Luonnonvarakeskus

Sukupolvien metsällä tuhat istuttajaa

Jaa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Punkaharjun tutkimuspuistoon istutetaan parhaillaan juhlametsää satavuotiaalle Suomelle. ”Sukupolvien metsän” ensimmäiset taimet istutettiin maanantaina 21.8. Istutustyöt jatkuvat koko viikon ajan.

Juhlametsään istutetaan kolmea maamme tärkeintä metsätalouspuuta: mäntyä, kuusta ja rauduskoivua sekä näiden lisäksi siperian- ja euroopanlehtikuusta. Männystä ja koivusta käytetään jalostettua siemenviljelysalkuperää ja kuusesta Punkaharjulla solukkolisättyjä, pitkälle jalostettuja taimia. Siperian- ja euroopanlehtikuusen taimet ovat Punkaharjun tutkimusmetsien siemenalkuperää.

– Eri puulajeilla tuodaan esille alueen vahvaa metsähistoriaa ja tulevaisuuden metsiin tähtäävää metsäntutkimusta. ”Sukupolvien metsä” on myös tulevaisuuden metsänviljelyaineiston testauskoe, kertoo Luken erikoistutkija Teijo Nikkanen.      

Juhlametsä nousee vaikuttajien, yhteistyökumppaneiden ja koululaisten voimin

Istutukset aloitti 21.8. Punkaharjulle kesäretkeilynsä suunnannut Keskustan eduskuntaryhmä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla.

Tiistaina 22.8. vuorossa ovat tapahtuman järjestäjien (Luke, Suomen Metsämuseo Lusto, Metsähallitus, Itä-Suomen yliopisto ja Saimaan Metsänhoitajat) Savonlinnan toimipaikkojen henkilöstöt. Keskiviikkona ja torstaina lähes 600 koululaista istuttaa oman juhlapuunsa metsäalan ammattilaisten opastamina. Perjantaina 25.8. taimia istuttavat yhteistyökumppanit ja sidosryhmien edustajat. Mukana on silloin noin 70 henkeä.

Istutukset jatkuvat vielä syyskuussa, jolloin kaikki Savonlinnassa aloittavat opettajaopiskelijat istuttavat oman muistopuunsa. Lisäksi omat istutusruutunsa ovat varanneet muun muassa Metsähistorian Seura, sotiemme veteraanit Savonlinnan seudulta ja Södra skogsägarna Ruotsista.

Kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle

”Sukupolvien metsän” istutus on Suomi 100 -ohjelman tapahtuma. Metsän istuttamisella halutaan korostaa metsien merkitystä Suomelle, suomalaisuudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille sekä muistuttaa sukupolvien välisen vuorovaikutuksen ja tiedon jakamisen merkityksestä itsenäisen Suomen rakentumisessa.

– Metsän istuttaminen tarjoaa osallistujille omakohtaisen kokemuksen osallisuudesta historian ja sukupolvien ketjussa sekä tietotaidon ja perinteen siirrossa, kertoo projektikoordinaattori Petteri Vanninen Itä-Suomen yliopistosta.

Istutustapahtuma on osa Saimaan Metsänhoitajien ”Kulttuuriset metsävarat sukupolvelta toiselle” -hanketta, jota rahoittaa Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Metsähallitus, Suomen Metsämuseo Lusto, Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan opettajankoulutus ja Luken Punkaharjun toimipaikka. Hankkeessa Saimaan alueen metsäkulttuuria tarkastellaan metsätieteen, opetuksen ja historiantutkimuksen näkökulmasta.  

Lisätietoja
Teijo Nikkanen
Saimaan Metsänhoitajat ry, vpj
Luke, erikoistutkija, puh. 029 532 4226, teijo.nikkanen@luke.fi 

Petteri Vanninen
Saimaan Metsänhoitajat ry, pj,
Itä-Suomen yliopisto, projektikoordinaattori,puh. 050 351 9134, petteri.vanninen@uef.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Ruokaketjun hävikki suurta – ravitsemispalveluiden ruokahävikki pudonnut viidenneksen15.9.2017 10:18Tiedote

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ravintolafoorumissa mitattu ruoan kokonaishävikki näyttää vähentyneen 20 prosenttia mukana olleilla toimialoilla. Suomalaisen ruokaketjun syömäkelpoinen ruokahävikki on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Koko ketjun hävikin vähentämiseksi selvitetään muun muassa lainsäädännön kehittämisen tarpeita ja keinoja hävikkimäärien seurantaan.

Färsk utredning: Återvunnen gödsel påskyndar återvinningen av näringsämnen6.9.2017 10:01Tiedote

Enligt en utredning som gjorts av naturresurs- och miljöforskare återvinns näringsämnen i betydligt mindre omfattning i Finland än vad målsättningen är. Följderna är övergödning av sjöar och vattendrag, luftutsläpp och onödigt beroende av oorganisk konstgödsel. Särskilt bör återvinningen av gödsel från produktionsdjur ökas. Experternas åtgärdsförslag har samlats i en politikrekommendation för beslutsfattare.

Tuore selvitys: Kierrätyslannoitteilla ravinteiden kierrätys vauhtiin6.9.2017 10:00Tiedote

Luonnonvara- ja ympäristötutkijoiden selvityksen mukaan ravinteita kierrätetään Suomessa huomattavasti tavoiteltua vähemmän. Seurauksena on vesien rehevöitymistä, päästöjä ilmaan ja tarpeetonta riippuvuutta epäorgaanisista keinolannoitteista. Erityisesti tuotantoeläinten lannan käsittelyä kierrätyslannoitteiksi tulisi lisätä. Asiantuntijoiden toimenpide-ehdotukset on koottu päättäjille suunnattuun politiikkasuositukseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme