Audiomedia Oy

Suomalaiset NHL-tähdet pelastamassa Toronton yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opetusta

Jaa

Viime vuonna ensimmäistä kertaa pelattu Vaahteralehti Golfturnaus saa jatkoa tänä kesänä. Turnauksen tarkoituksena on varainhankinta Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen jatkamiseen Toronton yliopistossa. Viime vuoden tavoin tämän vuoden Vanajanlinnassa pelattavaan turnaukseen osallistuu toistakymmentä nykyistä ja entistä NHL-pelaajaa Jari Kurrin johdolla.

Jari Kurri, Börje Vähämäki ja Esko Aho. Kuva Markku Laukkanen.
Jari Kurri, Börje Vähämäki ja Esko Aho. Kuva Markku Laukkanen.

- Viime vuoden kokemukset olivat niin hyviä, että päätimme uusia turnauksen ainakin muutaman kerran. Meillä on hyvä tarina ja varainkeruulle hyvä tarkoitus, minkä turnaukseen osallistuvat NHL pelaajat ja yritykset ovat kokeneet merkitykselliseksi, sanoo hankeen käynnistänyt Esko Aho.

Viime vuoden turnauksen tuotto 50 000 Kanadan dollaria (34 000 euroa) annetaan Canadian Friends of Finland Education Foundation (CFFEF) – säätiön käynnistämään keräykseen, millä rahoitetaan Toronton yliopiston suomen kielen ja kulttuurin opetusta. Ohjelmaan on tähän mennessä osallistunut yli 1400 opiskelijaa, joista osalla on suomalaistausta. Ohjelma toimii nyt täysin lahjoitusten varassa Suomen opetusministeriön lakkautettua siihen suunnatun tukensa. Toronton yliopisto on yli 200 vuotta vanha, kansainvälisesti arvostettu Kanadan suurin julkinen yliopisto, jossa opiskelee lähes 90 tuhatta opiskelijaa.

Suomi-brändi kiinnostaa Pohjois-Amerikassa

Tällä hetkellä Finnish Studies -kurssin rahoitus on turvattu vuoteen 2021 asti. Suomen kielen ja kulttuurin opetus alkoi vuonna 1989 opetusministeriön rahoituksella, mikä on nyt päättynyt. Professuuria hoitaneen Börje Vähämäen (emer.) mukaan tärkein merkitys opetusohjelmalla on ollut Suomi tietouden vahvistamisessa koko Pohjois-Amerikassa.

- Suomen läsnäolo Kanadassa ja Yhdysvalloissa on viime vuosina vahvistunut merkittävästi taloudellisesti ja kaupallisesti. Suomi-brändi ja Suomen tuottamat innovaatiot kiinnostavat ja haluammekin opetusohjelmalla avata Suomi tietoutta laajalti seminaarien ja vierailevien luennoitsijoiden avulla. Tietysti toivomme, että Suomen opetusministeriö voisi harkita uudelleen päätöstään lakkauttaa opetuksen tuki. Nyt toiminnan jatkuminen on täysin lahjoitusten varassa.

Vähämäki uskoo, että Suomessa pelattavalla varainkeruuturnauksella on iso merkitys ohjelman jatkuvuuden turvaamiselle. -Turnaus kannustaa myös muita mahdollisia lahjoittajia tukemaan suomen kielen ja kulttuurin ohjelmaa. Tarkoituksemme on lahjoitusvaroin perustaa säätiö, mikä varmistaa suomen kielen ohjelman jatkuvuuden kauas tulevaisuuteen.

Ohjelmalla halutaan Vähämäen mukaan muistaa ja kunnioittaa myös 130 tuhannen Kanadaan muuttaneen suomalaisen elämäntyötä, historiaa ja kulttuuria. – Vaikka vaalimme Suomen kulttuurin perinteitä, tänä päivänä suomen kieli ja kulttuuri kiinnostavat myös muita kuin suomensukuisia. Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden ohella Suomen kulttuuri on laaja-alaisesti esillä historiasta nykypäivään, kuvailee Vähämäki.

- Meillä on Kanadan kanssa yhteisinä tekijöinä pohjoisuus ja arktisuus sekä hyvä maine, jonka varassa olemme kyenneet järjestämään rahoitusta vuodesta toiseen. Suomi-brändistä on helppo olla ylpeä, muistuttaa Vähämäki.

NHL-pelaajat luovat myönteistä Suomi-kuvaa

Keskeinen rooli nykyisen Suomi-kuvan luomisessa on ollut Pohjois-Amerikkaan asettuneille ammattikiekkoilijoilla, joista monet ovat viettäneet Kanadassa perheineen vuosikausia.

- Kiekkoilijat ovat tehneet perheineen suomalaisuutta tunnetuksi hienolla tavalla, mikä Kanadassa tunnetaan hyvin. Siksi NHL-pelaajien mukanaolo varainkeruussa on tärkeä viesti suomen kielen ja kulttuurin opetuksen jatkamisen puolesta, sanoo Vähämäki.

Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen säilymisellä on suuri merkitys myös uuden sukupolven Pohjois-Amerikan suomalaisille, uskoo pitkään Kanadan Edmontonissa pelannut Jari Kurri. - Suuri osa nykyisistä Kanadaan tai Yhdysvaltoihin muuttaneista suomalaisista on urheilijoita. Monet heistä sijoittuvat mantereelle pitkäaikaisesti perheineen, joille opetuksen jatkuminen tarjoaa tärkeän linkin suomen kieleen ja suomalaisuuteen.

- Me pelaajat haluamme olla mukana tukemassa Toronton yliopiston työtä suomalaisuuden tunnetuksi tekemisessä, sanoo Kurri pelaajien puolesta.

Keräyksen Suomessa käynnistänyt Esko Aho uskoo opetuksen jatkumisen hyödyntävän laajasti Pohjois-Amerikassa toimivia suomalaisia ja yrityksiä. – Olisi häpeä antaa suomen kielen ja kulttuurin opetuksen kuihtua aikana, jolloin olemme suomalaisina ja kansakuntana enemmän läsnä Pohjois-Amerikassa ja riippuvaisia yhteistyöstä kaikilla aloilla. NHL-pelaajien mukaan saaminen keräyksen vetureiksi osoittaa, miten kansainvälisillä areenoilla pelanneet ammattilaiset haluavat vastuullisesti vaalia omaa kieltään ja kulttuuriaan myös uusissa kotimaissaan.

- Olemme herätelleet turnauksella myös kanadalaisten yritysten kiinnostusta osallistua yliopiston opetuksen varainhankintaan. Suomalaiset jääkiekkoilijat ovat siellä tunnettuja ja erinomaisia Suomi-lähettiläitä, muistuttaa Aho.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jari Kurri, Börje Vähämäki ja Esko Aho. Kuva Markku Laukkanen.
Jari Kurri, Börje Vähämäki ja Esko Aho. Kuva Markku Laukkanen.
Lataa
Leo Komarov, Börje Vähämäki, Sami Vatanen ja Teuvo Teräväinen. Kuva Jimi Österberg.
Leo Komarov, Börje Vähämäki, Sami Vatanen ja Teuvo Teräväinen. Kuva Jimi Österberg.
Lataa
NHL-tähdet, Börje Vähämäki ja Esko Aho. Kuva Jimi Österberg.
NHL-tähdet, Börje Vähämäki ja Esko Aho. Kuva Jimi Österberg.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.markkulaukkanen.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Suomen perustuslaki kirjoitettiin sata vuotta sitten Anjalassa – Juhlaseminaari Anjalan kartanossa12.7.2019 15:16:30 EESTTiedote

Suomen tasavaltainen hallitusmuoto, vuonna 1919 säädetty perustuslaki, täyttää tänä vuonna sata vuotta. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 1919 Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon, jonka valtionhoitaja Mannerheim vahvisti heinäkuun 17. päivänä 1919. Hallitusmuoto, sekä aiemmin vahvistetut valtiopäiväjärjestys, vaalilaki ja kunnallisvaalilaki, ovat edelleen suomalaisen demokratian kulmakiviä. Nämä päätökset ovat ohjanneet suomalaisen yhteiskunnan rakentumista ja Suomen kehittymistä nykyaikaiseksi oikeusvaltioksi. Hallitusmuoto 100 vuotta on kansanvallan ja suomalaisen demokraattisen sekä parlamentaarisen päätöksenteon ja kansalaisten perusoikeuksien merkkivuosi.

Metsäpolitiikassa voidaan yhdistää taloudelliset ja ilmastopolitiikan tavoitteet27.6.2019 14:00:00 EESTTiedote

Entinen EU:n tiede- ja tutkimus- sekä ympäristöasioista vastannut komissaari Janez Potočnik on valittu Euroopan metsäinstituutin EFI: n korkean tason tiede-politiikkafoorumin ThinkForestin puheenjohtajaksi. Slovenialainen Potočnik seuraa tehtävässä entistä Ruotsin pääministeri Göran Perssonia. ThinkForest-foorumin tehtävänä on koota yhteen päättäjiä, tutkijoita ja metsäpolitiikkaan vaikuttavia sidosryhmiä sekä vaikuttaa ja ylläpitää metsä- ja biotaloutta koskevaa keskustelua.

Luontokirjailija Seppo Vuokko: Metsäkeskustelu kaipaa kokonaisvaltaista näkemystä ja faktoja asenteiden sijaan17.6.2019 11:58:00 EESTTiedote

Kolumnisti, kasvitieteilijä Seppo Vuokon mielestä Suomessa käytävässä metsäkeskustelussa faktat saavat kyytiä ja sitä hallitsee enemmän asenteet kuin tosiasiat. Vuokko muistuttaa, että Suomen metsätalous on edelleen kestävää ja monimuotoisuudenkin kannalta tilanne on kuviteltua parempi. Metsäteollisuuden kasvavaa puuntarvetta Vuokko ei pidä suurimpana uhkana metsille, koska metsät uudistetaan. Vuokko kaipaa metsäkeskusteluun kokonaisvaltaista näkemystä ja faktoja asenteiden ja mielipiteiden sijaan.

Pirkanmaa tähtää puurakentamisen kärkeen. Hallitusohjelman puurakentamisen edistäminen saa kiitosta10.6.2019 10:25:59 EESTTiedote

Suomen metsäkeskus on käynnistänyt yhdessä Pirkanmaan liiton, puurakentamisen yritysten ja osan Pirkanmaan kuntien kanssa hankkeen, jossa tavoitteena on lisätä puurakentamista Pirkanmaalla. Hankkeen yhtenä tavoitteena on, että tulevaisuudessa 10 prosenttia Pirkanmaan uusista kerrostalokohteista sekä kaikki lisäkerrosrakentamisen kohteet rakennetaan puusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme