Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen lapselle vahingollista

Päivähoito-oikeuden rajaaminen ei ole millään muotoa perusteltua, se ei tuota tuoreimpien laskelmien mukaan myöskään säästöä. Sen sijaan suomalaisen varhaiskasvatuksen ylpeyden aihe subjektiivinen päivähoito-oikeus on nyt joutunut kaupankäynnin välineeksi poliittisessa päätöksenteossa.

- Täysin olemattomin perustein ja ilman riittäviä selvityksiä ja lapsivaikutusarviointeja päättäjät ovat halukkaita purkamaan lasten koulutuksellista tasa-arvoa edistävän ja eriarvoistumista ehkäisevän lapsen oikeuden, paheksuu puheenjohtaja Anitta Pakanen Lastentarhanopettajaliitosta.

Yhtä päiväkotipaikkaa käyttää useampi lapsi – mitä se tarkoittaa arjessa
Käynnissä olevaan keskusteluun siitä, leikataanko päivittäistä vai viikoittaista päivähoito-oikeuden tuntimäärää, lastentarhanopettajat korostavat, että lapsella tulee olla oikeus säännölliseen päivittäiseen varhaiskasvatukseen. Tätäkään keskustelua ei nyt ohjaa lasten oikeuksien ja edun näkökulma.

Mikäli lapsen osallistumisen oikeus päivähoitoon rajataan tiettyyn tuntimäärään viikkotasolla, se merkitsee sitä, että lapset osallistuvat vuorotellen päiväkodin lapsiryhmän toimintaan kokopäiväisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtä päiväkotipaikkaa käyttää kaksi lasta tai jopa useampi lapsi.

- Tämä kasvattaa lapsiryhmien kokoa entisestään ja heikentää pysyvien vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteiden solmimista nykyisessä hektisessä arjessa. Lapsi odottaa, että hänellä on samat tärkeät leikkikaverit läsnä joka päivä eikä päivästä riippuen erilainen kaveripiiri.

- Lasten läsnäolo vain ajoittain tekee pitkäjänteisen varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lastentarhanopettajille mahdottomaksi, Pakanen paukauttaa.