Suomen Pankki

Suomalaisten osakkeiden ja velkapapereiden markkina-arvot laskeneet vuonna 2022

Jaa

Suomalaisten pörssinoteerattujen osakkeiden markkina-arvo on laskenut nopealla vauhdilla vuoden 2022 aikana. Syyskuussa 2022 osakkeiden markkina-arvo oli 265 mrd. euroa, mikä on 21 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Alle puolet suomalaisten yritysten pörssinoteeratuista osakkeista on kotimaisten omistajien hallussa. Kotimaisten omistajien osuus on hieman pienentynyt viimeisten vuosien aikana ja oli 46 % syyskuun 2022 lopussa. Kotimaisten osakeomistusten arvo oli yhteensä 121,5 mrd. euroa. Kotimaisista toimijoista kotitaloudet ovat suurin suomalaisten osakkeiden omistaja 14 prosentin osuudella. Seuraavaksi suurimmat omistukset ovat valtiolla (11 %) ja työeläkelaitoksilla (6 %). Suurimmat ulkomaiset omistukset[1] olivat Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.

Korkojen noustua jälkimarkkinoilla olevien joukkovelkakirjalainojen arvo on laskenut

Syyskuun 2022 lopussa suomalaisten liikkeeseen laskemien velkapapereiden markkina-arvo oli 351 mrd. euroa, mikä on 7 % vähemmän kuin vuoden 2021 lopussa. Syyskuussa joukkovelkakirjalainojen osuus velkapapereista oli 291 mrd. euroa ja loput velkapapereista olivat alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään yhden vuoden mittaisia. Korkojen noustua joukkovelkakirjalainojen arvo on laskenut jälkimarkkinoilla. Tammi-syyskuussa 2022 joukkovelkakirjalainakannan markkina-arvo laski 38 mrd. euroa. Syyskuun 2022 lopussa joukkovelkakirjalainakannan nimellisarvo oli 321 mrd. euroa eli 30 mrd. euroa enemmän kuin markkina-arvo vastaavana aikana.

Tammi-syyskuussa 2022 uusia joukkovelkakirjalainoja laskettiin liikkeeseen 7,9 mrd. euroa enemmän kuin tehtiin kuoletuksia, mikä on osaltaan kasvattanut kantaa.

Lisätietoja antaa

Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.

Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 9.2.2023 klo 10.

[1] Kesäkuun 2022 lopun tieto.

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Exceptionellt svag efterfrågan på bostadslån i oktober 202230.11.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Nya bostadslån betalades ut för 1,3 miljarder euro i oktober 2022, vilket var cirka en tredjedel mindre än vid motsvarande tid för ett år sedan. Beloppet av utbetalda bostadslån har i oktober senast varit så här lågt 2004. Av de nya utbetalningarna var andelen ägarbostadslån 92,8 % och andelen investeringsbostadslån 7,2 %. Genomsnittsräntan på nya bostadslån steg klart och uppgick till 3,09 % i oktober 2022. Genomsnittsräntan på nya investeringsbostadslån (3,34 %) var högre än genomsnittsräntan på ägarbostadslån (3,07 %). Den överenskomna årliga räntan på utestående bostadslån (107,7 miljarder euro) beskriver hushållens ränteutgifter för samtliga bostadslån. Den årliga räntan steg i oktober och var 1,55 %. Föregående gång var den överenskomna årliga räntan på utestående bostadslån högre än så i februari 2013. Räntan på utestående bostadslån följer med dröjsmål räntan på nya utbetalningar, när räntorna på lånestocken uppdateras i samband med bostadslånens räntejusteringar. Också hushåll

October 2022 sees exceptionally low level of housing loan drawdowns30.11.2022 10:00:00 EET | Press release

In October 2022, drawdowns of new housing loans totalled EUR 1.3 billion, a decline of one-third year-on-year. The last time the level of housing loan drawdowns was equally low in October was in 2004. Of the new drawdowns, owner-occupied housing loans accounted for 92.8% and investment property loans for 7.2%. The average interest rate on new housing loans rose notably in October 2022, to 3.09%. The average interest rate on investment property loans (3.34%) was higher than that on owner-occupied housing loans (3.07%). The annualised agreed rate (AAR) on the stock of housing loans (EUR 107.7 billion) reflects households’ interest payments on all housing loans. In October 2022, the AAR rose to 1.55%. The last time the AAR on the housing loan stock stock exceeded this level was in February 2013. The interest rate on the housing loan stock follows the interest rate on new drawdowns with a lag, as the rate on the housing loan stock is adjusted when the rate on housing loans is reset. Intere

Asuntolainoja nostettiin poikkeuksellisen vähän lokakuussa 202230.11.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Uusia asuntolainoja nostettiin 1,3 mrd. euron edestä lokakuussa 2022, mikä oli noin kolmannes vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Näin vähän asuntolainanostoja on tehty lokakuussa viimeksi vuonna 2004. Uusista nostoista omistusasuntolainojen osuus oli 92,8 % ja sijoitusasuntolainojen 7,2 %. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi selvästi ja oli 3,09 % lokakuussa 2022. Uusien sijoitusasuntolainojen keskikorko (3,34 %) oli korkeampi kuin omistusasuntolainojen (3,07 %). Asuntolainakannan (107,7 mrd. euroa) sovittu vuosikorko kuvaa kotitalouksien maksamia korkomenoja kaikista asuntolainoista. Lokakuussa vuosikorko kasvoi ja oli 1,55 %. Edellisen kerran asuntolainakannan sovittu vuosikorko oli tätä korkeampi helmikuussa 2013. Asuntolainakannan korko seuraa viipeellä uusien nostojen korkoa, kun lainakannan korot päivittyvät asuntolainojen korontarkistuksen yhteydessä. Myös kotitalouksien hankkimat korkosuojaukset hidastavat osaltaan asuntolainakannan koron nousua. Pandemiasta, ener

En åldrande befolkning och svag produktivitet dämpar tillväxtutsikterna för Finland22.11.2022 12:30:00 EET | Tiedote

Brant stigande energi- och livsmedelspriser, flaskhalsar i utbudet och återvändande efterfrågan efter pandemin har ökat pristrycket betydligt och drivit upp inflationen i både euroområdet och Finland till en alltför hög nivå. I oktober var inflationen i euroområdet redan 10,7 %. Därför har penningpolitiken stramats åt efter flera år av penningpolitisk stimulans. ”I Europeiska centralbankens råd inledde vi en normalisering av penningpolitiken i december 2021. Vi fortsätter processen konsekvent och målmedvetet för att inflationen ska stabilisera sig i enlighet med vårt mål 2 % på medellång sikt”, förklarar Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn. Före räntehöjningarna som inleddes i juli var ECB:s viktigaste styrränta negativ och låg på –0,5 %. För närvarande är denna inlåningsränta som bankerna betalar centralbanken 1,5 %. Vi kommer sannolikt att fortsätta att höja styrräntorna ytterligare. Höjningstakten beror på inflationsutvecklingen och det ekonomiska läget. Bland de utmaningar som Fi

Population ageing and weak productivity are blunting Finland’s longer term growth outlook22.11.2022 12:30:00 EET | Press release

Steeply rising energy and food prices, supply bottlenecks and the post-pandemic recovery in demand have added considerably to price pressures, driving up inflation in the euro area and in Finland to levels that are far too high. In October, the inflation rate in the euro area was already 10.7%. This is why monetary policy is being tightened after several years of an accommodative monetary policy stance. “In the Governing Council of the European Central Bank, we began the process of normalising monetary policy back in December 2021. That process is now being taken forward consistently and purposefully to ensure that over the medium term inflation stabilises at the 2% target we have set,” explains Governor of the Bank of Finland Olli Rehn. Before starting to raise interest rates in July, the ECB’s most important policy rate was negative: ‑0.5%. This deposit facility rate is currently at 1.5%. Key ECB interest rates are likely to be raised still further. The pace at which this is done wil

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme