Suomalaisten huumekokeilut edelleen yleistyneet samalla kun yhä useampi kannattaa muutoksia huumepolitiikkaan
Myös muita huumeita on kokeillut yhä useampi, joskin osuudet jäävät huomattavasti kannabista vähäisemmiksi. Seitsemän prosenttia raportoi kokeilleensa amfetamiinia joskus elämänsä aikana, ekstaasia kuusi ja kokaiinia viisi prosenttia väestöstä. Dopingaineiden käyttö on pysynyt ennallaan. Niitä on joskus käyttänyt yksi prosentti väestöstä.
Usein kyse on yhdestä tai muutamasta käyttökerrasta
Huumeiden käytössä on useimmiten kyse yhteen tai muutamiin käyttökertoihin rajoittuvasta kokeilusta tai jo taakse jääneestä käyttöjaksosta. Se, että yhä useampi 15–69-vuotias on joskus kokeillut jotain huumetta, ei sinänsä ole kovin yllättävää.
”Kyselyissä tarkastellaan ihmisiä, jotka ovat kulloisenkin tiedonkeruun ajankohdan aikana 15–69-vuotiaita. Vanhemmat ikäluokat, joilla on vähemmän huumekokemuksia, rajautuvat ajan kuluessa kyselyn otoksen ulkopuolelle”, kertoo THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.
Yhä suurempi osuus kyselyn kohderyhmästä on siis niitä, jotka ovat eläneet nuoruuttaan 1990-luvulla tai sen jälkeen, jolloin huumeet alkoivat yleistyä Suomessa.
”Aiemmasta tutkimuksesta tiedämme, että erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla syntyneiden ikäluokista merkittävä osa on kokeillut huumeita. Tätä taustaa vasten huumeita kokeilleiden aiempaa suurempi osuus väestössä oli melko odotettu tulos”, Karjalainen toteaa.
Erityisesti kannabikseen liittyvät riskikäsitykset ovat lieventyneet. 57 prosenttia oli sitä mieltä, että 1–2 kerran kannabiskokeilulla on vain vähäinen terveydellinen tai muu riski. 20 prosenttia ajatteli samalla tavoin kannabiksen säännöllisen käytön riskeistä.
Ensimmäisen kerran kyselyn historiassa kannabiksen säännöllisen käytön riskejä korkeintaan vähäisenä pitäviä on enemmän kuin viikoittaisen humalajuomisen riskejä vähäisenä pitäviä.
Mielipiteet huumeiden käytön rangaistavuudesta ovat lieventyneet
Kyselyn mukaan 29 prosenttia ihmisistä olisi valmis luopumaan kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta. Tämä on yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018. 53 prosenttia väestöstä ei rankaisi kannabiksen käytöstä.
”Mielipiteet huumausaineiden käytön rangaistavuudesta ovat selvästi muutoksessa. Tämä vastaa kansainvälisessä keskustelussakin yleistyvää näkemystä, että käyttöön tulisi reagoida ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimin”, sanoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:stä.
Kyselyssä 24 prosenttia oli sitä mieltä, että kannabista pitäisi voida hankkia laillisesti mihin tahansa tarkoitukseen, 56 prosenttia puolsi kannabiksen saamista vain lääkekäyttöön. Vuonna 2018 vastaavat osuudet olivat 18 ja 54 prosenttia.
Julkisuudessa paljon esillä olleita käyttöhuoneita pitää osittain tai täysin hyväksyttävänä 65 prosenttia väestöstä, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin. 2018 osuus oli 50 prosenttia.
Tulokset suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista perustuvat THL:n Päihdetutkimukseen, joka on toistettu postikyselynä noin neljän vuoden välein vuodesta 1992 alkaen. Tutkimukseen vastasi 3 857 15–69-vuotiasta.
Lisätietoa:
Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022
Karoliina Karjalainen
erikoistutkija, dosentti, THL
puh. 029 524 7933
Pekka Hakkarainen
tutkimusprofessori, THL
puh. 029 524 7161
Mikko Salasuo
talous- ja sosiaalihistorian dosentti, Helsingin yliopisto
puh. 040 548 5520
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän2.6.2023 08:13:00 EEST | Tiedote
Yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet, selviää THL:n Kouluterveyskyselyn tuoreista tiedoista. Niiden osuus, jotka kertoivat kevään 2023 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on vielä suurempi kuin korona-aikana vuonna 2021. Jo vuonna 2021 erityisesti tyttöjen ahdistuneisuus oli lisääntynyt merkittävästi aiemmista vuosista.
Tutkimus: Sisäilmaan liittyviä oireita raportoivien terveydentila ja toimintakyky vaihtelevat voimakkaasti1.6.2023 04:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin joka viides raportoi kokevansa oireita, jotka liittyvät sisäilmaan. Heistä osa ei kokenut oireiden haittaavan toimintakykyä lainkaan, mutta pieni osa koki niiden aiheuttavan merkittävää haittaa toimintakyvylle. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin Journal of Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä. Oireilevista noin kaksi kolmesta koki oireiden aiheuttavan korkeintaan lievää haittaa toimintakyvylle. Mitä vakavampaa haittaa oireista vastaajat kokivat, sitä yleisempiä olivat myös monet diagnosoidut sairaudet, henkilön kokemus huonosta terveydentilasta, moninaiset oireet eri puolilla kehoa sekä herkkyys eri ympäristötekijöille. ”Hankalista oireista ja vaikeasta toimintakyvyn haitasta kärsivät muodostavat pienen osan sisäilmasta oireilevista. He tarvitsevat erityistä tukea, koska heille on kasaantunut myös monia muita toimintakykyä haittaavia tekijöitä”, sanoo va
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa31.5.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työkyvyttömyys on yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla.
Yhä harvemmat saavat kotihoidon palveluja, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa30.5.2023 08:00:16 EEST | Tiedote
Kotihoitoa säännöllisesti saavien määrä on vähentynyt, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa. Viime vuonna 114 000 asiakasta sai kotihoidon palveluja säännöllisesti, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Yli puolet (59 %) säännöllisen kotihoidon asiakkaista sai kotihoidon palveluja päivittäin.
Terveysasemien kiireettömistä lääkärikäynneistä vain puolet toteutui viikossa keväällä 202325.5.2023 08:30:04 EEST | Tiedote
Terveysasemien kiireettömän avosairaanhoidon lääkärikäynneistä vain 49 prosenttia toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta keväällä 2023. Syksyllä 2022 vastaava osuus oli 60 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme