Oulun yliopisto

Suomalaisilta hyönteistutkijoilta jättipanos luonnonlukutaitoon

Jaa

Sata hyönteis- ja hämähäkkitutkijaa julkistavat tänään DNA-pohjaisen määritysoppaan Suomen niveljalkaisista. Tämä on koko maailmassa ainutlaatuinen tiedonsiirto eri lajien erikoistuntijoilta muulle tieteelle ja koko yhteiskunnalle. Aloite luo pohjan uudelle luonnonlukutaidolle: tulevaisuudessa voi jokainen tunnistaa minkä tahansa eliön.

FinBOL-hankkeeseen osallistuneet tutkijat liittivät kansainväliseen viitekirjastoon tuhansien kotimaisten hyönteislajien DNA-viivakoodin, mukaan lukien kuvan perhos-, lude-, kovakuoriais- ja pistiäislajeille. Kuvat: Niina Kiljunen.
FinBOL-hankkeeseen osallistuneet tutkijat liittivät kansainväliseen viitekirjastoon tuhansien kotimaisten hyönteislajien DNA-viivakoodin, mukaan lukien kuvan perhos-, lude-, kovakuoriais- ja pistiäislajeille. Kuvat: Niina Kiljunen.

Uudet menetelmät mullistavat luonnon seurantaa. Uusilla DNA-pohjaisilla menetelmillä pystymme nyt havaitsemaan eliöitä luonnossa ja kuvaamaan lajien lukumääriä ja levinneisyyksiä. Näytteeksi riittää usein pieni karva, sulka tai hiukkanen. Vedessä elävän lajin voi havaita sen ympärille liuenneesta DNA:sta.

Jotta voimme yhdistää näytteistä havaittuja DNA-sekvenssejä vuosisatojen saatossa kertyneeseen lajitason tietoon tarvitsemme viitekirjaston. Siinä kirjastossa jokaisen lajin DNA-sekvenssi kirjoitetaan auki DNA:n neljästä peruskirjaimesta muodostuvassa tekstissä (A, T, C, G) ja sekvenssille annetaan nimi. Kirjaston avulla löytynyt sekvenssi voidaan yhdistää oikeaan, tieteelliseen nimeen. Nimi on avain tietoon.

Oikean nimen sekvenssille pystyy antamaan vain lajeihin perehtynyt asiantuntija. Siksi viitekirjaston luominen perustuu näyteyksilön valitsemiseen jokaisesta lajista, ja tämän yksilön perimän sekvensointiin. Tällaisen työn parissa ovat maamme eturivin niveljalkaistutkijat uurastaneet jo pitkään. FinBOL-nimisen hankkeen kautta Oulun yliopiston tutkijat ovat koordinoineet tämän tiedonsiirron kokoamista kirjastoksi. Helsingin yliopiston tutkijat ovat luoneet siitä määritystyökalun kaikkien käyttöön. Suomalaisaloite edustaa koko maailmassa ainutlaatuisen laajaa tiedonsiirtoa taksonomeilta eli laji-asiantuntijoilta muulle tieteelle ja yhteiskunnalle.

Suomesta on tavattu kokonaiset 26 437 niveljalkaislajia. Näistä 23 956 on hyönteisiä. Kukaan tutkija ei pysty näitä kaikkia tunnistamaan, ja useimpia pystyy tunnistamaan vain yksi tai muutama työhönsä vihkiytynyt ekspertti. ”Siksi Suomen luonnon kokonaisseuranta on hankalaa, kun yhdenkin näytteen tunnistaminen vaatii suurta joukkoa asiantuntijoita. Ratkaisuna pidetään molekyylipohjaisia menetelmiä”, kertoo hanketta koordinoiva yli-intendentti Marko Mutanen Oulun yliopistosta.

”Kääntymällä eliöiden perimään kirjoitettuihin tuntomerkkeihin voidaan mistä tahansa näytteestä luoda tarkka kuvaus siihen sisältyneistä geenimuunnoksista. Tästä on kuitenkin pitkä askel siihen, että eliöille saadaan nimet. Se vaatii vertailua nimettyyn viitekirjastoon, johon on koottu tiedot siitä, millainen perimä on milläkin lajilla. Ja viitekirjaston voi rakentaa vain lajilleen tunnistetuista yksilöistä”, selittää hankkeen johtoryhmässä työskennellyt hyönteisekologian professori Tomas Roslin Helsingin yliopistosta.

”Onneksi meidän maassamme on ainutlaatuisen aktiivinen tutkija- ja harrastajakunta. Sen ansiosta hyvinkin monista eliöryhmistä löytyy laajat, hyvin nimetyt kokoelmat”, jatkaa FinBOL-hanketta koordinoiva yli-intendentti Marko Mutanen. FinBOL on lyhennelmä sanoista Finnish Barcode of Life, eli Suomalainen Elämän Viivakoodi. Hankkeen tavoitteena on mobilisoida maamme ainutlaatuinen luontotietämys ja luoda vertailukirjasto, jonka avulla voidaan yhdistää mistä tahansa eloperäisestä näytteestä löytynyt DNA sen jättäneeseen eliölajiin.

”Olen uusista ulottuvuuksista enemmän kuin innoissani. Kuvittele maailma, jossa lajinsa osaavat asiantuntijat näin jakavat kaiken tietonsa jokaisen käyttöön. Enää ei tarvitse turvautua eliöryhmä eliöryhmältä eri asiantuntijoihin, vaan he jakavat osaamisensa viitekirjastojen kautta. Tämä on valtava tiedonsiirto asiantuntijoilta yhteiskunnalle”, kertoo Guelphin yliopistossa Kanadassa kansainvälisen viivakoodauskeskuksen (Centre for Biodiversity Genomics) taksonomiatiimin johtaja Mikko Pentinsaari. Hän on itse luonut viivakoodit suurimmalle osalle Suomen 3839 kovakuoriaislajista.

”Minusta tämä kehitys on kertakaikkisen upea, kertoo tutkimukseen osallistunut kukkakärpästen tuntija, dosentti Gunilla Ståhls-Mäkelä Luonnontieteellisestä Keskusmuseosta. ”Ei kukaan asiantuntija halua lajitella kymmeniä tuhansia runsaimman lajin yksilöä löytääkseen niistä niitä aidosti kiinnostavia yksilöitä – harvinaisia tai kokonaan uusia lajeja. Uusi viitekirjasto vapauttaa meidät tekemään sitä, jossa asiantuntemuksestamme on se suurin hyöty.”

”Meille elämäntyön niveljalkaisten parissa tehneille asiantuntijoille tämä tarjoaa upean keinon tarjota perintöämme koko yhteiskunnan käyttöön. Uusia asiantuntijoita ei kasva puissa, mutta kun siirrämme tietomme viitekirjastoon, voi jokainen tunnistaa meidän kertaalleen tunnistamamme lajin”, sanoo punkkitutkija Ritva PenttinenTurun yliopiston Eläinmuseosta

”Ihan helpoksi lajien tunnistaminen ei silti muutu, koska nykykirjastoon sisältyy edelleen ”vain” 11 275 (43%) lajia Suomen 26 437 niveljalkaislajista. Siten nimeämisen osalta ei voida tyytyä siihen, että näytteessä tavattu laji on varmasti se, jonka viitesekvenssiä se eniten muistuttaa. Voi näet olla myös niin, että vieläkin lähempi ja oikea sekvenssi puuttuu viitekirjastosta”, kertoo yliopistotutkija Panu Somervuo Helsingin yliopistosta. Viitekirjastoon pohjautuen hän on luonut määritystyökalun, joka huomioi tämän todennäköisyyden. Uutta määritystyökalua tarjotaan nyt kaikkien tutkijoiden käyttöön Luonnontieteellisen keskusmuseon verkkosivuilla.

FinBOL-hanketta ovat vuodesta 2010 lähtien rahoittaneet Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Ympäristöministeriö, Oulun yliopisto ja Suomen Akatemia. Vuodesta 2014 lähtien työtä on tehty osana Suomen Akatemian rahoittamaa Suomen lajitietokeskus (FinBIF) -tutkimusinfrastruktuurihanketta. Työ jatkuu edelleen useassa EU:n ja maailmanlaajuisessa hankkeessa.

Alkuperäinen artikkeli:

Roslin, T., [95 kanssakirjoittajaa] & Mutanen, M. 2021. A molecular-based identification resource for the arthropods of Finland, Molecular Ecology Resources, DOI: 10.1111/1755-0998.13510.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yli-intendentti Marko Mutanen, Oulun yliopisto, puh 040 8246 749, sähköposti: Marko.Mutanen@oulu.fi

Professori Tomas Roslin, Helsingin yliopisto ja Ruotsin maatalousyliopisto (SLU), puh. 040 5958 098, sähköposti: Tomas.Roslin@helsinki.fi

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Kuvat

FinBOL-hankkeeseen osallistuneet tutkijat liittivät kansainväliseen viitekirjastoon tuhansien kotimaisten hyönteislajien DNA-viivakoodin, mukaan lukien kuvan perhos-, lude-, kovakuoriais- ja pistiäislajeille. Kuvat: Niina Kiljunen.
FinBOL-hankkeeseen osallistuneet tutkijat liittivät kansainväliseen viitekirjastoon tuhansien kotimaisten hyönteislajien DNA-viivakoodin, mukaan lukien kuvan perhos-, lude-, kovakuoriais- ja pistiäislajeille. Kuvat: Niina Kiljunen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Suomalaisiin oikeussaleihin tarvitaan kulttuuriasiantuntemusta24.11.2021 06:15:00 EET | Tiedote

Suomalaisissa rikosoikeudenkäynneissä näkyy moninainen kulttuurinen kirjo. Kulttuureista myös keskustellaan ja kiistellään niissä monella suulla: tuomarien, juristien, vastaajien ja asianomistajien, silminnäkijätodistajien ja tulkkien. Koulutettujen kulttuuriasiantuntijoiden hyödyntäminen voisi olla tarpeen oikeudenkäynneissä, joissa on osana henkilöitä vähemmistökulttuureista, todetaan tuoreessa rikosoikeudenkäynteihin keskittyvässä väitöstutkimuksessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme