Suomalaisen mitokondriotaudin taustalla vanhenemista ja syöpää muistuttava mekanismi

Suomalaiseen tautiperimään kuuluvan harvinaisen mitokondriotaudin GRACILE-oireyhtymän taustalla vaikuttaa syöpäsolujen kaltainen häiriö solujen aineenvaihdunnassa ja solusyklissä eli solujen kasvussa ja jakautumisessa. Liiallista solusyklin käynnistymistä rauhoittamalla tämänkaltaisia mitokondriosairauksia voitaisiin ehkä tulevaisuudessa hoitaa, mikä olisi merkittävä edistysaskel. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jota johtivat dosentti Jukka Kallijärvi ja emeritaprofessori Vineta Fellman. Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä huhtikuussa 2023.
Mitokondriot ovat soluelimiä, jotka vastaavat solun energia-aineenvaihdunnasta. Mitokondrioiden toiminnalle tärkeiden geenien mutaatiot aiheuttavat ihmisellä mitokondriotauteja. GRACILE-oireyhtymä johtuu mitokondrioissa energiaa tuottavan hengitysketjun toimintahäiriöstä. Oireyhtymä alkaa jo sikiöaikana kasvuhäiriönä ja ilmenee syntymän jälkeen maksa- ja munuaissairautena sekä vaikeana aineenvaihduntahäiriönä. Oireyhtymää sairastavat vastasyntyneet menehtyvät yleensä muutaman viikon iässä.
Kallijärven työryhmä osoitti hiirimallia käyttämällä, että oireyhtymälle keskeisissä kudoksissasolujen tumaan kertyy erittäin paljon DNA-vauriota. Vaurio johtuu siitä, että solut yrittävät kasvaa ja jakautua energianpuutoksesta huolimatta. Tällöin solut pysähtyvät ennen jakautumisvaihetta ja kudokset ajautuvat lopulta ennenaikaista vanhenemista muistuttavaan tilaan.
Tautimekanismin ymmärtäminen auttaa kehittämään hoitoa
Solujen kasvu ja DNA:n kahdentuminen kuluttavat paljon energiaa ja raaka-aineita, joten jakautuvat solut voivat olla erityisen alttiita mitokondrioiden toimintahäiriöille. Monisoluisille eliöille on evoluutiossa kehittynyt tiukkoja solusyklin rajoitemekanismeja suojaksi muun muassa syöpää vastaan. Osa näistä ei kuitenkaan toiminut GRACILE-oireyhtymän mutaatiota kantavissa hiirissä. Tutkimusryhmä havaitsi, että sairaissa kudoksissa syöpägeeni c-MYC:n ilmentyminen oli lisääntynyt jopa 40-kertaiseksi. c-MYC:n toiminnan estäminen syöpälääkkeeksi kehitetyllä miniproteiinilla vähensi DNA-vauriota sairaiden hiirten maksasoluissa.
– Tämä oli tutkimuksemme ällistyttävin löydös. Solusykliä ja kasvua säätelevän proteiinin raju lisääntyminen ilmeisesti pakottaa solut jakaantumaan, vaikka niiden resurssit eivät siihen riitä, ja tästä seuraa haitallinen noidankehä, Kallijärvi kertoo.
Tutkijat pystyivät estämään vanhenemismuutokset hiirissä
Vakuuttava todiste siitä, että luvaton solujen kasvu ja jakautuminen oli vanhenemismuutosten taustalla, tuli yllätyksenä kokeista, joissa tutkijat käyttivät mitokondrioiden vaihtoehtoista oksidaasientsyymiä eräänlaisena geeniterapiana paikkaamaan hengitysketjun toimintahäiriötä. Entsyymi ei kuitenkaan yllättäen paikannut varsinaista hengitysketjun toimintaa, mutta silti se sammutti lähes täysin mitokondrioiden stressisignaalin sekä liiallisen solusyklin käynnistymisen, jolloin vanhenemismuutokset estyivät.
Myös ketogeeninen ruokavalio, jonka tutkijat osoittivat jo aikaisemmin hidastavan maksatautia näissä hiirissä, vaikutti solusykliin sekä vähensi DNA-vauriota. Tätä ruokavaliota on jo kokeiltu hoitona lievempiä mitokondriotauteja sairastavissa potilaissa. Tutkijat pyrkivät nyt selvittämään hiirimallissa, mitkä mekanismit käynnistävät mitokondrioiden stressisignaalin ja voitaisiinko liiallista solunjakautumista hillitsemällä lieventää tautia.
Julkaisu:
Janne Purhonen, Rishi Banerjee, Vilma Wanne, Nina Sipari, Matthias Mörgelin, Vineta Fellman, Jukka Kallijärvi. Mitochondrial complex III deficiency drives c-MYC overexpression and illicit cell cycle entry leading to senescence and segmental progeria. Nature Communications. DOI10.1038/s41467-023-38027-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ryhmänjohtaja, dosentti Jukka Kallijärvi
Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Kantasolujen ja metabolian tutkimusohjelma
Puh. +358 50 448 7006
jukka.kallijarvi@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Unkarin illiberaali hallinto täyttää ’fasistisen minimin’31.5.2023 08:45:00 EEST | Tiedote
Unkarin illiberaali hallinto ei haikaile maan totalitaariseen menneisyyteen, vaan on tulevaisuuteen suuntautuva järjestelmä. Väitöstutkimuksen mukaan Viktor Orbánin ultranationalistinen ja vallankumouksellinen politiikka täyttää historioitsijoiden määrittelemän ’fasistisen minimin.’
Tervetuloa juhliin! Luonnontieteellisen museon uusi Juhlat metsässä -näyttely avautuu 3.6.202330.5.2023 11:00:00 EEST | Tiedote
Luomuksen Eläintieteen yksikön kokoelmat muuttivat Pohjoiselle Rautatiekadulle 1923 ja se on samalla Luonnontieteellisen museon syntyhetki. Satavuotista historiaa juhlistetaan tänä vuonna monin tavoin, muun muassa 3.6.2023 yleisölle avautuvalla Juhlat metsässä -näyttelyllä. Media voi tutustua näyttelyyn etukäteen perjantaina 2.6.2023.
Tunturipöllö ja kuningaskalastaja ovat Suomen hurmaavimmat linnut30.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus selvitti, mitkä lintulajit viehättävät ihmissilmää ja millaisia lajeja pidetään puolestaan ulkonäön perusteella vaatimattomina. Petolinnuista tai pienikokoisista ja värikkäistä lajeista pidettiin eniten.
Rotu, ikä ja pentuajan sosiaalistaminen ovat yhteydessä koirien persoonallisuuteen25.5.2023 10:44:05 EEST | Tiedote
Koiran rotu on tärkein persoonallisuuteen liittyvä tekijä, mutta myös ikä ja sosiaalinen ympäristö ovat yhteydessä persoonallisuuteen. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan sekä kasvattajalla että koiranomistajalla on tärkeä rooli persoonallisuuden kehityksessä.
Uusi Max Planck -keskus tuottaa tietoa eriarvoisuuden juurisyiden ymmärtämiseksi24.5.2023 16:47:34 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on perustanut yhdessä saksalaisen Max Planck -säätiön kanssa tutkimuskeskuksen, jossa keskitytään terveyden tutkimiseen sosiaalisen eriarvoisuuden näkökulmasta. Keskus aloittaa toimintansa heinäkuun alussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme