Helsingin yliopisto

Suomalaisella eläinlääkärillä todettu ensimmäistä kertaa sioilla yleinen MRSA-kanta

Jaa

Suomalaisilla eläinlääkäreillä ei ole normaaliväestöä enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä MRSA- ja ESBL-bakteereja, selviää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehdystä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa metisilliini-antibiootille vastustuskykyisiä Staphylococcus aureus (MRSA) -bakteereja löytyi ainoastaan 0,3 prosentilta ja laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL) tuottavia suolistobakteereja 3 prosentilta eläinlääkäreistä.

Sekä tuotantoeläimiin liitettyjen MRSA-kantojen että ESBL-bakteerien esiintyvyys on lisääntynyt Suomessa viime vuosina ihmisten seulonta- ja infektionäytteissä. MRSA ja ESBL-bakteerit ovat zoonoottisia, eli ne voivat tarttua myös ihmisten ja eläinten välillä. Bakteeria kantavat ihmiset ja eläimet ovat useimmiten oireettomia, mutta esimerkiksi sairaalahoidossa oleville MRSA ja ESBL-bakteerit voivat aiheuttaa vakavia tulehduksia. Koska bakteerit ovat vastustuskykyisiä useille antibiooteille, on niiden aiheuttamien tulehdusten hoito hankalampaa ja kalliimpaa kuin antibiooteille herkkien bakteerien. ESBL-bakteereja on Suomessa todettu esiintyvän erityisesti siipikarjalla ja tuotantoeläimiin liitettyjä MRSA-kantoja sioilla. Viime vuosina ESBL-bakteerit ovat yleistyneet myös lemmikeillä, ja niitä on löytynyt usealta Venäjältä tuodulta koiralta.

Suomessa eläinlääkärien tartuntatilanne on hyvä

Keski-Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa tuotantoeläinten kanssa työskentelevien ammattiryhmien kuten eläinlääkäreiden ja tuotantoeläintilojen työntekijöiden on todettu kantavan MRSA-bakteereja normaaliväestöä enemmän. Myös ESBL-bakteereja on todettu enemmän tuotantoeläinten kanssa työskentelevillä.

Tässä tutkimuksessa eläinlääkäreillä todetut ESBL-kannat eivät bakteerigenomien eli perimän analysoinnin perusteella muistuta Suomessa yleisimmin eläimillä tavattavia siipikarjan ESBL-bakteereja. Koska geneettistä tietoa muiden suomalaisten eläinten kantamista ESBL-bakteereista on vain vähän, ei tutkimuksen perusteella voida ottaa kantaa kantojen mahdolliseen eläinperäisyyteen.

Tutkimukseen osallistuneista eläinlääkäreistä yli 90 % oli työssään kontaktissa eläviin tai kuolleisiin eläimiin tai niistä otettuihin näytteisiin. Vapaa-ajalla eläinkontakteja oli lähes kaikilla. Siitä huolimatta, että eläinlääkärit altistuvat työssään eritteille ja ovat tekemisissä myös sairaiden eläinten kanssa, tartuntoja ei todettu normaaliväestöä useammalla. Muiden tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että ihmisillä ESBL-bakteerien kantajuudelle altistavia tekijöitä ovat myös matkailu, aiemmat antibioottikuurit ja sairaalahoito ulkomailla. Tutkimuksen osana toteutetun kyselyn perusteella suomalaiset eläinlääkärit altistuvat näille riskitekijöille yhtä paljon kuin muukin väestö Suomessa.

Vain yhdellä eläinlääkärillä todettiin MRSA, mutta bakteerigenomin tutkimusten perusteella tämä kanta muistuttaa sioilta aiemmin löydettyjä kantoja. Kanta oli vastustuskykyinen usealle antibiootille. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa suomalaiselta eläinlääkäriltä on todettu tuotantoeläimiin liitetty MRSA-kanta. Tämä osoittaa, että näiden kantojen tarttuminen ihmisten ja eläinten välillä on mahdollista myös Suomessa ja että eläinten ja erityisesti sikojen parissa työskenteleviä on suojeltava tartunnalta.

– ­ESBL- ja MRSA-bakteerien alhainen esiintyvyys suomalaisilla eläinlääkäreillä on huojentava tieto. Jatkotutkimuksia kuitenkin vaaditaan, jotta voidaan selvittää, miksei MRSA:n leviäminen suomalaisissa sioissa näy esiintyvyydessä eläinlääkäreillä, kuten monissa Keski-Euroopan maissa, kertoo tohtorikoulutettava, eläinlääkäri Marie Verkola. Mahdollisia suojaavia tekijöitä voisivat olla pidemmät välimatkat sikatilojen välillä, suomalaisen sikatuotannon rakenne, eläinlääkärien vähäisemmät sikakontaktit tai parempi tartunnoilta suojautuminen. Eläinlääkärien hygieniakäytännöt ovatkin hankkeen toisen osatutkimuksen aiheena.

– Vaikka suomalaisilla eläinlääkäreillä ei tässä tutkimuksessa todettu normaaliväestöä enempää resistenttejä bakteereja, resistentit bakteerit yleistyvät maailmalla. Siksi on tärkeää jatkaa seurantaa ja tutkimusta. Tarvitaan lisää tutkimustietoa mm. siitä, esiintyykö MRSA-bakteereita Suomessa muilla tuotantoeläimillä kuin sioilla, hankkeen johtaja, eläinlääketieteen tohtori Annamari Heikinheimo muistuttaa.

Työsuojelurahaston rahoittamaan Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset bakteerit eläinlääkäreillä -hankkeen tutkimukseen osallistui 320 Suomessa laillistettua eläinlääkäriä ja väliaikaiset ammatinharjoittamisoikeudet saanutta eläinlääketieteen kandidaattia. Aineisto kerättiin Eläinlääkäripäivillä 2016. Hankkeen tutkimusryhmään kuului tutkijoita Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä ja Ruokavirastosta. Hankkeesta on julkaistu raportti.

Raportti

Verkola M. (toim), Järvinen A., Kinnunen P.M., Lindqvist K, Heikinheimo A. Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset bakteerit eläinlääkäreillä. Loppuraportti Työsuojelurahaston hankkeesta N:O 116105. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2018.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hankkeen johtaja ELT Annamari Heikinheimo, puh. 044 27 26 508, annamari.heikinheimo@helsinki.fi

Tohtorikoulutettava ELL, VTM Marie Verkola, puh. 050 448 66 17, marie.verkola@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta on profiloitunut eläinten terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä hyvinvointiin ja elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Väitös: isostoiminta edistää monipuolisesti monen nuoren kasvua – isosryhmien monimuotoisuutta tulisi tukea20.8.2019 09:28:16 EESTTiedote

Uusi uskonnonpedagogiikan väitöstutkimus avaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon isostoimintaan osallistuvien nuorten ajatuksia. Tulokset kertovat, että toiminta lisää nuorten halua osallistua yhteiskunnan vapaaehtoistoimintaan muuallakin kuin pelkästään kirkossa. Haasteena on varmistaa, että eri tavoin motivoituneille ja eri tavoin uskoville on isosryhmissä tilaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme