Helsingin yliopisto

Suolapitoisuuden lasku ja lämpötilan nousu haitaksi Itämeren rakkolevälle

Jaa
Rakkolevä eli rakkohauru tarjoaa monille muille eliöille Itämeressä merkittäviä elinympäristöjä. Rakkolevä voi erityisen huonosti, jos lämpötila nousee ja kasvavat sademäärät alentavat meren suolapitoisuutta.

Itämeri on jo nykyisellään monelle lajille haastava elinympäristö. Veden vähäisen suolapitoisuuden vuoksi lajeja on niukasti valtameriin verrattuna.  Monipuolisen elinympäristön muille tarjoavat lajit, kuten jopa noin metrin mittaiseksi kasvava monivuotinen rakkolevä eli rakkohauru, ovat siksi erityisen tärkeitä.

Itämeren suolapitoisuuden ennustetaan nykyisestäänkin vähenevän, koska ilmastonmuutos tuo tullessaan lisää sateita. Myös rehevöityminen lisääntyy, ja korkeita lämpötiloja esiintyy yhä useammin. Etenevä rehevöityminen suosii rihmamaisia, nopeakasvuisia leviä, joista erityisesti viherlevät pärjäävät melko alhaisessakin suolapitoisuudessa.

Sitävastoin rakkolevälle, joka ei nykyiselläänkään kasva aivan optimioloissa, tilanne olisi ongelmallinen.

– Rakkolevä viihtyisi paremmin hieman suolaisemmissa oloissa kuin mitä Itämeressä tällä hetkellä on. Rakkolevän kasvulle suotuisin lämpötila on laajasti 15 asteen molemmin puolin, sanoo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Antti Takolander.

Takolanderin väitöstutkimuksen mukaan rakkolevä voi ilmaston lämmetessä olla ahtaalla. Jopa vain reilun viikon mittainen altistus korkealle lämpötilalle on osoittautunut rakkolevälle haitalliseksi.

– Kun lämpötila ylittää 26 astetta, vaikutukset ovat erityisen haitallisia. Korkeiden lämpötilojen negatiiviset vaikutukset voimistuvat entisestään, jos suolapitoisuus laskee ilmastomallien ennusteiden mukaisesti.

Suolapitoisuuden on ennustettu laskevan pohjoisella Itämerellä tämän vuosisadan loppuun mennessä. Suolapitoisuuden lasku itsessään saattaa hävittää rakkolevän laajoilta alueilta, mikäli laji ei pysty sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin.

_________________


FM Antti Takolander väittelee 31.8.2018 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Assessing the effects of climate change on Baltic Sea macroalgae – implications for the foundation species Fucus vesiculosus L." (Ilmastonmuutoksen vaikutukset Itämeren makroleviin - seuraukset rakkolevälle (Fucus vesiculosus L.)) Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Infokeskus Korona, Auditorio II, Viikinkaari 11.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Antti Takolander
antti.takolander@helsinki.fi
puh. 050 369 1033
@AnttiTakolander


viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
@elinaraukko

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye