Sitra

Suomalaisten ympäristötietoisuus siirtyy hitaasti sanoista tekoihin

Jaa

Valtaosa pitää toimimista ympäristöä säästäen tärkeänä jo esimerkin vuoksi, kertoo Sitran teettämä tuore kyselytutkimus. Suomalaisten ympäristötietoisuus siirtyy kuitenkin vielä hitaasti sanoista tekoihin.

Ympäristön puolesta kannattaa toimia, vaikka muut eivät näin tekisikään. Näin ajattelee yli puolet Sitran tuoreen, Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimuksen vastaajista. Lisäksi 72 prosenttia on sitä mieltä, että toimiminen ympäristöä säästävästi on tärkeää jo esimerkin vuoksi. Suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia kartoittanut tutkimus perustuu 2000 henkilön vastauksiin. Aineiston keräsi Kantar TNS huhtikuun aikana.

”On positiivinen uutinen, että suomalaiset arvottavat ympäristöstä huolehtimisen korkealle ja yksilön vastuu korostuu”, sanovat johtavat asiantuntijat Anu Mänty ja Lari Rajantie Sitrasta. Mänty ja Rajantie työskentelevät Sitrassa Resurssiviisas kansalainen -avainalueella, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia tekemään kestäviä valintoja arjessa.

Suomessa 68 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä liittyy kotitalouksien kulutukseen. Kyselytutkimuksen mukaan kuitenkin hiukan alle puolet kertoo pyrkivänsä vastuullisiin valintoihin arjessa. Esimerkiksi 65 prosenttia vastaajista pitää jätteiden määrän vähentämistä tuotevalintojen kautta tärkeänä, mutta vain alle puolet vastaajista kertoo tekevänsä niin. Toinen ristiriita näkyy siinä, että vajaa puolet vastaajista pitää ympäristösertifioitujen tuotteiden suosimista tärkeänä, mutta vain kolmasosa kertoo todellisuudessa suosivansa niitä.

"Tulokset osoittavat, että ihmiset ovat hyvin tietoisia ympäristöön ja ekologiseen kestävyyteen liittyvistä asioista, mutta asenteet ja arvot siirtyvät hitaasti teoiksi", sanoo Rajantie. Rajantien mukaan ympäristöstä huolehtiminen on ihmisille tärkeää, mutta siihen liitetään usein niukkuus, uhrautuminen ja luopuminen. Arjen valintoja tehdessämme meitä houkuttelevat pikemminkin esimerkiksi helppous, terveellisyys, uutuus, sosiaaliset kontaktit tai rahan säästö.

”Jotta ihmiset muuttavat valintojaan tai käyttäytymistään, pitää ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon olla parempi ja houkuttelevampi. Uusille, ekologisesti kestävämmille palveluille ja tuotteille on tilausta”, Rajantie täsmentää.

Jakamistalous ei ole vielä lyönyt läpi

Maailmalla jakamistalous on kasvava ilmiö. Kyselytutkimuksen valossa näyttää kuitenkin siltä, ettei uusi, omistamisen sijaan käyttömahdollisuuteen keskittyvä jakamistalous ole vielä Suomessa lyönyt läpi – ainakaan asennetasolla. Vain 15 prosenttia vastaajista kertoo lisänneensä tavaroiden lainaamista muille, kun samaan aikaan yli puolet ei lainaa tai vuokraa tavaroita usein niiden omistamisen sijaan.

"Vaikka jakamistalouden kasvu perustuu pitkälti uusille verkossa toimiville palveluille, on ihmisten oma sosiaalinen panos vielä tärkeämpää. Eli jos ihmiset eivät ole kiinnostuneita jakamisesta ja näe siinä välittömiä hyötyjä, uuden ostaminen tuskin vähenee", perustelee Anu Mänty.

Männyn mukaan kiinnostusta tavaroiden ja palveluiden jakamiseen on, mutta tarvitaan enemmän edullisia, houkuttelevampia ja turvallisia palveluita, jotka ratkaisevat kuluttajan arkisia tarpeita.

Harva haluaa vähentää lomalentoja, mutta kesämökki voisi tuottaa energiaa

Lentämisellä on suuri vaikutus yksittäisen henkilön liikkumisen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Lomia suunnitellessa ympäristönäkökulmat ovat kuitenkaan harvalla päällimmäisenä mielessä: vain viidennes vastanneista kertoo huomioivansa ympäristövaikutukset lomasuunnitelmia tehdessään.

Tutkimukseen osallistuneista yli neljännes omistaa tai on mukana omistamassa vapaa-ajan asuntoa. Heistä lähes puolet olisi valmis muuttamaan sen tuottamaan uusiutuvaa energiaa omaan käyttöön. Erityisesti 18-55 -vuotiaissa vastaajissa olisi eniten innokkuutta tähän.

Kyselyaineistosta tehdyn analyysin perusteella näyttää myös siltä, että vastaajien tyytyväisyydellä omaan elämäänsä ja kestävillä elämäntavoilla on vahva yhteys, mutta syy-seuraussuhteen suunta ei ole selvillä.

”Tyytyväisyydestä voi seurata kestävien elämäntapojen vahvistumista tai kestävistä elämäntavoista voi seurata tyytyväisyyden lisääntymistä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että satsaamalla aineettomiin asioihin, onnellisuus lisääntyy”, Mänty kertoo. Sitra julkaisee syksyllä kyselytutkimuksen aineistoon perustuvan laajemman selvityksen siitä, miten vahva yhteys kestävillä elämäntavoilla ja onnellisuudella on suomalaisten arjessa.

Lisätietoja tutkimuksesta

Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimus 2017: keskeiset löydökset (pdf)

 

Yhteyshenkilöt

Anu Mänty, johtava asiantuntija, p. 050-327 0388, anu.manty(a)sitra.fi

Lari Rajantie, johtava asiantuntija, p. 0294 618 423, lari.rajantie(a)sitra.fi

Liisa Poussa, viestintäasiantuntija (haastattelupyynnöt), p. 050 308 3771, liisa.poussa(a)sitra.fi

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Koldioxidavtrycket sjunker fortfarande för bolag som noterats på Helsingforsbörsen16.1.2018 07:10Tiedote

Koldioxidavtrycket för bolag som noterats på Helsingforsbörsen sjönk förra året med 16 procent jämfört med året innan. En placering på en miljon euro i Helsingforsbörsen i enlighet med generalindex genererar beräknade koldioxidutsläpp på 199 tCO2e, då siffran förra året var 236 tCO2e. Detta framgår i en undersökning som Sitra låtit göra och som genomfördes redan för tredje gången. Den betydande förändringen visar att de finländska bolagens arbete för att minska utsläppen ger resultat.

Carbon footprint of Nasdaq Helsinki-listed firms continues to go down16.1.2018 07:10Tiedote

Last year, the carbon footprint of firms listed on Nasdaq Helsinki fell by 16% on the previous year. A million-euro investment in the listed companies in Helsinki produces 199 tons of carbon dioxide emissions (tCO2e), while last year the corresponding figure was 236 tCO2e. Within two years, the emissions have fallen by one third. This is the finding of the third such study commissioned by Sitra. The significant change shows that the efforts made by Finnish companies to reduce emissions are yielding results.

Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden hiilijalanjälki jatkaa laskuaan16.1.2018 07:10Tiedote

Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden hiilijalanjälki laski viime vuonna 16% edellisvuoteen verrattuna. Miljoonan euron sijoitus Helsingin pörssiin yleisindeksin mukaisesti tuottaa 199 tCO2e laskennalliset hiilidioksidipäästöt, kun vastaava luku viime vuonna oli 236 tCO2e. Kahdessa vuodessa lukema on laskenut kolmanneksella. Tämä selviää Sitran teettämästä tutkimuksesta, joka toteutettiin jo kolmatta kertaa. Merkittävä muutos osoittaa, että suomalaisyhtiöiden työ päästöjen vähentämiseksi tuottaa tulosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme