Suomalainen monikeskustutkimus löysi uusia diabeettiseen munuaistautiin vaikuttavia geenejä

Jatkuvasti yleistyvä diabetes voi johtaa vuosien kuluessa moniin vakaviin liitännäissairauksiin kuten diabeettiseen silmäsairauteen ja munuaistautiin. Liitännäissairauksia kehittyy jopa kolmannekselle diabetesta sairastavista, ja diabetes onkin yksi maailman yleisimpiä munuaistaudin syitä. Diabeettiseen munuaistautiin johtavat syyt tunnetaan kuitenkin vielä varsin heikosti. Taudin puhkeamiseen vaikuttaa erityisesti diabeteksen hyvä hoitotasapaino, mutta myös perintötekijöillä on osansa sairastumisriskissä.

Journal of American Society of Nephrology -lehdessä julkaistussa kansainvälisessä geenitutkimuksessa etsittiin diabeettiselle munuaistaudille altistavia perintötekijöitä lähes 20 000 ykköstyypin diabetesta sairastavan potilaan verinäytteistä. Mukana oli yli 4 500 suomalaista diabeetikkoa Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen luotsaamasta FinnDiane-tutkimuksesta.

Tutkimuksessa löydettiin kaikkiaan 16 uutta diabeettisen munuaistaudin riskiin vaikuttavaa perintötekijää, joista harvinaisimmat löytyvät alle prosentilta suomalaisista. Vahvin löydös oli kollageeni 4a3 -geenissä sijaitseva perintötekijä, joka muuttaa hieman munuaisten tyvikalvolla esiintyvän kollageenin rakennetta. Aiemmin samasta geenistä on löydetty harvinaisia munuaissairauksia – esimerkiksi Alportin syndroomaa. – aiheuttavia mutaatioita.

– Tämä diabeettiseen munuaistautiin liittyvä muunnos löytyy noin viidennekseltä potilaita, ja se vähensi munuaistaudin riskiä jopa 20 prosenttia. Muunnosta kantavilla potilailla oli muita ohuempi munuaiskeräsen tyvikalvo, kun taas tyvikalvon tiedetään paksuuntuvan munuaistautia sairastavilla potilailla, kertoo dosentti Niina Sandholm.

Muunnoksen vaikutus oli vähäinen niillä potilailla, joilla oli hyvä diabeteksen hoitotasapaino eli matala veren pitkäaikaissokeri ja siten erittäin pieni riski sairastua munuaistautiin. Suojaava vaikutus oli vahvin niillä potilailla, joiden verensokeri oli koholla ja joiden sairastumisriski oli siten myös kohonnut.

Kollageeneilla on luultua aktiivisempi rooli

Muita diabeettisen munuaistaudin riskiin vaikuttavia perintötekijöitä löytyi muun muassa COLEC11- ja DDR1-geenien läheisyydestä. Näistä COLEC11-geenissä on sekä kollageeniä muistuttava osa että sokereihin sitoutuva osa, kun taas DDR1-geenin tuottaman proteiinin tiedetään sitoutuvan kollageeneihin.

– Kollageenien on aiemmin ajateltu olevan lähinnä passiivinen rakenneosanen, mutta tämä tutkimus korostaa niiden aktiivista osuutta munuaistaudin puhkeamisessa, toteaa professori Per-Henrik Groop.

Lisätietoja:

Dosentti Niina Sandholm
FinnDiane tutkimusryhmä
Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus
Puh. +358 50 448 7597
niina.sandholm@helsinki.fi

Professori Per-Henrik Groop
FinnDiane tutkimusryhmä
Helsingin yliopisto, HUS ja Folkhälsanin tutkimuskeskus
Puh. +358 500 430 436
per-henrik.groop@helsinki.fi

 Viite: https://doi.org/10.1681/ASN.2019030218

**********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 4062043