Studia Generalian suositut luennot alkavat Tiedekulmassa
Luentosarjassa tarkastellaan asioiden ja ilmiöiden kääntöpuolia, myös nurjia. Samalla pohditaan tieteenteon luonnetta itseään korjaavana prosessina.
– Kiehtovaa teemassa on se, että se kertoo tieteen edistymisestä ja oman toiminnan korjaamisesta, kertoo suunnitteluryhmän puheenjohtaja, tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professori Pirjo Hiidenmaa kertoo. – Tiede ei ole valmiita tuloksia vaan jatkuvasti etenevä ja kehittyvä prosessi.
Syksyn luennoilla tulee esiin se, että asioilla on monta puolta, eikä kaikkia näkökohtia saada kerralla esiin. Samalla tieteen kriittisyyteen kuuluu, ettei pysähdytä ja tuudittauduta omaan menestykseen vaan ollaan valmiita tarkastelemaan asioita uusin silmin. Näin on käynyt esimerkiksi antibioottien kanssa. Hyvällä tutkimustuloksella ja keksinnöllä voi olla myös haittapuolensa.
– Samanlaisia kääntöpuolia koetetaan tarkastella kaikista aiheista: hyvä uusi menetelmä saattaakin osoittautua puutteelliseksi, ja taas on tutkijoiden etsittävä uusia ratkaisuja.
Syksyn ensimmäinen luento alkaa torstaina 19.10. ja sen aiheena on Terveydeksi? Luennolla professori Petri Ylikoski kertoo miksi seurausten ennakointi on vaikeaa, professori Tari Haahtela kertoo miksi puhdas lika voi olla luontoaskel terveyteen ja dosentti Petri Hyytiä kertoo lääkeriippuvuudesta eli miten avusta tuli addiktio. Illan puheenjohtajana on Annakaisa Tikkinen Lukiolaisten liitosta.
Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen. Hashtageina toimivat #studiageneralia #tiedekulma #kaantopuolia
Studia Generalia- luentosarjan Kääntöpuolia koko ohjelma
Kaikille avoimen luentosarjan järjestää Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.
Tervetuloa!
Lisätietoja:
Sanna Saari-Salomeri, puh. 050 415 4892, s-posti sanna.saari-salomeri@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme