Suomalaisten taloudellinen mielenrauha nousi koronan jälkeen ennätystasolle – lähes Ruotsin kanssa tasoissa

Koronakriisi ei vienyt suomalaisten uskoa omaan talouteensa, kertoo Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2021 -tutkimus. Yhdeksästä osa-alueesta koostuva mielenrauhaindeksi on suomalaisilla nyt 6,4 asteikoilla 1-10. Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2018.

Suomalaisten taloudellinen mielenrauha on siten tutkimushistorian korkeimmalla tasollaan, sillä aiemmin mielenrauha on ollut 6,0-6,1.

”Taloudellinen mielenrauha on yhteiskunnallisesti tärkeä muuttuja, sillä luottamus omaan talouteen synnyttää taloudellista toimeliaisuutta. Koronakriisi ei juurikaan pudottanut suomalaisten luottamusta ja toipuminen näyttää nostavan sitä”, sanoo Danske Bankin Suomen maajohtaja Stojko Gjurovski.

Erityisen paljon taloudellinen mielenrauha on parantunut nuorilla, 25-34-vuotiailla. Taloudellisen mielenrauhan eri osa-alueista eniten ovat parantuneet yleinen luottamus omaan talouteen, huoli rahojen riittämisestä arjessa ja huoli tuloista. Esimerkiksi kun viime vuonna 54 prosenttia kertoi olevansa kuukausittain huolissaan rahojen riittävyydestä, on osuus nyt 47 prosenttia.

”Merkillepantavaa on se, että parannusta on tapahtunut kaikissa osa-alueissa viime vuoteen verrattuna, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kavennusmaaleja pohjoismaisessa ottelussa

Danske Bank on tutkinut pohjoismaalaisten taloudellista mielenrauhaa vuodesta 2018 saakka. Suomalaiset ovat olleet taloudelliselta mielenrauhaltaan heikoimpia joka vuosi.

”Olemme tänäkin vuonna taloudelliselta mielenrauhalta heikoin Pohjoismaa. Suomalaisten mielenrauha on kuitenkin ottanut kiinni Ruotsia ja Norjaa. Vahvin taloudellinen mielenrauha on tanskalaisilla, joilla on se 7.”

Vahvimmat osa-alueet suomalaisille taloudellisessa mielenrauhassa ovat muita pienempi huoli omaisuudesta ja usko oman taloudellisen tilanteen kehittymisestä viiden vuoden päähän.

”Suomalaisista 49 prosenttia uskoo, että oma taloustilanne on 5 vuoden päästä parempi kuin nyt, kun vuosi sitten tämä osuus oli 47 prosenttia. Ruotsissa osuus on nyt 39 prosenttia, Tanskassa 42 prosenttia ja Norjassa 44 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että Suomessa on kovin tulevaisuuden usko.”

Kaikille Pohjoismaille on yhteistä se, että paras taloudellinen mielenrauha on eläkeikään ehtineillä. Ikävertailussa selviää, että korkein taloudellinen mielenrauha on norjalaisilla eläkeläisillä, joiden indeksi on 7,6. Suomalaisten eläkeläisten luku on 6,7.

”Eläkeläisten korkea taloudellinen mielenrauha selittyy osittain elämänvaiheella, jossa suurimmat riskit ja huolet ovat takana. Positiivisesti ajateltuna tämä voi olla myös elämän aikana kertyneen taloustaidon ansiota. Eläkeläisten taloudellinen mielenrauhaa on myös vakaata, sillä se vaihdellut vähiten tutkimuksen historiassa”, Kuoppamäki sanoo.

Tietoa tutkimuksesta

Danske Bank on tehnyt Taloudellinen mielenrauha –tutkimuksia vuodesta 2018 asti. Tällä kertaa kyselytutkimukseen vastasi 3030 suomalaista ja kaikissa pohjoismaissa vastaajia oli yhteensä 8065. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin Suomessa 13.-24.8.2021.

Taloudellisen mielenrauhan tasoa seurataan vuosittain Pohjoismaissa Danske Bankin kehittämän indeksin avulla. Taloudellisen mielenrauhan indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä.

Suomalaisista 33 prosenttia on nyt luottavainen omaan talouteensa, kun vuosi sitten tämä osuus oli 25 prosenttia. Ruotsissa osuus on nyt 47 prosenttia, Tanskassa 56 prosenttia ja Norjassa 51 prosenttia.

Suomalaisista kuukausittain huolissaan rahojen riittämisestä arjessa on nyt 47 prosenttia, kun vuosi sitten tämä osuus oli 54 prosenttia. Ruotsissa osuus on nyt 30 prosenttia, Tanskassa 27 prosenttia ja Norjassa 25 prosenttia.

Suomalaisista 49 prosenttia uskoo, että oma taloustilanne on 5 vuoden päästä parempi kuin nyt, kun vuosi sitten tämä osuus oli 47 prosenttia. Ruotsissa osuus on nyt 39 prosenttia, Tanskassa 42 prosenttia ja Norjassa 44 prosenttia.

Suomalaisista 16 prosenttia uskoo, että oma eläke tulee olemaan riittävä, kun vuosi sitten tämä osuus oli 13 prosenttia. Ruotsissa osuus on nyt 15 prosenttia, Tanskassa 27 prosenttia ja Norjassa 22 prosenttia.

Suomalaisista 23 prosenttia kertoo olevansa huolissaan tuloistaan, kun vuosi sitten tämä osuus oli 27 prosenttia. Ruotsissa osuus on nyt 25 prosenttia, Tanskassa 17 prosenttia ja Norjassa 13 prosenttia.

Suomalaisista 10 prosenttia kertoo olevansa huolissaan omaisuudestaan, kun vuosi sitten tämä osuus oli 11 prosenttia. Ruotsissa osuus on nyt 14 prosenttia, Tanskassa 14 prosenttia ja Norjassa 12 prosenttia.

Suomalaisista 19 prosenttia kertoo olevansa huolissaan kulutuksestaan, kun vuosi sitten tämä osuus oli 22 prosenttia. Ruotsissa osuus on nyt 19 prosenttia, Tanskassa 16 prosenttia ja Norjassa 19 prosenttia.