Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

Suomalaisten mielestä Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisää tarvetta kehitysyhteistyölle

Jaa

Reilusti yli puolet suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että Venäjän hyökkäyksen ei pitäisi vaikuttaa kehitysyhteistyön maantieteelliseen kohdentumiseen. Tiedot käyvät ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetiedustelusta.

Tuoreen kehitysyhteistyön mielipidetiedustelun mukaan 82 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää paljon tai jonkin verran kehitysyhteistyön tarvetta ja merkitystä.

Kyselystä käy ilmi myös suomalaisten laajapohjainen tuki ukrainalaisille: jopa 95 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen antama humanitaarinen apu Ukrainaan on tärkeää, kun muuten humanitaarista apua pitää tärkeänä 77 prosenttia suomalaisista. Merkittävä osa Suomen tuesta hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle on humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä.

Lisäksi kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että Suomen pitää osallistua jälleenrakennukseen sekä jatkaa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä Ukrainassa. Suomen kehitysyhteistyö Ukrainassa parantaa opetuksen laatua, lisää energiaturvallisuutta ja ilmastokestävyyttä sekä vahvistaa oikeusvaltiota.

”Suomalaiset tiedostavat kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun merkityksen myös Ukrainan tukemisessa. Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Pitkäjänteisellä kehitysyhteistyöllä tuettu demokratian ja hyvän hallinnon vahvistaminen on tehokasta rauhantyötä”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.

Muu maailma ei ole unohtunut

Ukraina-sympatiasta huolimatta kyselystä käy ilmi, että suomalaiset eivät ole unohtaneet muita maailman kriisejä. 61 prosenttia on sitä mieltä, että Ukrainan sodan ei pitäisi vaikuttaa kehitysyhteistyön maantieteelliseen kohdentumiseen. Suomen kehitysyhteistyö painottuu Afrikkaan.

Lisäksi muut humanitaariset kriisit maailmalla lisäävät 62 prosentin mielestä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tärkeyttä ja merkitystä.

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Paras perustelu kehitysyhteistyölle suomalaisten mielestä on, että sen avulla Suomi voi vaikuttaa maailman vakauteen, muun muassa ehkäisemällä konflikteja ja pakolaisuutta. Näin uskoo 35 prosenttia vastaajista. 18 prosenttia taas pitää parhaana perusteluna Suomen moraalista velvollisuutta osallistua kehitysyhteistyöhön. 21 prosenttia vastaajista puolestaan ei näe perustetta tehdä kehitysyhteistyötä.

Taloustutkimus toteutti tutkimuksen ulkoministeriön toimeksiannosta. Kysely toteutettiin internetpaneelissa kesäkuun alussa (2.–7.6.2022), ja siihen vastasi 1033 henkilöä eri puolilla Suomea. Kohdejoukkona olivat 15–79-vuotiaat, ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luotettavuustasolla.

Linkki tutkimusraporttiin.

Lisätietoja

  • Yksikönpäällikkö Ville Cantell, Kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikkö, ulkoministeriö, puh. +358 50 383 5791, ville.cantell@formin.fi
  • Tutkimuksesta: Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen, puh. 050 375 9008, juho.rahkonen@taloustutkimus.fi
  • Ministeri Skinnarin haastattelupyynnöt: erityisavustaja Kirsi Airio, puh. 050 574 1729, kirsi.airio@formin.fi
  • Tutkimusraportti: Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2022

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto

0295 16001http://um.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

Mediakutsu: ulkoministeri Haaviston ja puolustusministeri Kaikkosen tiedotustilaisuus4.7.2022 13:09:32 EEST | Tiedote

Naton jäsenmaat valmistautuvat allekirjoittamaan Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan Naton suurlähettiläiden toimesta Naton neuvostossa tiistaina 5. heinäkuuta. Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu allekirjoitustilaisuuteen. Myös Ruotsin Nato-jäsenyyttä koskeva liittymispöytäkirja allekirjoitetaan samassa tilaisuudessa. Tilaisuuden jälkeen Suomen erityisedustusto Natossa järjestää tiedotustilaisuuden asian johdosta.

Finlands anslutning till Nato framskrider: Finlands delegation ledd av utrikesminister Pekka Haavisto för anslutningssamtal med Nato i Bryssel4.7.2022 11:56:01 EEST | Tiedote

Natos medlemsländer förbereder sig på att deras Natoambassadörer ska underteckna anslutningsprotokollet för Finlands medlemskap i Nato vid Nordatlantiska rådets sammanträde tisdagen den 5 juli. Utrikesminister Pekka Haavisto närvarar vid undertecknandet. Det anslutningsprotokoll som gäller Sveriges Natomedlemskap undertecknas också vid samma tillfälle. Efter att anslutningsprotokollet har undertecknats får Finland observatörsstatus i Nato.

Progress in Finland’s NATO membership process: Finland’s delegation, led by Foreign Minister Haavisto, to hold accession talks with NATO in Brussels4.7.2022 11:11:19 EEST | Press release

The NATO member countries, represented by their Permanent Representatives to NATO, are preparing to sign the Accession Protocol for Finland on Tuesday 5 July. Minister for Foreign Affairs Pekka Haavisto will attend the signing ceremony. The Accession Protocol for Sweden will be signed in the same ceremony. Once the Accession Protocol is signed, Finland will become an invitee of NATO.

Suomen Nato-jäsenyysprosessi etenee: Ulkoministeri Haaviston johtama Suomen valtuuskunta käy Naton kanssa liittymiskeskustelut Brysselissä4.7.2022 11:09:59 EEST | Tiedote

Naton jäsenmaat valmistautuvat allekirjoittamaan Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan Naton suurlähettiläiden toimesta Naton neuvostossa tiistaina 5. heinäkuuta. Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu allekirjoitustilaisuuteen. Myös Ruotsin Nato-jäsenyyttä koskeva liittymispöytäkirja allekirjoitetaan samassa tilaisuudessa. Liittymispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen Suomesta tulee Naton tarkkailijajäsen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme