SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Suomalaiset odottavat hallitukselta panostuksia nuoriin ja turvaa ikäihmisille

Jaa
Suomalaiset odottavat tulevalta hallitukselta eniten toimia vanhusten hoivahenkilöstön lisäämiseksi, toisen asteen maksuttomuuden edistämiseksi ja korotuksia pienimpiin eläkkeisiin.

Suomalaisilta tiedusteltiin tärkeimmistä toimenpiteistä, jotka tulevan hallituksen tulee toteuttaa. Kysymykseen sisältyi yhdeksän palvelujen resursointiin ja toimeentuloon liittyvää toimea. Kolmen tärkeimmän toimenpiteen joukkoon nousivat vanhusten hoivahenkilöstön lisääminen, toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ja pienimpien eläkkeiden korotukset.

“Nyt odotetaan panostuksia ihmisten hyvinvointiin, toimeentuloon ja koulutusmahdollisuuksiin. Vastauksissa näkyvät alkuvuoden tunteita herättäneet vanhusten hoivakotikeskustelut sekä eduskunnassa kaatunut maksutonta toista astetta ajanut kansalaisaloite”, toteaa tuloksia analysoinut SOSTEn edunvalvonnan päällikkö Anne Perälahti.

Varhaista tukea vauvasta vaariin

Vanhusten hoivassa esiintyneisiin epäkohtiin toivotaan korjausta hoivahenkilöstöön panostamalla. Henkilöstön lisääminen nousi kolmen tärkeimmän toimenpiteen kärkeen 72 prosentilla suomalaisista. Tätä kannatti laajasti eri väestöryhmät, hieman korostuneemmin kuitenkin naiset (77 %) ja 50–64-vuotiaat (81 %).

Puolet kansalaisista nosti lukio- ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen maksuttomuuden kolmen tärkeimmän toimenpiteen joukkoon, joita tulevan hallituksen tulee toteuttaa. Eniten sitä kannattivat 15–24-vuotiaat (61 %) sekä lapsiperheet (60 %). Myös Sosiaalibarometrin asiantuntijavastauksissa kannatetiin laajasti toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta: sosiaali- ja terveysjohtajista 61 %, TE-johdosta 86 % ja Kelan johdosta 76 %.

Perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevia 20–29 –vuotiaita on edelleen yli 100 000 eikä heidän määränsä ole enää 2000-luvulla vähentynyt.

“Työmarkkinoilla on vaikea pärjätä pelkän peruskoulun varassa ja myös siksi on välttämätöntä, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen. Oppimateriaalimaksut tuovat osalle nuorista turhia esteitä tai hidasteita opintielle. Perheen taloudellinen tausta ei saa ratkaista nuorten koulutusta”, huomauttaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Nykyri.

TOP 3 suosituimpien vastausten ulkopuolelle jäi subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille, jota korosti joka viides vastaaja, erityisesti pienituloiset ja lapsiperheet. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on tutkimusten mukaan kannattava investointi ja vaikuttaa lasten myöhempään koulumenestykseen sekä edistää lasten tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä.

Tulonsiirtoja pienituloisimmille

Suomalaisista 41 prosenttia korottaisi pienimpiä eläkkeitä ja lähes kolmannes perustoimeentulon tasoa. Eniten korotusta toivoivat etenkin pienituloiset, yksin asuvat, eläkeläiset ja työttömät eli juuri ne väestöryhmät, jotka sinnittelevät pienempien eläkkeiden ja tukien varassa. Suurituloisimmistakin noin neljännes (22–25 %) olisi valmis korottamaan näitä etuuksia.

“Perusturvaetuudet ovat olleet leikkausten kohteena neljän vuoden ajan. SOSTE on esittänyt, että on aika kääntää kehitys ja korottaa etuuksien tasoa asteittain kohtuullisen minimin viitebudjetin mukaiselle tasolle, jolla ihminen tulee toimeen. Riittävä toimeentulo mahdollistaa terveyden ylläpitämisen ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan” Perälahti sanoo.

“Leikkausten sijaan nyt on aika tukea ihmisten hyvinvointia ja koulutusta. Se on myös suomalaisten toive. Hyvinvointiin panostaminen on paitsi inhimillisesti tärkeää, myös taloudellisesti viisasta. Ongelmien ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen tuki on huomattavasti edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen. On viimein aika ymmärtää, että hyvinvoivat ihmiset ovat kestävän talouden perusta”, toteaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas.

Hoivahenkilöstön lisäksi lisähenkilöstöä toivottiin terveydenhuoltoon ja poliisiin. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia olisi valmis lisäämään noin neljännes (24–27 %) ja poliiseja 30 prosenttia.

SOSTEn tulokset pohjautuvat Taloustutkimuksen huhtikuussa toteuttamaan kyselyyn, johon vastasi 1005 suomalaista, iältään 15–79-vuotiaita.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Peltosalmi, erikoistutkija, puh. 040 829 8959

Päivi NykyriErityisasiantuntija

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, koulutuspolitiikka, Euroopan terveet koulut -verkosto.

Puh:+358 45 657 6769paivi.nykyri@soste.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Yliopistonkatu 5
00100 HELSINKI

http://www.soste.fi

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 290 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote

SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye