Suomalaisten pk-yritysten kujanjuoksu - Mitä kuuluu viennille?

Tässä artikkelissa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki pohtii Suomen viennin nykytilannetta ja tulevaisuutta pk-yritysten näkökulmasta.
Suomen viennin käypähintainen arvo on kehittynyt suotuisasti koronashokin jälkeen. Ensin lapioitiin korona-ajan kuoppaa umpeen, minkä jälkeen jatkettiin voimakkaan noususuhdanteisesti - ainakin euromääräisesti. Mutta samaan aikaan vienti- ja tuontihinnat ovat nousseet voimakkaasti.
Totuimme pitkän matalan inflaation kaudella, että nimelliset ja reaaliset suureet olivat lähellä toisiaan. Näin ei ole enää ja siksi on vältettävä hintasokeutta. Olennaista ei siis olekaan viennin euromääräinen arvo, vaan reaalinen tai kiinteähintainen eli hintatason muutokset huomioiva arvo. Kuilu nimellisen ja reaalisen viennin kasvun välillä oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä yli 20 prosenttiyksikköä.
Pk-yritysten viennin kasvu tyrehtyi Venäjän hyökkäyssotaan
Tavaravienti on pääasiallisesti suurten yritysten varassa: runsas 80 prosenttia tavaraviennistä tapahtuu suuryritysten toimesta. Tullin viimeisimmän tilastotiedon mukaan viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä pk-yritysten tavaravienti oli noin 2,8 miljardia ja suuryritysten 17,2 miljardia euroa.
Huolta herättävä tieto on se, että pk-yritysten tavaraviennin kasvu on tyrehtynyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Viime vuoden toisella vuosineljänneksellä tavaraviennin euromääräinen kasvu oli 5 prosenttia ja kolmannella vuosineljänneksellä 3 prosenttia. Hintatason nousu huomioiden tämä tarkoittaa reaalista viennin laskua pk-sektorilla. Suomalaiset yritykset ovat löytäneet korvaavia markkinoita Venäjän viennille, mutta ilman vaikutuksia Venäjän kaupan romahtaminen ei ole tapahtunut.
Yritykset solmivat vientisopimukset yleensä hyvissä ajoin. Mikäli hintataso ja kustannukset ehtivät valmistusaikana nousta, tarkoittaa se kannattavuuden heikentymistä. On toivottavaa, että suomalaiset yritykset pystyvät laskevan suhdanteen aikoina pitämään yllä asiakassuhteita, koska taloussuhdanteen korjaantuessa hinnat pystytään päivittämään oikealle tasolle ja kannattavuus taas paranee.
Pk-yritysten viennin kehityksen ennakointia
Kuinka voimme ennakoida pk-yritysten viennin tulevaa kehitystä? Maailmantalouden odotettu kehitys, siis Suomen ulkopuolinen kokonaiskysyntätilanne, vaikuttaa Suomen vientiin kokonaisvaltaisesti. Yleensä maailmantalouden kasvaessa nopeasti, myös suomalaisille tuotteille on kysyntää maailmalla. Odotukset maailmantalouden kasvusta ovat mollivoittoisia. Esimerkiksi OECD ennustaa hieman yli kahden prosentin kasvua tälle vuodelle, mikä on historiallista keskimääräistä noin 3,5 prosenttia selvästi matalampi luku. Suomen vienti ei orjallisesti seuraa maailmantalouden kehitystä, joten hidastuva globaalitalouskasvu ei vääjäämättä tarkoita vaikeuksia Suomen viennille, mutta ei se viejien tilannetta toisaalta helpotakaan.
Pk-yritysten viennin kehittymistä pystytään ennustamaan myös kyselytutkimusten avulla. Pk-yritysbarometri on Suomen suurin, toistuva pk-yrityskentän taloudellista tilannetta luotaava tutkimus. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että viime vuoden viimeisen neljänneksen ja tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta pk-yritysten viennin kehitys tulee olemaan nihkeää. Tämä huomio on sopusoinnussa myös pk-vientiyritysten suhdanneodotusten kanssa, mitkä ovat matalimmalla tasolla kymmeneen vuoteen lukuun ottamatta koronakriisin alkua.
Miltä pk-yritysten viennin odotukset näyttävät toimialoittain?
Kaupan, palveluiden ja rakentamisen osalta vientiodotukset ovat heikentymään päin. Sen sijaan hieman yllättäenkin teollisuudessa pk-yritysten vientinäkymä on kääntynyt miedosti koilliseen. Suuria johtopäätöksiä yhdestä tilastopisteestä ei kannata tehdä, mutta heikkona signaalina teollisuuden kehityssuunta herättää toiveita.
Katso kuva 2, lähde: Pk-yritysbarometri.
Yhteenveto
Tilastojen valossa vaikuttaa siltä, että pk-yritysten vientitoiminta on pienimuotoisissa vaikeuksissa. Mistään katastrofista ei kannata puhua, mutta taantumasta kyllä. Heikko viimeaikainen kehitys vaikuttaisi olevan etupäässä suhdannesyistä johtuvaa.
Pk-yritysten tavaraviennin kasvu on hidastunut merkittävästi viime vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. Hintataso huomioiden voidaan todennäköisesti puhua viennin alentumisesta. Myös palveluita vievien pk-yritysten odotukset lähitulevaisuuden viennin kehityksestä ovat matalat. Valopilkkuna hämärässä on teollisuuden tilanne. Pk-yritysbarometrin mukaan odotukset viennin kehityksestä ovat maltillisesti nousujohteisia. Signaali on heikko, mutta signaali yhtä kaikki.
Mitä asialle pitäisi tehdä. Vai pitäisikö tehdä yhtään mitään?
Vientisektorin ja varsinkin pk-yritysten asemaa tulee helpottamaan Finnveran uusi rahoitusratkaisu, suora vientiluotto. Sen avulla suomalaiset yritykset pystyvät reilummin kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, kun suomalaisen vientiyrityksen ostaja-asiakkaalle voidaan tarjota rahoitusratkaisu kaupan yhteydessä.
Yleisestä kustannuskilpailukyvystä kannattaa nyt ja tulevaisuudessa kantaa huolta. Vienti ei vedä, mikäli Suomi hinnoittelee itsensä ulos kansainvälisiltä markkinoilta. Meidän tulee seurata tiiviisti keskeisten kilpailijamaidemme kustannuskehitystä ja peilata itseämme niihin. Työvoimapula on entistä useammin yrityksen kasvun este ja siten myös este laajentua kansainvälisille markkinoille. Suomi on pieni ja avoin talous. Vientiteollisuutta tullaan aina tarvitsemaan tuonnin maksamiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Juuso Heinilä: Pankkimarkkinan kansainvälinen kuohunta tulee heijastumaan myös Suomeen14.3.2023 14:00:29 EET | Tiedote
Rahoitusmarkkinat kuohuvat Silicon Valley Bankin romahdettua viranomaisten pelastettavaksi. Lähiviikkoina nähdään, millaisia heijastusvaikutuksia kansainvälisellä kuohunnalla on Suomen rahoitusmarkkinoihin. Viimeistään finanssikriisi osoitti, että rahoitusmarkkinoiden maantieteellisesti kaukaisillakin häiriöillä on tapana iskeä myös Suomeen voimalla, toteaa Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022: Korona-ajan huippuvuosien jälkeen rahoituksen myöntäminen tasaantui Itä-Suomen maakunnissa14.3.2023 09:02:34 EET | Tiedote
Vuonna 2022 talouteen iskeneet shokit, Venäjän aloittama sota, inflaatio ja korkojen nousu eivät jaksaneet vetää enää kolmatta vuotta peräkkäin Finnveran rahoitusta nousuun. Finnvera myönsi rahoitusta Itä-Suomen alueen neljään maakuntaan yhteensä 139 miljoonaa euroa vuonna 2022. Myönnetyn rahoituksen määrä laski kaikissa neljässä maakunnassa. Vain Pohjois-Karjalassa rahoituksen määrä ylsi koronaa edeltävän vuoden 2019 tasolle. Mikäli Finnveran rahoitus peilaa alueiden elinkeinoelämän kehitystä, tulee muiden kuin kasvumaakuntien talouskehityksestä olla huolissaan, sanoo Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen.
Finnveran Etelä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022: Yritykset investoivat ja tekivät yrityskauppoja toimintaympäristön myllerryksestä huolimatta – erot maakuntien välillä suuria10.3.2023 08:59:50 EET | Tiedote
Vuosi 2022 toi yrityksille jälleen mukanaan lukuisia toimintaympäristön muutoksia. Inflaatio, Ukrainan sota, kulutuskysynnän muutokset, työvoimapula ja energiakriisi haastoivat alueen yrityksiä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Toisaalta vihreä siirtymä toi myös uusia mahdollisuuksia alueen innovatiivisille yrityksille. Finnvera myönsi Etelä-Suomen alueen yrityksille kotimaan rahoitusta yhteensä 360 miljoonaa euroa (536). Kaikissa alueen maakunnissa Finnveran myöntämän rahoituksen määrä laski odotetusti edelliseen vuoteen verrattuna.
Finnveras regionöversikt för Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten 1–12/2022: Finansieringen av export och handel ökade, efterfrågan på investeringsfinansiering minskade9.3.2023 10:36:14 EET | Tiedote
Det totala beloppet av den finansiering som Finnvera beviljade företag i Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten år 2022 sjönk som väntat jämfört med året innan. Även efterfrågan på investeringsfinansiering från österbottniska företag minskade jämfört med året innan. Förändringen i verksamhetsmiljön började synas i efterfrågan på finansiering under det andra halvåret 2022. Ökningen skedde i finansieringen av exportprojekt samt i beviljandet av finansiering för handel och leveranssäkerheter.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1-12/2022: Viennin ja kauppojen rahoitus kasvoi, investointirahoituksen kysyntä laski9.3.2023 10:26:26 EET | Tiedote
Finnveran vuonna 2022 myöntämän rahoituksen yhteenlaskettu määrä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen yrityksille laski odotetusti edellisvuodesta. Myös pohjalaisyritysten investointirahoituksen kysyntä laski edellisvuodesta. Toimintaympäristön muutos alkoi näkyä rahoituksen kysynnässä vuoden 2022 toisella vuosipuoliskolla. Kasvua nähtiin vientihankkeiden rahoituksessa sekä kaupankäynnin ja toimitusvakuuksien rahoituksen myöntämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme