Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Suomalainen lajitiedon hallinta toimii esimerkkinä maailmalla

Jaa

Kansallinen tutkimusinfrastruktuuri Suomen Lajitietokeskus niittää mainetta maailmalla. Suomalainen ratkaisu sisällyttää kaikentyyppinen lajitieto ja datan koko arvoketju keräämisestä käyttöön samaan järjestelmään on ainutlaatuinen. Poikkeuksellista on myös huippututkimuksen, julkisen hallinnon, liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan palveleminen samanaikaisesti.

Digitoitu näyte loistokaapuyökkösestä (Cucullia argentea). Kuva: Pekka Malinen / Luomus.
Digitoitu näyte loistokaapuyökkösestä (Cucullia argentea). Kuva: Pekka Malinen / Luomus.

Lajitietokeskus kuvataan parhaana käytänteenä biodiversiteetti-informatiikan alalla Nature-ryhmän Scientific data -sarjassa äskettäin ilmestyneessä artikkelissa.

Kai­ken­tyyp­pi­nen tie­to ja da­tan koko elin­kaa­ri yh­del­tä luu­kul­ta

Suomen Lajitietokeskus, jota koordinoi ja kehittää Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus,

  • digitoi luonnontieteellisiä kokoelmanäytteitä ja tuottaa digitaalisia DNA-viivakoodeja,
  • kerää ammattilaisten ja kansalaisten valmiiksi digitaalisia lajihavaintoja,
  • yhtenäistää eri lähteistä kerätyn datan,
  • jakaa sen avoimena datana kaikkien käyttöön,
  • sekä tarjoaa tutkijoille, kansalaisille ja ympäristö- ja luonnonvarahallinnolle datanhallinnan palveluja, kuten seurantatietojen tallennus- ja julkaisemisjärjestelmiä sekä havaintojen ilmoitusalustan.

Muissa maissa erityyppiset lajitiedot sekä tiedon arvoketjun eri vaiheet eli digitoiminen, kerääminen, kokoaminen, jakaminen ja hyödyntämisen mahdollistaminen hallitaan yleensä monessa erillisessä tietoinfrastruktuurissa. Hajanaiset ratkaisut eivät kuitenkaan ole kustannustehokkaita, eivätkä helpota palvelujen löytämistä ja käyttöä.

Lajitietokeskus jakaa nyt www.laji.fi portaalistaan lähes 39 miljoonaa lajihavaintopistettä, jotka edustavat yli 40 000 lajia. Datamassa koostuu 444 eri aineistosta. Suurin osa aineistoista tulee luonnontieteellisistä kokoelmista, joista Luomuksen johdolla Turun ja Oulun yliopistojen biodiversiteettiyksiköt ovat olleet palvelun rakentamisen ydinryhmä.

Osa näiden tiedoista on havaintoaineistoja, mutta 3,8 miljoonaa keskuksen jakamista havainnoista perustuu kokoelmanäytteisiin ja 800 000 näytteestä on myös valokuva. Kaikkiaan 11 suomalaista kokoelmia hallinnoivaa organisaatiota jakaa tietojaan Lajitietokeskuksen kautta, mutta lisäksi sieltä on saatavissa merkittäviä havaintoaineistoja muun muassa Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Metsähallituksen Luontopalveluista sekä lukuisista kansalaistiedehankkeista. Tuoreita havaintoja keskukseen kertyy esimerkiksi sen isännöimästä  iNaturalist Suomi -palvelusta ja äpistä.

– Kymmenen vuotta sitten meillä kiteytyi Luomuksessa visio kaikkien yhteisestä lajitietopalvelusta. Vuonna 2012 saimme Ympäristöministeriön johdolla aikaiseksi kansallisen tahtotilan sekä mandaatin edetä. Rakentaminen pääsi vauhtiin Suomen Akatemian infrastruktuurirahoituksella ja valtion tuottavuushankkeella vuonna 2014. Lukemattomat asiantuntijat ovat siitä lähtien tehneet valtavasti työtä, jotta nykyiseen, maailmanlaajuisesti johtavaan tietoinfraan on päästy. Olen kiitollinen ja ylpeä heidän saavutuksistaan, toteaa Lajitietokeskuksen kehittämistä Luomuksessa johtanut, tämän vuoden alusta Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajaksi siirtynyt Leif Schulman.

Sa­to­ja­tu­han­sia käyt­tä­jiä

Avoimena palveluna Lajitietokeskus on löydetty ympäri yhteiskuntaa. Yli 700 000 käyttäjää on vieraillut portaalissa ainakin kerran, vaikka se on ollut auki vasta runsaat neljä vuotta. Rekisteröityneitä käyttäjiä eli sellaisia, jotka joko lataavat tietoja Lajitietokeskukseen tai hakevat sieltä käyttöönsä viittauskelpoisia aineiston osia, on nyt yli 10 000. Vuoden 2019 lopussa näistä noin 13 % tuli tutkimus- tai oppilaitoksista, 3 % valtion- tai kuntahallinnosta ja 4 % yrityksistä; 80 % käyttäjistä rekisteröityi yksityisellä sähköpostiosoitteella.

– Niin kuin monille tutkimusinfrastruktuureille, Lajitietokeskukselle on haaste rekisteröidä käytöstä syntyviä tuotoksia, kuten julkaisuja. Vaikka seuraammekin julkaisuja automaattisella haulla, emme saa kaikkia talteen, koska kaikki kirjoittajat eivät muista viitata palveluun oikein. Seurantamme perusteella tiedämme kuitenkin, että yli 700 julkaistussa tutkimuksessa on hyödynnetty Lajitietokeskuksen palveluita, sanoo Luomuksen johtajana vuodenvaihteessa aloittanut mutta alusta asti Lajitietokeskuksen kehittämiseen tiiviisti osallistunut Aino Juslén.

Avoi­men tie­don ai­rut

Suomen Lajitietokeskus on myös avoimen tiedon edelläkävijä. Sitä rakennettaessa on panostettu paljon mahdollisimman avoimen aineistopolitiikan täytäntöönpanon periaatteisiin. Lajitietokeskus onkin palkittu sekä Helsingin yliopiston avoimen tiedon palkinnolla vuonna 2019 että kansallisella Avoimen tieteen edistäjä -palkinnolla 2020. Aivan kaikki keskuksen data ei silti voi olla täysin avointa, sillä uhanalaisten lajien tilannetta ei lain mukaan saa vaarantaa jakamalla liian tarkkoja esiintymistietoja. Tärkeää kuitenkin on kaiken tiedon löydettävyys, johon on Lajitietokeskuksessa panostettu. Myös sensitiivinen tieto löytyy ja on luvanvaraisesti saatavilla käyttöön kansallisesti luotujen periaatteiden ja työkalujen avulla.

– Vaati pitkiä neuvotteluita poikkihallinnollisessa työryhmässä, että saavutimme yhteisen näkemyksen siitä, mitkä lajitiedot on pakko salata osittain sekä millä periaatteilla salausta tehdään ja miten toisaalta silti jaetaan tarkkaa tietoa viranomaisten kesken biodiversiteetin varjelemiseksi, sanoo työryhmän puheenjohtajana toiminut Juslén.

Ai­nut­laa­tui­nen IT-in­fra ket­te­räl­lä ke­hi­tyk­sel­lä

Täysin uuden valtakunnallisen palvelun rakentaminen on ollut haasteellista, vaikka lähtötilanteessa joitakin esikuvia on ollut olemassa. Järjestelmän kehittäminen on vaatinut paljon yrittämistä, epäonnistumista, oppimista ja lopulta onnistumista. Menestymisen edellytyksenä on ollut ketterän kehittämisen malli ja se, että järjestelmäkehittäjät työskentelevät ”in-house” ja pystyvät jatkuvaan vuorovaikutukseen palvelun käyttäjien kanssa. Teknisen ja strategisen kehittämisen sekä digitoinnin ammattilaiset Luomuksen Biodiversiteetti-informatiikan yksikössä ovat samalla saaneet kehittyä innovaatioiden keskellä.

