Suomalaisten sijoitusrahastojen menestystarinaa ei pidä katkaista verotuksella
Yli viidennes suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketusta, yli 100 miljardin euron pääomasta tulee ulkomailta, lähinnä Ruotsista. Rahastot ovat myös tärkeä osa kansankapitalismia, joka osaltaan tasapainottaa velkaantumista. Noin kolmannes suomalaisista kotitalouksista omistaa rahasto-osuuksia.
Finanssiala ry:n tuoreen Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen mukaan tyypillisimmät rahastosäästäjät kuuluvat alempiin toimihenkilöihin ja työväestöön. Rahastosäästäjistä viidennes ansaitsee alle 30 000 euroa vuodessa ja lähes 30 prosenttia 30 000 - 50 000 euroa vuodessa. Kyse on kotitalouden yhteenlasketusta tulotasosta.
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi painottaa, että kotitalouksien halukkuus sijoittamiseen ja säästämiseen paranee, kun tarjolla on erilaisia sijoitusmuotoja, joiden verotus on riittävän yksinkertaista ja pitkäjänteistä.
Kaupin mukaan rahastojen kotipaikasta käydään kovaa kilpailua. ”Rahastotoiminnan siirtäminen maasta toiseen on huomattavan yksinkertaista. Suomi on toistaiseksi pärjännyt tässä kilpailussa suhteellisen hyvin mutta kilpailu kiristyy muun muassa EU:ssa vireillä olevan pääomamarkkinaunionihankkeen myötä.”
Suomen kilpailuvalttina on ollut riittävän selkeä, yksinkertainen ja ennustettava sääntely mukaan lukien verotus. Kauppi muistuttaa, ettei ole suinkaan yhdentekevää, missä arvo syntyy. ”Lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Sijoittajalle on aina tarjolla paljon vaihtoehtoja, mutta suomalaisten rahastoyhtiöiden ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää pitää rahastoliiketoiminta ja osaaminen kotimaassa. Se tukee monipuolista finanssisektoria, ylläpitää työpaikkoja ja tuo verotuloja sekä yritys- että tuloverotuksen kautta.”
Sijoitusrahastojen toiminta keskittyy Euroopassa yhä harvempiin paikkoihin. Suuria rahastomaita ovat erityisesti Irlanti ja Luxemburg. Rahastojen kauppa toimii vilkkaasti yli rajojen. Yhdessä maassa rekisteröity rahastoyhtiö voi perustaa rahastoja muihin maihin ilman paikallista toimipistettä. Eri maissa rekisteröityjä rahastoja on myös mahdollista sulauttaa toisiinsa.
”Rahastot ja rahastoyhtiöt valitsevat kotipaikkansa parhaimman toimintaympäristön perusteella. Tätä kisaa ei voiteta takamatkalta. Jotta suomalaiset rahastoyhtiöt pärjäisivät jatkossakin, on niiden toimintaedellytysten oltava samat kuin muissa EU-maissa. Kotimaista lainsäädäntöä on tähän saakka kehitetty oikeaan suuntaan ja kehitys on ollut myönteistä”, Kauppi sanoo.
Sijoitusrahastojen sääntelyä ja sijoitustuotteiden verotusta on juuri uudistettu valtiovarainministeriön yksimielisten asiantuntijatyöryhmien esitysten pohjalta. ”Eri sijoitustuotteiden verotukseen ei pidä nyt koskea. Verotus kohtelee jatkossa eri sijoitusmuotoja mahdollisimman neutraalisti”, Kauppi toteaa.
Suomeen on rekisteröity yhteensä 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli helmikuun lopulla yhteensä 486 kappaletta.
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää28.3.2024 10:52:25 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde pidetään lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy 0 prosentissa. FA:n pettymykseksi Fiva ei myöhentänyt kansallisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Vaatimus tulee voimaan 1.4.2024.
Pyörävarkauksien määrä jatkoi laskuaan, korvausmäärät kääntyivät nousuun – erityisesti kalliit sähköpyörät houkuttelevat rosvoja20.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Varastettujen polkupyörien korvausmäärät kääntyivät nousuun vuonna 2023. Vakuutusyhtiöt korvasivat varastettuja pyöriä 11 miljoonan euron edestä. Sekä poliisin että vakuutusyhtiöiden tietoon tulleet polkupyörävarkauksien lukumäärät jatkoivat laskuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat 13 900 varastettua polkupyörää. Poliisin tietoon pyörävarkauksia tuli 16 800 kappaletta.
FA vahvistaa EU-vaikuttamistaan Brysselissä – Miikkael Azaize uudeksi EU-lobbariksi13.3.2024 11:10:34 EET | Tiedote
Valtaosa finanssialan sääntelystä syntyy EU:ssa, ja Finanssiala ry (FA) vahvistaa edunvalvontaosaamistaan Brysselissä. Finanssiala ry:n EU-asiantuntijana aloittaa huhtikuussa Miikkael Azaize. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten toimistossa. Ennen FA:ta Azaize on työskennellyt muun muassa Keskustan puoluetoimistossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana.
FA: Suomalaiset eivät saa joutua löysän taloudenpidon maksajiksi EU:ssa – kansalaiskyselyn mukaan yhteisvastuuta pitää rajata ja talletussuojavarat suojattava12.3.2024 11:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n tavoitteena on, että Suomi edistää vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, mutta huolehtii samalla Suomen ja suomalaisten edusta. FA on julkaissut tavoitteensa tulevalle EU-kaudelle. Finanssialalla on paljon annettavaa Euroopan vakauden ja taloudellisen turvallisuuden edistäjänä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittajana. Kansalaiskyselyssä suomalaiset antoivat selvän tukensa FA:n tavoitteille Suomen kansallisten etujen paremmasta huomioimisesta ja taloudellisen yhteisvastuun rajaamisesta. Kansa suhtautui myös epäilevästi suunnitelmaan pankkiunionin yhteisestä talletussuojasta ja EKP:n kaavaileman digieuron tarpeellisuuteen.
Rahastoihin lähes miljardi euroa uutta pääomaa – myös korkeampien riskiluokkien sijoitukset kiinnostivat helmikuussa8.3.2024 16:18:57 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 982 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 155 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme