Helsingin yliopisto

Suomalaiset uskovat perimästä saatavan terveystiedon hyödyllisyyteen

Jaa

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat tietää perimästään. Lähes kaikki kyselytutkimuksen vastaajat hahmottivat perinnöllisyyden perusasiat, mutta suurin osa koki tietonsa geenitesteistä riittämättömäksi.

Useimpien tutkimukseen osallistuneiden mielestä geenitestien tekeminen on yksilön oma asia. Yli kolmannes suhtautui kielteisesti väitteisiin, joiden mukaan valtion tulisi säädellä testaamista tai testien pitäisi olla saatavilla vain osana terveydenhuoltoa. Yli puolet vastaajista oli huolissaan, onko geenitestien saaminen tasa-arvoista ja yli kolmannes oli huolissaan, johtaako testaus joidenkin ryhmien syrjintään.


Perimästä saadaan monenlaista terveystietoa

Ihmisen perimästä voidaan analysoida tiedon merkittävyyden ja mahdollisten seurausten suhteen hyvin monen tasoista terveyteen liittyvää tietoa. Tutkimuksessa selvitettiin suhtautumista geenitestaukseen, jolla selvitetään riskejä hoidettaviin perinnöllisiin sairauksiin, ei-hoidettaviin perinnöllisiin sairauksiin, monitekijäisiin sairauksiin sekä geenivirheen kantajuutta.

Suhtautuminen tietoon ei-hoidettavista perinnöllisistä sairauksista oli kielteisempää verrattuna kolmeen muuhun perinnöllisen riskitiedon tyyppiin.

Monitekijäisten sairauksien riskin selvittäminen vähemmän pelottavaa

Geenivirheen kantajuuteen liittyvä tieto puolestaan koettiin pelottavammaksi, elämänlaatua heikentävämmäksi, perheelle haitallisemmaksi ja perheen vähemmän hyväksymäksi asiaksi kuin monitekijäisiin ja hoidettaviin perinnöllisiin sairauksiin liittyvä tieto.

- Monitekijäisten sairauksien riskin selvittäminen nähtiin vähemmän pelottavana kuin hoidettavien perinnöllisten sairauksien riskin selvittäminen. Muuten suhtautuminen näihin kahteen geeniriskitiedon kategoriaan ei juuri eronnut, kertoo yliopistonlehtori Ari Haukkala Helsingin yliopistosta.

Valtaosa vastaajista halusi tietää alttiudesta hoidettaviin perinnöllisiin sairauksiin ja monitekijäisiin sairauksiin sekä geenivirheen kantajuudesta.


Lisääntyvä genomitieto herättää myös huolta

Suomalaiset joutuvat tulevaisuudessa yhä enemmän tekemisiin perimään liittyvän terveystiedon kanssa. Suomen kansallisen genomistrategian tarkoituksena on lisätä genomitiedon käyttöä terveydenhuollossa.

- Lisääntyvä genomitieto on herättänyt paljon toiveita mutta myös huolta siitä, miten ihmiset ymmärtävät ja tulkitsevat uudenlaista tietoa. Harvinaisen perinnöllisen sairauden voi aiheuttaa yksi geenivirhe, kun taas monitekijäisiin kansantauteihin vaikuttavat elintavat ja lukuisat geenit. Tämä ero olisi tärkeää ymmärtää, Haukkala toteaa.

Tutkimukseen valittiin satunnaisesti 4000 18–64 -vuotiasta suomenkielistä vastaajaa, joista joka viides vastasi kyselyyn viime vuonna.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa tehty verkkokysely sisälsi videon, jolla esiteltiin neljä perimästä saatavan riskitiedon kategoriaa. Video löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=k4Ssp1GR2rY

Linkki meneillään olevaan avoimeen verkkokyselyyn: www.geenikysely.fi

Tutkimusartikkeli löytyy alla olevasta linkistä.



Lisätiedot:
Ari Haukkala
Puh. 02941 24891
ari.haukkala@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme