STTK ry.

STTK:n kysely: Puolet kokee työnsä kuormittavaksi - uhkaa työkykyä, työuria ja tuottavuutta

Jaa

STTK:n työn henkistä ja fyysistä kuormittavuutta selvittäneen kyselyn perusteella on syytä olla huolissaan erityisesti työn henkisestä kuormittavuudesta jasen vaikutuksista työkykyyn, työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja työurien kestoon. - Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä on välttämätöntä panostaa työelämän laatuun niin, että työkyky säilyy ja työurat pitenevät. Keskeistä tavoitteen toteutumisen kannalta on työn kuormituksen oikea mitoitus, johtaja Katarina Murto korostaa.

 

STTK:n kyselyyn vastanneista lähes puolet (48 %) kokee työnsä henkisesti melko tai erittäin kuormittavaksi. Iän tai sukupuolen välilläei ole merkittäviä eroja, mutta alakohtaisia erojaon: kuormittuneimpia ovat sosiaali- ja terveysalalla ja koulutusalalla työskentelevät.  
- Työ on sitä kuormittavampaa, mitä suuremmassa organisaatiossa työskentelee. Sektoreittain kuormittavin on kunta-ala, Murto tiivistää.

Henkiseen kuormittavuuteen vaikuttavat eniten työtehtävien liiallinen määrä, kiire, huono johtaminen ja esimiestyö. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi huoli toimeentulosta, jatkuvat keskeytykset ja henkilöstöresurssien puute. 
- Työn murros ja teknologinen kehitys kuormittavat erityisesti yli 51-vuotiaita, työsuhteen määräaikaisuus alle 35-vuotiaita.Alakohtaisesti esimerkiksi kaupan alalla kuormittaa työpaikan taloudellinen tila, kuljetusalalla puutteelliset työolosuhteet. Toimihenkilö- ja esimies- tai johtotehtävissä olevia kuormittavat työtehtävien liiallinen määrä ja jatkuvat keskeytykset. Henkistä kuormittavuutta voitaisiin vastaajien mielestä vähentää lisäämällä henkilöstöresursseja, vähentämällä kiirettä ja parantamalla johtamista, Murto sanoo. 

 
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvu ja erityisesti nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat vahva viesti siitä, että työelämän laatuun ja parempiin työolosuhteisiin on panostettava. 
- Lyhytnäköiset keinot työpaikan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi esimerkiksi minimoimalla henkilöstöresurssit voivat johtaa pidemmällä aikavälillä täysin päinvastaiseen suuntaan eli kustannusten nousuun sairauspoissaolojen määrän lisääntyessä. Työhyvinvointiin, työkyvyn ylläpitämiseen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseen, johtamiseen ja esimiestyöhön on panostettava jokaisella työpaikalla. Työolot on luotava turvallisiksi ja työntekijöiden hyvinvointia edistettävä monipuolisesti, Murto vaatii. 
 

28 prosenttia vastaajista kokee työnsä fyysisesti melko tai erittäin kuormittavaksi. Merkittäviä eroja iän, organisaation koon tai sukupuolen välillä ei ole. Toimialoista kuormittavinta on rakennus- ja kuljetusaloilla. 
- Fyysiseen kuormittavuuteen vaikuttavat erityisesti työasennot, istumatyö ja lämpötila. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi taukojen puute, melu ja seisomatyö.Vastaajien mielestä fyysistä kuormittavuutta voisi vähentää parantamalla työergonomiaa ja ylläpitämällä fyysistä kuntoa työajalla. Lisäksi tulisi hyödyntää apuvälineitä, perehdyttää ja lisätä taukoja.

STTK:n ratkaisuja henkisen ja fyysisen kuormittavuuden vähentämiseksi:

  • Työstä johtuvan kuormituksen sekä työtehtävien oikea mitoitus, säännöllinen arviointi, riskien kartoitus, tarvittavat toimet ja seuranta 
  • Säännölliset työterveystarkastukset (työkykyriskien ennaltaehkäisy) 
  • Työsuojelupäällikön koulutusvelvoite 
  • Työntekijälähtöiset joustot kuten osallistaminen työvuorosuunnitteluun, etätyön pelisäännöt ja lepoajoista huolehtiminen 
  • Yhteistoiminnan edistäminen ja yt-lainsäädännön uudistaminen 
  • Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen  
  • Työturvallisuuden parempi valvonta, seuranta ja sanktiot 
  • Nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy 
  • Työterveyshuollon yhteistyö 
  • Työturvallisuuskortin laajempi käyttö