– Tuntuu siltä, että tässä vaiheessa alkaa näkyä, kuinka tukevasti rakennetut perustukset maksavat itsensä takaisin, koska kaiken uuden luomisessa voidaan luottaa alla olevaan hyvin suunniteltuun rakenteeseen. Uusia moderneja palveluja saadaan tuotantoon suhteellisen nopeasti ottaen huomioon, että niihin sisältyy pääsääntöisesti uutta innovointia, sanoo Biodiversiteetti-informatiikka yksikön johtaja Kari Lahti, joka lähti Lajitietokeskuksen kehittämiseen projektipäällikkönä 2015.

Jul­kai­su

Schulman, Leif; Lahti, Kari; Piirainen, Esko; Heikkinen, Mikko; Raitio, Olli; Juslén Aino. The Finnish Biodiversity Information Facility as a best-practice model for biodiversity data infrastructures. doi: 10.1038/s41597-021-00919-6.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kari Lahti, kari.lahti@helsinki.fi, 029 412 8605
Aino Juslén, aino.juslen@helsinki.fi, 029 412 8600
Leif Schulman, leif.schulman@syke.fi

Kuvat

Digitoitu näyte loistokaapuyökkösestä (Cucullia argentea). Kuva: Pekka Malinen / Luomus.
Digitoitu näyte loistokaapuyökkösestä (Cucullia argentea). Kuva: Pekka Malinen / Luomus.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 9165

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Perhosten on vaikea sopeutua nopeasti muuttuvaan ilmastoon10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa suuria muutospaineita lajeille ja monimuotoisuudelle. Tuore Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus osoittaa, että Suomessa ovat parhaiten pärjänneet ne harvat perhoslajit, jotka ovat kyenneet sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon aikaistamalla lentoaan ja siirtymällä pohjoisemmaksi. Sen sijaan 40 prosenttia perhoslajeista ei ole pystynyt reagoimaan kummallakaan tavalla ja niiden kannat ovat taantuneet.

Kansalaiset kertoivat näkemyksistään ilmastolain verkkokuulemisessa8.6.2021 10:11:55 EEST | Tiedote

Ilmastolain valmistelussa voitaisiin käyttää lähiosallistumista jalkauttamalla osallistuminen kansalaisten arkipäivään. Vastauksissa pidettiin myös tärkeänä, että erityisryhmien kuten ikääntyneiden, nuorten ja vammaisten sekä saamelaisten oikeudet otetaan valmistelussa ja valmisteluun osallistamisessa huomioon, selviää Helsingin yliopiston BIBU-tutkimushankkeen ilmastolain uudistukseen liittyvän verkkokuulemisen tuloksia käsittelevässä raportissa.

Millaisissa kaupungeissa elämme? Uutuuskirja myllää kaupunkipolitiikkaa4.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Mari Vaattovaaran, Anssi Joutsiniemen, Jenni Airaksisen ja Markku Wileniuksen uutuuskirjan Kaupunki politiikassa tarkoituksena on haastaa kaupunkien asukkaat ja eri alojen osaajat keskusteluun kaupungistumisen tilasta ja rakennetun ympäristön muutoksista. Millaisena suomalainen kaupunki ja kaupunkipolitiikka näyttäytyvät? Kirjan tekijöiden mukaan suomalaisessa kaupunkipolitiikassa on hukassa sekä itse kaupunki että yhteys tapahtuneeseen kaupunkikehitykseen. Nykyistä kehitystä ohjaa raskas ja epämääräinen hallinnon ja politiikan ulkorajoille muodostunut koneisto, joka ei riittävällä tavalla pysty vastaamaan sen enempää kaupungistumisen kuin hyvinvointiyhteiskunnankaan haasteisiin. Kaupunkipolitiikka on etäällä sekä suomalaisen kaupunkikehityksen esikaupungistuvasta tilasta että ihmisten arjen ja asumisen tarpeista. ”Keskeistä kaupunkipolitiikan muotoutumisessa on nostaa jalustalle perinteeseemme keskeisesti kuulunut paikallisen yhdessä tekemisen eetos. Roolit, oikeudet ja velvollisuudet

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme