Jyväskylän yliopisto

Suomalaislapset liikuntataidoiltaan Euroopan kärkeä

Jaa

Suomessa, Belgiassa ja Portugalissa kerättyjen aineistojen välinen vertailu paljastaa, että 6–10-vuotiaat suomalaislapset ovat liikuntataidoiltaan eurooppalaisia ikätovereitaan edellä. Erot liikuntataidoissa kasvavat iän myötä riippumatta merkittävistä lasten ylipainoeroista maiden välillä.

Alakouluikäiset suomalaislapset ovat liikuntataidoiltaan eurooppalaisia ikätovereitaan edellä. Kuva: Jesse Liimatainen / JYU.
Alakouluikäiset suomalaislapset ovat liikuntataidoiltaan eurooppalaisia ikätovereitaan edellä. Kuva: Jesse Liimatainen / JYU.

Yhteensä noin 3300 lapsen liikuntataitoja arvioitiin vuosien 2008 ja 2016 välillä kansainvälisesti yleisesti käytetyllä KTK-testistöllä. KTK-testistö mittaa kehonhallintaa ja koordinaatiota, joita pidetään kaikenlaiselle liikkumiselle keskeisinä ominaisuuksina. 

- Liikuntataitojen oletetaan kehittyvän iän myötä, mutta erityisesti portugalilaislapsilla tulokset viittaavat vähäiseen kehitykseen ikävuosien 6 ja 10 välillä. Belgialaislapset sijoittuivat vertailussa lähelle suomalaislapsia, joskin ero oli suomalaislasten eduksi tässäkin vertailussa merkitsevä, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Arto Laukkanen sanoo.

Tutkijoiden mukaan on hälyttävää, että noin 40 prosentilla portugalilaislapsista liikuntataidot todettiin heikoiksi tai erittäin heikoiksi. Vastaava osuus oli suomalais- ja belgialaislapsilla noin 10 prosenttia.

- Kansainvälisesti on havaittu, että merkittävä osa nykylapsista ei kehity liikuntataidoissa aiempien vuosikymmenten malliin. Yhdysvalloissa jopa 80 prosenttia lapsista jää 1980-luvulla määritettyjen normiarvojen alapuolelle. Suomessa ei ole tehty pitkäaikaisseurantaa, mutta tulokset viittaavat siihen, että suomalaislapset oppivat liikuntataitoja lähes entisaikojen malliin, arvioi Laukkanen.

Ylipaino ja sukupuoli selittävät hieman maiden välisiä eroja

Aikaisemmissa tutkimuksissa ylipainon on havaittu liittyvän hitaaseen liikuntataitojen kehitykseen lapsuudessa. Tämä ilmiö sai vahvistusta myös tässä tutkimuksessa.

Tutkimukseen osallistuneista portugalilaislapsista ylipainoisia oli noin 30 prosenttia, suomalaislapsista 24 prosenttia ja belgialaislapsista 20 prosenttia. 

- Huomionarvoista oli se, että siinä missä liikuntataidot näyttivät kehittyvän suomalaislapsilla melko tasaisesti riippumatta kehon painosta, niin varsinkin portugalilaislasten liikuntataidot kehittyivät vaatimattomasti sekä normaali- että ylipainoisilla, Laukkanen huomauttaa. 

Maiden välisistä liikuntataitojen eroista ylipainoisuus selittikin vain pienen osan.

- Tulos viittaa siihen, että liikuntataitojen erot maiden välillä syntyvät monen muunkin tekijän kuin ylipainon yleisyyserojen tuloksena, toteaa Laukkanen.

Poikien havaittiin olevan liikuntataidoiltaan keskimäärin tyttöjä taitavampia kaikissa vertailluissa maissa. Erot sukupuolten välillä olivat kuitenkin huomattavasti pienempiä suomalais- ja belgialaislapsilla verrattuna portugalilaisiin ikätovereihin.

- Vaikuttaa siltä, että sukupuolten väliset erot liikuntataidoissa ovat suurimpia siellä missä taidot yleisesti ovat huonommat. Vastaavasti korkea liikuntataitojen yleistaso näyttää tasoittavan sukupuolten välisiä eroja, pohtii Laukkanen.

Valtaosaa lasten liikuntataitojen eroista ei pystytty tutkimuksessa selittämään. Kolmea eri maata edustava tutkijaryhmä esittää ylipainon ja sukupuolierojen lisäksi muutamia muita todennäköisiä syitä liikuntataitojen eroille.

- Voi tuntua aluksi yllättävältä, että portugalilaislasten tiedetään aiempien tutkimusten perusteella harrastavan suomalais- ja belgialaislapsia enemmän ohjattua liikuntaa ja urheilua. Toisaalta suomalaislasten tiedetään omaavan maailman laajimmat itsenäisen liikkumisen vapaudet, joka yhdistyy suurempaan määrään aktiivista leikkiaikaa. Harrastamiseen vahvasti tukeutuva liikuntakulttuuri ei siten välttämättä takaa liikkumisen tasa-arvoa, määrää ja laatua lapsilla, pohtii Laukkanen.

Alkuperäinen artikkeli Comparison of motor competence in children aged 6‐9 years across northern, central, and southern European regions julkaistiin arvostetussa Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports -lehdessä. 

Tutkimuksessa olivat mukana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta Arto Laukkasen lisäksi yliopistotutkija Arja Sääkslahti, UKK-instituutista Tommi Vasankari ja Pauliina Husu, Ghentin yliopistosta professori Matthieu Lenoir ja tutkija Farid Bardid sekä Bragançan teknillisestä instituutista professori Vitor P. Lopes. Tutkimusta rahoitti Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Arto Laukkanen, arto.i.laukkanen@jyu.fi, 040 805 3611
Tiedottaja Martta Walker, martta.a.walker@jyu.fi, 040 805 4717
Linkki julkaisuun: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/sms.13578
Tietoa tutkimushankkeesta: https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/taitavat-tenavat

Kuvat

Alakouluikäiset suomalaislapset ovat liikuntataidoiltaan eurooppalaisia ikätovereitaan edellä. Kuva: Jesse Liimatainen / JYU.
Alakouluikäiset suomalaislapset ovat liikuntataidoiltaan eurooppalaisia ikätovereitaan edellä. Kuva: Jesse Liimatainen / JYU.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uhanalaisen jokihelmisimpukan poikasten palautusta kotijokiin kokeillaan Mustionjoella ja Ähtävänjoella6.7.2020 08:30:00 EESTTutkimus

Jyväskylän yliopisto on mukana harvinaisessa kokeilussa, jossa uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja palautetaan alkuperäisiin kotivesiinsä. Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokihelmisimpukat ovat saaneet jälkeläisiä laitoskasvatuksessa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla ja poikasten palautus luontoon on nyt alkanut. Kokeilussa pienet simpukanalut on palautettu alkukesästä suojaavissa reikälevyissä Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokivesiin. Toiminta on osa Metsähallituksen koordinoimaa suurta sisävesien suojeluprojektia Freshabit LIFE IP – hanketta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme