SUOMALAISILLA LAAJA VALMIUS PAIKALLISEEN SOPIMISEEN
Vielä suurempaa kansalaisten valmius paikalliseen sopimiseen on kannustinpalkkioiden eli bonusten ja työaikajärjestelyjen kohdalla.
EVA kysyi suomalaisilta suhtautumista paikalliseen sopimiseen kymmenen asian kohdalla. Paluuta vanhaan, eli keskitettyihin valtakunnallisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin (tupo) suomalaiset eivät toivo, sillä jokaisen tiedustellun asian kohdalla suomalaiset pitävät tupon sijaan parempana joko työpaikka- tai liittotason sopimista. Huomionarvoista on, että tupo ei nauti oikein missään väestöryhmässä suurta kannatusta palkoista sopimisen tasona. Eniten sitä kannattavat SDP:n äänestäjät, heistäkin vain 26 prosenttia.
Suomalaiset näkevät paikallisessa sopimisessa uhkia ja mahdollisuuksia. Suomalaiset uskovat, että laaja-alainen paikallinen sopiminen eriyttäisi työehtoja (79 % pitää todennäköisenä), vähentäisi työmarkkinajärjestöjen valtaa (74 %) ja saisi työntekijät hakeutumaan työpaikkoihin, joissa ansaitsee paremmin (74 %).
Enemmistö (61 %) uskoo, että laaja-alaisen paikallisen sopimisen yksi seuraus olisi, että yritykset pyrkisivät hakemaan kilpailuetua polkemalla työehtoja.
”Yksi syy paikallisen sopimisen aiheuttamiin uhkakuviin saattaa olla työnantaja- ja työntekijäleirien välinen epäluottamus. Tämä näkyy siinä, että moni ei koe työnantajien ja -tekijöiden etuja yhteisiksi”, tulkitsee suomalaisten suhtautumisesta paikalliseen sopimiseen käsittelevän EVA Analyysin Paremman palkan perässä kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan, että työehdoista sovitaan työpaikalla johdon ja työntekijöiden kesken, liittokohtaisella sopimisella työntekijä- ja työnantajaliiton välistä sopimista ja valtakunnallisella tupo-ratkaisulla kolmikantaa, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt ja valtio sopivat työehdoista, veroista ja sosiaalipolitiikasta.
Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.
Sami Metelinen: Paremman palkan perässä -EVA Analyysi tiistaina 3.12. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi
Lisätiedot: toimituspäällikkö Sami Metelinen, sami.metelinen@eva.fi tai +358 40 578 0041
tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, ilkka.haavisto@eva.fi tai +358 50 331 3823
Julkaisun ennakkopyynnöt: viestintäpäällikkö Heini Larros, heini.larros@eva.fi tai +358 40 526 9728
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami MetelinenToimituspäällikkö
Puh:+358 40 578 0041sami.metelinen@eva.fiIlkka HaavistoTutkimuspäällikkö
Puh:+358 50 331 3823ilkka.haavisto@eva.fiHeini LarrosViestintäpäällikkö
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@eva.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on elinkeinoelämän think tank, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä.EVA tuottaa tietoa ja näkemyksiä ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun sekä esittää reformeja poliittisille päättäjille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry
EVA: Suomalaiset korottaisivat mieluummin kulutusveroja kuin tuloveroja, jos verotusta on pakko kiristää16.4.2024 06:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten selkeä enemmistö (57 %) ei maksaisi mielellään nykyistä enempää veroja. Pakkoraossa enemmistö (51 %) kiristäisi kulutusveroja tuloverojen sijaan, selviää EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
EVA Analyysi: Julkinen talous ei oikene ilman miljardisopeutusta eläkkeisiin ja terveydenhuoltoon3.4.2024 11:59:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus ei onnistu tavoitteessaan pysäyttää julkisen talouden velkaantuminen ilman eläkkeitä ja terveydenhuoltoa koskevia merkittäviä sopeutuksia, arvioi konsultti Jussi Pyykkönen keskiviikkona julkaistavassa EVA Analyysissä Juustohöylästä tositoimiin.
EVA: Suhtautuminen lakkoihin jakaa kansaa – enemmistö asettaisi poliittisten lakkojen kestolle rajan27.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 45 prosenttia pitää hallituksen työmarkkinauudistuksia välttämättöminä, 42 prosenttia ei pidä. Puoluekanta määrittää vahvasti suhtautumista lakkoihin ja uudistuksiin, selviää EVAn kevään 2024 Arvo ja asennetutkimuksesta.
EVAn Arvo- ja asennetutkimus: Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ennätyslukemissa – vaihtoehdottomuuden aika on ohi12.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen (54 %) löytää puolueen, joka ajaa itselle tärkeitä asioita ja ennätysmäärä ilmaisee olevansa kiinnostunut politiikasta (71 %). Silti valtaosa suomalaisista (74 %) kokee politiikan yhteistyökyvyttömäksi riitelyksi, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
EVA: Yhteisöveroa kevennettävä kasvun käynnistämiseksi – verohyvitys on tapa kohdentaa alennus uusiin investointeihin28.2.2024 05:59:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA esittää yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin investointien käynnistämiseksi. EVAn verohyvitysmalli olisi tehokas tapa kohdentaa veronalennus pelkästään uusiin investointeihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme