Suomalaisilla halua kartuttaa varallisuuttaan
Selkeä enemmistö (57 %) niistä suomalaisista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka tulevan vuoden aikana aikovat kartuttaa varallisuuttaan, säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle.
Lähitulevaisuudessa säästö- ja sijoitusaikeita on peräti 48 prosentilla tutkimuksen vastaajista. Finanssiala ry:n vt. toimitusjohtaja Esko Kivisaaren mukaan tulos kertoo kotitalouksien hyvästä taloustilanteesta. ”Nyt halutaan turvata omaa taloutta ja kasvattaa puskureita mahdollisten riskien varalta. Tämä on varsin terve ilmiö. Esimerkiksi 77 prosenttia niistä, joilla on asuntolainaa, on varautunut tavalla tai toisella korkojen nousuun. Tyypillisin tapa ovat juuri säästöt ja sijoitukset.”
Pahan päivän ohella suomalainen varautuu myös tulevaan eläkeaikaan. Tämä on säästämisen ja sijoittamisen motiiveista toiseksi yleisin (28 % ). Myös asunnon hankintaa varten säästävien osuus on kasvanut yhtäjaksoisesti aina vuodesta 2009 alkaen. Asuntoon säästävien osuus oli tutkimuksessa 22 prosenttia. Keskimääräistä useammin he olivat alle 35-vuotiaita.
”Kansankapitalismin kartuttaminen on kaikkinensa hyvä asia. Ei vain yksilöiden ja kotitalouksien kannalta vaan myös yhteiskunnan näkökulmasta. Pienilläkin sijoituksilla on merkitystä, kun yritykset hakevat rahoitusta, kasvua ja sitä kautta työllistävät”, Kivisaari painottaa.
Rahastoihin ja pörssiosakkeisiin sijoittamisen suosio on lisääntynyt selvästi aikaisemmasta, keväällä 2015 tehdystä tutkimuksesta. Suomalaisista 28 prosenttia omistaa nyt rahasto-osuuksia ja 19 prosenttia osakkeita. Kasvua kummassakin on viisi prosenttiyksikköä. Tilisäästäminen on silti edelleen suosituinta. Säästö- ja sijoitustileille säästää 40 prosenttia suomalaisista ja käyttötilille 38 prosenttia.
”Suomalaiset näyttävät kaihtavan riskinottoa. Säästö- tai sijoituskohteen valintakriteerinä turvallisuus on ykkössijalla. Seuraavina tulevat riskittömyys ja vaivattomuus. Tuoton tavoittelu on vasta sijalla neljä, vaikka sen arvo onkin noussut jonkin verran”, Kivisaari toteaa.
Tällä hetkellä 62 prosentilla suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen. Osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Kun FA:n tutkimuksessa mukana ollut otos suhteutetaan koko väestöön, säästöjä tai sijoituksia on noin 2,7 miljoonalla 15 – 79 –vuotiaalla suomalaisella.
Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen on tehnyt FA:n toimeksiannosta IROResearch. Tutkimukseen vastasi 2500 suomalaista, iältään 15–79 vuotta. Otos on valtakunnallisesti edustava.
Kansankapitalismista keskustellaan myös Finanssiala ry:n SuomiAreena-tilaisuudessa torstaina 13.7.2017 klo 10. Keskustelua vetää toimittaja Tuomas Enbuske.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko KivisaariVaratoimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4220esko.kivisaari@finanssiala.fiMarjo LapattoViestintäpäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme