen Kohtuus kaikessa -mielenilmaus ja helmikuussa Senaatintorilla järjestetty SAK:n ja STTK:n yhteinen Stop Nyt -mielenilmaus. ─ Ammattiyhdistysliike ei ole mielenilmauksilla ja lakoilla pyytänyt kuuta taivaalta. Se on halunnut aidon neuvottelupöydän, jossa eri osapuolien tavoitteita sovitetaan yhteen ja jossa lopputulos normaalisti on kompromissi, joka ei täysin tyydytä ketään, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Tähän asti kolmikantaiset lainsäädännön valmistelut ovat kuitenkin Palolan mukaan olleet teatteria, jossa keinot hallitusohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi on annettu valmiiksi työryhmille. ─ Aidolle neuvottelutoiminnalle ei ole ollut sijaa. Hallituksen toimintatapa on Palolan mielestä outo siksikin, että hallitusohjelman työlainsäädännön
SAK, Akava ja STTK: Työuralla tapahtuva opiskelu vaatii tukea4.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittävät, että aikuiskoulutustuen pohjalle luodaan uusi tukimalli, joka turvaisi osaavan työvoiman saatavuutta eri aloilla työelämän osaamistarpeiden muuttuessa. Tukimalli rahoitettaisiin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Tuen hallinnointi ja myöntäminen on järkevintä toteuttaa Työllisyysrahaston kautta. Malli turvaisi toimeentuloa opintojen aikana silloin, kun opiskelusta aiheutuu ansiotulojen menetyksiä. Tukimalli hyödyntäisi aikuiskoulutustuen toimivia elementtejä, kuten työn ja opintojen yhdistämiseen tarkoitettua soviteltua tukea. Vertailun vuoksi esimerkiksi opintotukea voi saada vain päätoimiseen opiskeluun. Mallissa voitaisiin huomioida myös muun muassa työvoimapula-aloille kouluttautuminen sekä koulutus- ja osaamistason nostoon liittyvä ja työllistymistä edistävä opiskelu aiempaa vahvemmin. Uuden tukimallin valmistelu tulee käynnistää välittömästi, jotta osaavan työvoiman saatavuus yhteiskun
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme