Suomalaisen metsäntutkimuksen kansainvälinen asema hiipumassa

Kansainvälisyys ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö ovat merkittävä osa tutkimuksen tehokasta laadunvalvontajärjestelmää. Myös metsätieteissä kansainväliset yhteisjulkaisut ovat tieteellisesti vaikuttavampia verrattuna kotimaisiin julkaisuihin. Tieteellinen vaikuttavuus taas on edellytys kansainvälisen tutkimusrahoituksen saamiseen. Tapio selvitti yhteistyössä Oxfordin yliopiston bibliometrian perinteitä jatkavien tutkijoiden ja johtavien suomalaisten metsäntutkimusorganisaatioiden kanssa tutkimusvolyymejä ja -yhteistyötä tutkijoiden, tutkimuslaitosten ja eri maiden välillä.

Vaikka Suomen julkaisumäärät ovat kasvaneet vuosina 2010–2019 ja kansainvälisten julkaisujen osuus on noussut, metsäntutkimuksemme suhteellinen painoarvo on hiipumassa julkaisumäärien vaatimattoman kasvun vuoksi. Vain hieman yli puolet kaikista suomalaisista metsäjulkaisuista tehdään yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Euroopan johtavat metsäntutkimusmaat, mukaan lukien Ruotsi, ovat tässä yhteistyössä Suomea aktiivisempia.

Mikäli suomalaisen metsäntutkimuksen nykyistä kehityssuuntaa halutaan muuttaa, tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Tieteellisen julkaisutoiminnan analyysit kertovat objektiivisesti metsäntutkimukseksi laskettavien julkaisujen määrästä, laadusta ja kehitystrendeistä. Ne tulisi ottaa käyttöön laadittaessa metsäntutkimuksen strategioita ja tutkimuspolitiikkaa sekä suunnattaessa rahoitusta.

Selvitys toteutettiin vuosina 2020–2021, ja sitä rahoittivat Metsämiesten Säätiö, Suomen Metsäsäätiö sekä maa- ja metsätalousministeriö.