Avainsanat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n kysely henkilöstön edustajille: Korona koettelee jaksamista ja hyvinvointia20.5.2020 07:00:00 EESTTiedote

STTK:n pääluottamus- ja luottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille teettämän kyselyn mukaan joka neljäs (24 %) kokee, että korona on aiheuttanut henkilöstön jaksamiseen ja henkiseen kuormittumiseen liittyviä ongelmia ja haasteita erittäin tai melko paljon. 63 prosenttia on sitä mieltä, että ongelmia on työpaikalla jonkin verran. Kolmasosan mielestä (31 %) työnantaja ei ole kiinnittänyt riittävästi tai lainkaan huomiota henkilöstön jaksamiseen eikä ole tehnyt tarpeeksi toimia jaksamisen edistämiseksi.

STTK: Työntekijän oikeutta odotusajan palkkaan laajennettava13.5.2020 09:30:15 EESTTiedote

Hallitusohjelmassa todetaan, että uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi selvitetään. STTK pitää yhtenä ongelmallisena alipalkkauksen muotona tilanteita, joissa työnantaja toistuvasti ja tahallisesti maksaa työntekijöille virheellisesti palkkoja. Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada puuttuvan palkan ja viivästyskoron lisäksi täysi palkka odotuspäiviltä, jos työsuhteesta johtuva saatava viivästyy. Odotusajan palkan voi saada enintään kuudelta kalenteripäivältä. - Odotusajan palkan maksamisvelvollisuus liittyy vain työsuhteen päättymistilanteisiin. Kun palkanmaksu työsuhteen kestäessä viivästyy, työnantaja on velvollinen maksamaan puuttuvan palkan tai sen osan lisäksi vain viivästyskorkoa. STTK:n kentässä on ilmaantunut useita tilanteita, joissa työnantaja on työsuhteen aikana jättänyt toistuvasti joitakin palkan osia maksamatta. Tämä osoittaa erityistä piittaamattomuutta. On kohtuutonta, että työntekijä joutuu jatkuvasti huomaut

STTK: Koronan talouskuopasta ei nousta hevoskuuripolitiikalla11.5.2020 13:59:43 EESTTiedote

STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että Suomessa aletaan asteittain purkaa koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia. Kansalaisten henki ja terveys on oltava korona-exitin lähtökohta, mutta myös kriisin talousvaikutukset on otettava huomioon. - Hyvinvointivaltio alkaa voida pahoin, jos talouden rattaat eivät pyöri, yrityksiä kaatuu ja työttömyys syvenee, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Jo nyt on selvää, että tie kriisistä ulos on pitkä. Siksi tarvitaan tasapainoinen strategia niin lyhyen kuin pidemmän aikavälin toimille. - Nyt taloudessa on elvytyksen aika. Sopeutustoimien aika on vasta myöhemmin. STTK:n hallitus pitää erittäin tärkeänä sitä, että korona-exit toteutetaan oikeudenmukaisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla - talouden hevoskuurit unohtaen. - Poliittinen vastakkainasettelu ja populismi ovat koronakriisin aikana laantuneet. Mutta jos kriisin jälkihoito tehdään asettamalla eri kansalaisryhmiä vastakkain, se on maaperä populismin uudelle nousulle. Y

STTK:n kysely koronaviruksen vaikutuksista: YT-neuvotteluiden piirissä vajaa kolmannes – jaksamiseen panostetaan huolestuttavan vähän15.4.2020 07:00:00 EESTTiedote

STTK on tehnyt kyselyn pääluottamus- ja luottamusmiehille koronan aiheuttamista toimista työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 1855 STTK:laisten jäsenliitojen luottamusmiestä. Kysely suoritettiin 31.3 – 7.4 välisenä aikana. Kyselyn mukaan YT-neuvotteluja on käyty tai on parhaillaan käynnissä vajaalla kolmanneksella (27 prosenttia) työpaikoista. YT-neuvotteluiden keston osalta 5 päivän neuvotteluaikaa on käytetty 30 prosentissa ja alle 5 päivän neuvotteluaikaa 15 prosentissa yksityisen sektorin työpaikoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme