Amnesty International

Suomalainen transaktivisti Sakris Kupila Amnestyn kansainvälisen kampanjan kasvoksi

Jaa

Suomen translaki loukkaa useita ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuspuolustaja Sakris Kupila vaatii yhdessä Amnesty Internationalin kanssa translain kokonaisuudistusta. Suomen hallitukseen vedotaan ympäri maailman kansainvälisessä Rohkeus-kampanjassa.

Ihmisoikeuspuolustaja Sakris Kupila. Kuva: Amnesty International / Mari Waegelein
Ihmisoikeuspuolustaja Sakris Kupila. Kuva: Amnesty International / Mari Waegelein
Amnestyn Rohkeus-kampanjan video, jossa myös Sakris Kupila esiintyy.

Juridisella sukupuolella tarkoitetaan henkilötodistuksessa näkyvää sukupuolimerkintää. Jos passin sukupuolimerkintä eroaa ihmisen ulkonäöstä, matkustaminen voi olla vaarallista. Uimahallissa pääsy pukuhuoneeseen voidaan estää ja postipakettia noudettaessa joutuu selittelemään henkilökortin sukupuolimerkintää. Pahimmillaan ihminen joutuu tällaisiin tilanteisiin arjessa jatkuvasti.

Translaki määrittelee ehdot juridisen sukupuolen vahvistamiseksi, eli henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamiseksi sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi. Ehtoina ovat täysi-ikäisyys, lääketieteellinen selvitys transsukupuolisuudesta sekä lisääntymiskyvyttömyys.

”Tuntui musertavalta, kun ymmärsin, että minun on oltava steriili vahvistaakseni sukupuoleni juridisesti. Hallituksen mukaan minulla ei kuulu olla mahdollisuutta saada lapsia. Minut kategorisoidaan epäihmiseksi sukupuoli-identiteettini perusteella”, Sakris Kupila kertoo.

Kupila on 21-vuotias transaktivisti, lääketieteen opiskelija ja Amnestyn kansainvälisen kampanjan kasvo. Kupila kampanjoi Amnestyn rinnalla translain uudistamiseksi.

Suomen translaki asettaa sukupuolen juridiselle vahvistamiselle ihmisoikeuksia loukkaavia ehtoja. Se loukkaa oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun sekä yksityis- ja perhe-elämän suojaan. Translaki loukkaa oikeutta fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen sekä altistaa ihmiset epäinhimilliselle kohtelulle.

”Olen joutunut valitsemaan, haluanko oikeuden keholliseen koskemattomuuteen ja mahdollisuuden perheeseen vai turvallisuuden ja tunnustuksen, jonka oikea sukupuolimerkintä tuo. Olen valinnut kehollisen koskemattomuuden”, Sakris Kupila kertoo.

Translaki loukkaa myös henkilön itsemääräämisoikeutta. Sukupuolen korjaaminen edellyttää pakollista lääketieteellistä prosessia ja 18 vuoden ikää.

”Aikuisellekin on psyykkisesti raskasta joutua tilanteeseen, jossa hän turvallisuutensa takia ei voi olla avoimesti oma itsensä. Lapsille ja nuorille tilanne on sitäkin haitallisempi. Kouluväkivallan ja kiusaamisen kohteeksi joutuvat erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret”, sanoo Pia Puu Oksanen, Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija.

Amnesty vaatii, että Suomen translaki uudistetaan kunnioittamaan itsemääräämisoikeutta. Sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee jatkossa perustua henkilön omaan ilmoitukseen ja ikärajasta on luovuttava. Oikeudellinen ja lääketieteellinen prosessi on erotettava toisistaan, ja hoidon tulee perustua sukupuoliristiriitaa kokevan tarpeeseen saada hoitoa.

Amnestyn Rohkeus-kampanjassa ihmiset ympäri maailman vetoavat Juha Sipilään translain muuttamiseksi.

”On hyvin harvinaista, että suomalainen on näin näkyvässä roolissa kansainvälisessä kampanjassamme. Onhan se Suomelle ihmisoikeuksia kunnioittavana maana todella noloa, että lainsäädäntömme on tässä asiassa näin heikolla tolalla, vieläpä ainoana Pohjoismaana”, Pia Puu Oksanen sanoo.

Suomen lainsäädäntöä ovat ihmisoikeusjärjestöjen lisäksi arvostelleet muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ja YK:n naisten syrjinnän poistamista valvova CEDAW-komitea. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi huhtikuussa, että lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus sukupuolen vahvistamisen ehtona loukkaa Euroopan ihmisoikeussopimusta.

”Tavoitteenamme on saada Sakriksen rohkean esimerkin kautta kansainvälistä painetta Suomen hallitusta kohtaan ihmisoikeuksien vastaisen translain muuttamiseksi. Suomessa loukataan merkittävällä tavalla ihmisoikeuksia joka päivä, ja tähän me haluamme muutoksen”, Pia Puu Oksanen sanoo.

Amnesty Internationalin toukokuussa julkaistuun vetoomukseen odotetaan tuhansia allekirjoituksia kymmenistä maista. Translakiin vaaditaan muutosta myös Pride-tapahtumissa pitkin kesää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kaisa Väkiparta
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
040 833 1532
kaisa.vakiparta@amnesty.fi

Kuvat

Ihmisoikeuspuolustaja Sakris Kupila. Kuva: Amnesty International / Mari Waegelein
Ihmisoikeuspuolustaja Sakris Kupila. Kuva: Amnesty International / Mari Waegelein
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Amnesty International
Amnesty International
Hietaniemenkatu 7 A
00100 Helsinki

https://www.amnesty.fi/

Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestylla on 7 miljoonaa tukijaa lähes kaikissa maailman maissa. Amnestyn tehtävänä on tehdä ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia sekä kampanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on maailma, jossa ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967. Amnestylla on Suomessa noin 40 000 tukijaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Amnesty International

Amnesty International: EU-maat osasyyllisiä kidutukseen ja ihmiskauppaan Libyassa12.12.2017 01:01Tiedote

Eurooppalaiset valtiot ovat vastuussa pakolaisten ja siirtolaisten epäinhimillisestä kohtelusta Libyassa, Amnestyn tuoreessa raportissa todetaan. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on loukussa pidätyskeskuksissa, joissa he altistuvat kidutukselle ja pahoinpitelyille. Uusi todistusaineisto osoittaa, että Libyan viranomaisten toimet Italian lahjoittamalla aluksella johtivat 50 ihmisen hukkumiseen Välimerellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme