Helsingin yliopisto

Suomalaisten D-vitamiinitasot kohenivat kymmenessä vuodessa

Jaa

Suomalaisten keskimääräiset D-vitamiinitasot ovat 2000-luvun aikana nousseet huomattavasti. Vuonna 2011 yli 90 prosentilla suomalaisista aikuisista D-vitamiinitaso oli riittävä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Matalan D-vitamiinitason yhteydestä masennuksen ja lihavuuden riskiin ei tutkimuksessa saatu yksiselitteistä näyttöä.

D-vitamiini on välttämätön luuston terveydelle. Viime vuosikymmeninä on esitetty, että D-vitamiinilla saattaa olla myös muita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Suomalaisväestön D-vitamiinitasot olivat matalia vielä 2000-luvun alussa, ja niitä pyrittiin parantamaan 2000-luvun aikana ravitsemuspoliittisin päätöksin, kuten suosittelemalla nestemäisten maitotuotteiden ja ravintorasvojen täydentämistä D-vitamiinilla.

Väitöstyössään TtM Tuija Jääskeläinen tutki suomalaisen aikuisväestön D-vitamiinitasoja ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2000 ja 2011 välillä, ja hän selvitti myös D-vitamiinitasoihin yhteydessä olevia sosiodemografisia tekijöitä sekä elintapoihin ja metaboliseen terveyteen liittyviä tekijöitä. Lisäksi tutkittiin, ovatko elimistön matalat D-vitamiinitasot yhteydessä masennuksen esiintyvyyteen ja ennustavatko ne painonnousua tai vyötärönympäryksen kasvua 11 vuoden seurannan aikana.

Vuonna 2000 yli puolella suomalaisista D-vitamiinitaso oli alle 50 nmol/l, jota pidetään yleisesti riittämättömänä. Suomalaisten D-vitamiinitasot nousivat huomattavasti 2000-luvun aikana, ja vuonna 2011 D-vitamiinitaso oli riittävä yli 90 prosentilla väestöstä.

– D-vitamiinitasojen nousu selittyy elintarvikkeiden D-vitamiinitäydentämisellä sekä lisääntyneellä D-vitamiinilisien käytöllä, mutta myös muut tekijät ovat saattaneet myötävaikuttaa nousuun, Jääskeläinen sanoo ja lisää:

– D-vitamiinitason nousu osoittaa ravitsemuspoliittisten päätösten olleen kansanterveyden näkökulmasta onnistuneita.

Riittävän D-vitamiinitason voi saavuttaa ilman vitamiinilisiä

Tutkimuksessa osoitettiin, että mikäli nestemäisiä maitotuotteita ja kasviöljypohjaisia ravintorasvoja kulutetaan päivittäin sekä kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa, riittävä D-vitamiinitaso on mahdollista saavuttaa ilman D-vitamiinilisien käyttöä.

Terveellisiä elintapoja noudattavilla D-vitamiinitasot olivat keskimäärin suuremmat kuin niitä noudattamattomilla. Miehillä matalat D-vitamiinitasot olivat yhteydessä suurempaan masennushäiriön esiintyvyyteen poikkileikkaustilanteessa ja ennustivat vyötärönympäryksen kasvua, mutta eivät painonnousua seurannan aikana. Naisilla D-vitamiinitasojen ei havaittu olevan yhteydessä masennushäiriön esiintyvyyteen eikä painonnousuun tai vyötärönympäryksen kasvuun.

– Tutkimuksen tulokset eivät yksiselitteisesti vahvista hypoteeseja siitä, että matala D-vitamiinitaso on yhteydessä masennuksen tai lihavuuden riskiin. On kuitenkin mahdollista, että matala D-vitamiinitaso lisää vyötärölihavuuden riskiä erityisesti miehillä, mutta yhteyden taustalla saattavat olla myös muut tekijät, Jääskeläinen toteaa.

Tutkimus perustui suomalaista aikuisväestöä edustavien Terveys 2000 ja Terveys 2011 -tutkimusaineistoihin. 

TtM Tuija Jääskeläinen väittelee 7.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Public Health Importance of Vitamin D - Results from the Population-based Health 2000/2011 Survey". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, Auditorium XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on dosentti Sari Voutilainen, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Minna Kaila. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235243

Väittelijän yhteystiedot: tuija.jaaskelainen@thl.fi

***********************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä14.8.2018 08:30Tiedote

Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme