Suomalaiset vanhemmat ja opettajat ovat tyytyväisiä digitaalisen viestinnän toimivuuteen
– Laadukas digitaalinen viestintä tukee myös opettajien hyvinvointia ja arjen työtä sekä mahdollistaa arvostavan yhteydenpidon vanhempien kanssa, Anne-Mari Kuusimäki toteaa.
Parhaimmillaan hyvä digitaalinen viestintä tukee siis koko kouluyhteisön hyvinvointia.
Kuusimäki hyödynsi väitöstutkimuksessaan Joyce Epsteinin kasvatuskumppanuuden mallia, jonka mukaan vanhempien ja opettajien aktiivinen vuorovaikutus vahvistaa oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Tulokset perustuvat Etelä- ja Keski-Suomessa v. 2016 tehtyyn kyselyyn vanhempien (N = 1123) ja opettajien (N = 118) mielipiteistä digitaalisen viestinnän toimivuudesta.
Digitaalinen viestintä vahvistaa kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta
Tulosten mukaan vanhemmat ja opettajat ovat tyytyväisiä digitaalisen viestinnän toimivuuteen kasvatuskumppanuuden vahvistajana. Valtaosa koki viestinnän vahvistavan yhteistyötä ja luottamusta. Informatiivisissa asioissa digitaalinen viestintä toimi myös hyvin. Vanhemmat kokivat kuitenkin saavansa vähemmän kannustavaa palautetta lapsistaan kuin opettajat vastasivat antavansa. Vastaavasti opettajat kokivat vanhempia enemmän epäselvää ja ristiriitaista viestintää. Maaseutualueella asuvat vanhemmat ja opettajat olivat tyytyväisempiä digitaaliseen viestinnän toimivuuteen sekä digitaalisen kannustavan palautteen määrään.
Kuusimäki selvitti myös vanhempien (N = 400) ja opettajien (N = 80) toiveita digitaalisen viestinnän sisällöstä. Tuloksia pohdittiin opettajan hyvinvoinnin näkökulmasta. Vanhemmat ja opettajat vastasivat haluavansa tietoa oppilaan opiskeluihin liittyvistä asioista, jotta voivat tukea hänen koulunkäyntiään parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhemmat kokivat vähäpätöisempien käyttäytymiseen liittyvien asioiden informoinnin turhana.
– Vanhemmat ja opettajat toivoivat viestintää puhelimitse tai tapaamista kasvokkain, mikäli oppilaalla oli suurempia käytöspulmia tai jos aiheet olivat herkkäluontoisia.
Tulokset vahvistivat, että vanhemmat toivovat lisää kannustavaa palautetta lapsistaan. Tulosten mukaan laadukas kodin ja koulun välinen digitaalinen viestintä on selkeää ja luettavaa, informatiivista, säännöllistä ja tehokasta sekä monipuolista laadultaan.
Kannustava palaute on tärkeää, kriittisimpiä olivat pidemmälle koulutetut vanhemmat
Tutkimuksessa selvitettiin myös tekijöitä, jotka ennustavat vanhempien (N = 1117) tyytyväisyyttä kannustavan palautteen määrään. Kaikkein tyytyväisimpiä kannustavan palautteen määrään olivat yläkoululaisten oppilaiden vanhemmat alakoululaisten vanhempiin verrattuna. Seuraavaksi vaikuttavin tekijä oli vanhempien neutraali tai myönteinen suhtautuminen digitaaliseen viestintään. Vanhempien negatiivinen suhtautuminen opettajan viestinnän sisältöön ennusti myös tyytymättömyyttä kannustavan palautteen määrään. Kriittisemmin kannustavan palautteen määrään suhtautuivat pidemmälle koulutetut vanhemmat verrattuna vähemmän koulutettuihin vanhempiin.
Anne-Mari Kuusimäen mukaan opettajat ja vanhemmat ovat oppineet hyödyntämään digitaalista viestintää yhteistyössään hyvin. Tutkimus antaa myös tietoa kouluille yhtenäisemmän digitaalisen viestinnän pelisääntöjen kehittämiseen. Vanhempien ja opettajien välistä arvostavaa vuorovaikutusta on mahdollista vahvistaa myös digitaalisen viestinnän kautta ja sen eduista pääsevät nauttimaan kaikki oppilaat.
Kasvatustieteen maisteri Anne-Mari Kuusimäki väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 5. helmikuuta klo 10 aiheesta The views of Finnish parents and teachers on digital communication in the home-school partnership
Seuraa väitöstä etänä https://helsinki.zoom.us/j/69536697450
Vaihtoehtoisesti samaan Zoom-tapahtumaan voi liittyä myös seuraavin tiedoin:
Webinar ID: 695 3669 7450
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Anne-Mari Kuusimäki, 050 585 1434, anne-mari.kuusimaki@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme