Audiomedia Oy

Suomalaiset NHL-tähdet pelastamassa Toronton yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opetusta

Jaa
Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen jatkamiseen Toronton yliopistossa on käynnistetty varainhankinta, johon osallistuu myös suomalaisia NHL-pelaajia. Maanantaina Vanajanlinnassa pelattuun Vaahteranlehti Golf-turnaukseen osallistui toistakymmentä nykyistä ja entistä NHL - pelaajaa Jari Kurrin johdolla.
Jari Kurri, Börje Vähämäki ja Esko Aho. Kuva Markku Laukkanen.
Jari Kurri, Börje Vähämäki ja Esko Aho. Kuva Markku Laukkanen.

Turnauksen tuotto, 60 000 Kanadan dollaria, annetaan Canadian Friends of Finland Education Foundation (CFFEF) – säätiön käynnistämään keräykseen, millä rahoitetaan Toronton yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opetusta.

Tällä hetkellä Finnish Studies -kurssin rahoitus on turvattu vuoteen 2021 asti. Suomen kielen ja kulttuurin opetus alkoi vuonna 1989 opetusministeriön rahoituksella, mikä on nyt päättynyt. Professuuria hoitaneen Börje Vähämäen (emer.) mukaan tärkein merkitys opetusohjelmalla on ollut Suomi tietouden vahvistamisessa koko Pohjois-Amerikassa.

-Suomen läsnäolo Kanadassa ja Yhdysvalloissa on viime vuosina vahvistunut merkittävästi taloudellisesti ja kaupallisesti. Suomi-brändi ja Suomen tuottamat innovaatiot kiinnostavat ja haluammekin opetusohjelmalla avata Suomi tietoutta laajalti seminaarien ja vierailevien luennoitsijoiden avulla.

Ohjelmalla halutaan Vähämäen mukaan myös muistaa ja kunnioittaa 130 tuhannen Kanadaan muuttaneen suomalaisen elämäntyötä, historiaa ja kulttuuria. – Vaikka vaalimme Suomen kulttuurin perinteitä, tänä päivänä suomen kieli ja kulttuuri kiinnostavat myös muita kuin suomensukuisia. Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden ohella Suomen kulttuuri on laaja-alaisesti esillä historiasta nykypäivään, kuvailee Vähämäki.

-Meillä on Kanadan kanssa yhteisinä tekijöinä pohjoisuus ja arktisuus sekä hyvä maine, jonka varassa olemme kyenneet järjestämään rahoitusta vuodesta toiseen. Suomi-brändi on maailmalla hyvä, josta on helppo olla ylpeä, muistuttaa Vähämäki.

Lähes 200 vuotta vanha Toronton yliopisto on kansainvälisesti arvostettu ja Kanadan suurin julkinen yliopisto, jossa opiskelee lähes 90 tuhatta opiskelijaa.

NHL-pelaajat luovat Suomi-kuvaa

Keskeinen rooli nykyisen Suomi-kuvan luomisessa on ollut Pohjois-Amerikkaan asettuneille ammattikiekkoilijoilla, joista monet ovat viettäneet Kanadassa perheineen vuosikausia.

-Kiekkoilijat ovat tehneet perheineen suomalaisuutta tunnetuksi hienolla tavalla, mikä Kanadassa ymmärretään hyvin. Siksi ammattiurheilijoiden mukanaolo varainkeruussa on tärkeä viesti suomen kielen ja kulttuurin opetuksen jatkamisen puolesta, muistuttaa Vähämäki.

-Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen säilymisellä on suuri merkitys myös uuden sukupolven Pohjois-Amerikan suomalaisille, uskoo pitkään Kanadan Edmontonissa pelannut Jari Kurri. -Suuri osa Kanadaan tai Yhdysvaltoihin muuttaneista suomalaisista on urheilijoita. Monet heistä tulevat vaiheessa, jolloin opiskelu on vielä ajankohtaista tai sijoittuvat mantereelle pitkäaikaisesti perheineen, joille opetuksen jatkuminen tarjoaa tärkeän linkin suomen kieleen ja suomalaisuuteen.

-Me pelaajat haluamme olla mukana tukemassa Toronton yliopiston työtä suomalaisuuden tunnetuksi tekemisessä. Toivomme sille menestystä ja turnaukselle jatkoa myös ensi vuonna, sanoo pelaajien puolesta Kurri.

Keräyksen Suomessa käynnistänyt Esko Aho katsoo opetuksen jatkumisen hyödyntävän laajasti Pohjois-Amerikassa toimivia suomalaisia ja yrityksiä. – Olisi häpeä antaa suomen kielen ja kulttuurin opetuksen kuihtua aikana, jolloin olemme suomalaisina ja kansakuntana enemmän läsnä Pohjois-Amerikassa ja riippuvaisia yhteistyöstä kaikilla aloilla. NHL-pelaajien mukaan saaminen keräyksen vetureiksi osoittaa, miten kansainvälisillä areenoilla pelanneet ammattilaiset haluavat vastuullisesti vaalia omaa kieltään ja kulttuuriaan myös uusissa kotimaissaan.

-Olemme herätelleet turnauksella myös kanadalaisten yritysten kiinnostusta osallistua yliopiston varainhankintaan. Suomalaiset jääkiekkoilijat ovat siellä tunnettuja ja erinomaisia Suomi-lähettiläitä, muistuttaa Aho.

Ahon mukaan ensimmäisen Vaahtera-turnauksen palaute oli niin kannustavaa sekä pelaajien että turnaukseen osallistuneiden yritysten puolelta, että ensi vuonna nyt pidetty Vaahtera-turnaus voi saada jatkoa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jari Kurri, Börje Vähämäki ja Esko Aho. Kuva Markku Laukkanen.
Jari Kurri, Börje Vähämäki ja Esko Aho. Kuva Markku Laukkanen.
Lataa
Leo Komarov, Börje Vähämäki, Sami Vatanen ja Teuvo Teräväinen. Kuva Jimi Österberg.
Leo Komarov, Börje Vähämäki, Sami Vatanen ja Teuvo Teräväinen. Kuva Jimi Österberg.
Lataa
NHL-tähdet, Börje Vähämäki ja Esko Aho. Kuva Jimi Österberg.
NHL-tähdet, Börje Vähämäki ja Esko Aho. Kuva Jimi Österberg.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino: Muu Eurooppa edistää puurakentamista – Suomen ohjelma päättyi22.2.2024 10:20:33 EET | Artikkeli

Suomessa on Ahon hallituksesta alkaen edistetty puurakentamista erilaisilla hankkeilla ja ohjelmilla. Vuodesta 2016 alkaen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa johtanut Petri Heino on pettynyt ohjelmatoimien päättymiseen, vaikka sille olisi tarvetta. -Hallitusohjelmassa on yleinen kirjauksia puurakentamisen edistämisestä ilman konkretiaa, resurssointia ja ohjelmaa. Minun kokemukseni mukaan yhteiskunnan asettamaa puurakentamisen edistämisohjelmaa ja toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi rakentamisen tuottavuuden parantamisessa esivalmistuksen kehittämisen kautta olisi paljon tehtävää. Heinon mukaan monien maiden hallitukset ovat omissa ohjelmissaan päätyneet siihen, että rakentamisessa tarvittavaa muutosta kohti vähähiilisyyttä tulee valtion vauhdittaa. – Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen, muistuttaa Heino. –Ranskassa halutaan lisätä lehtipuun käyttöä rakentamises

Päätoimittaja Antti Kokkonen: Metsäuutisoinnissa kaksi eri todellisuutta16.2.2024 15:42:59 EET | Artikkeli

Viikko sitten julkaistun YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka uutisoi metsistä etupäässä ilmastomuutoksen, luontokadon ja biodiversiteetin näkökulmista, tulkitsee Wiio selvitystään. Selvityksen päätelmät eivät yllätä Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosta. – Helsingin Sanomien päälevikkialue on pääkaupunkiseutu, jossa lukijoiden metsäsuhde painottuu virkistykseen ja retkeilyyn eikä talouteen ja toimeentuloon. On selvää, että lehden linja myötäilee lukijakunnan lähellä olevia teemoja. –Maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa metsäaiheita käsitellään myös talouden ja työllisyyden näkökulmista, koska metsätalouden koko arvoketjulla alkaen metsäpäästä tehtaisiin on suuri merkitys ihmisten elämään ja leivän lähteenä to

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye