Suomalaisten ympäristötietoisuus siirtyy hitaasti sanoista tekoihin
Ympäristön puolesta kannattaa toimia, vaikka muut eivät näin tekisikään. Näin ajattelee yli puolet Sitran tuoreen, Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimuksen vastaajista. Lisäksi 72 prosenttia on sitä mieltä, että toimiminen ympäristöä säästävästi on tärkeää jo esimerkin vuoksi. Suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia kartoittanut tutkimus perustuu 2000 henkilön vastauksiin. Aineiston keräsi Kantar TNS huhtikuun aikana.
”On positiivinen uutinen, että suomalaiset arvottavat ympäristöstä huolehtimisen korkealle ja yksilön vastuu korostuu”, sanovat johtavat asiantuntijat Anu Mänty ja Lari Rajantie Sitrasta. Mänty ja Rajantie työskentelevät Sitrassa Resurssiviisas kansalainen -avainalueella, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia tekemään kestäviä valintoja arjessa.
Suomessa 68 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä liittyy kotitalouksien kulutukseen. Kyselytutkimuksen mukaan kuitenkin hiukan alle puolet kertoo pyrkivänsä vastuullisiin valintoihin arjessa. Esimerkiksi 65 prosenttia vastaajista pitää jätteiden määrän vähentämistä tuotevalintojen kautta tärkeänä, mutta vain alle puolet vastaajista kertoo tekevänsä niin. Toinen ristiriita näkyy siinä, että vajaa puolet vastaajista pitää ympäristösertifioitujen tuotteiden suosimista tärkeänä, mutta vain kolmasosa kertoo todellisuudessa suosivansa niitä.
"Tulokset osoittavat, että ihmiset ovat hyvin tietoisia ympäristöön ja ekologiseen kestävyyteen liittyvistä asioista, mutta asenteet ja arvot siirtyvät hitaasti teoiksi", sanoo Rajantie. Rajantien mukaan ympäristöstä huolehtiminen on ihmisille tärkeää, mutta siihen liitetään usein niukkuus, uhrautuminen ja luopuminen. Arjen valintoja tehdessämme meitä houkuttelevat pikemminkin esimerkiksi helppous, terveellisyys, uutuus, sosiaaliset kontaktit tai rahan säästö.
”Jotta ihmiset muuttavat valintojaan tai käyttäytymistään, pitää ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon olla parempi ja houkuttelevampi. Uusille, ekologisesti kestävämmille palveluille ja tuotteille on tilausta”, Rajantie täsmentää.
Jakamistalous ei ole vielä lyönyt läpi
Maailmalla jakamistalous on kasvava ilmiö. Kyselytutkimuksen valossa näyttää kuitenkin siltä, ettei uusi, omistamisen sijaan käyttömahdollisuuteen keskittyvä jakamistalous ole vielä Suomessa lyönyt läpi – ainakaan asennetasolla. Vain 15 prosenttia vastaajista kertoo lisänneensä tavaroiden lainaamista muille, kun samaan aikaan yli puolet ei lainaa tai vuokraa tavaroita usein niiden omistamisen sijaan.
"Vaikka jakamistalouden kasvu perustuu pitkälti uusille verkossa toimiville palveluille, on ihmisten oma sosiaalinen panos vielä tärkeämpää. Eli jos ihmiset eivät ole kiinnostuneita jakamisesta ja näe siinä välittömiä hyötyjä, uuden ostaminen tuskin vähenee", perustelee Anu Mänty.
Männyn mukaan kiinnostusta tavaroiden ja palveluiden jakamiseen on, mutta tarvitaan enemmän edullisia, houkuttelevampia ja turvallisia palveluita, jotka ratkaisevat kuluttajan arkisia tarpeita.
Harva haluaa vähentää lomalentoja, mutta kesämökki voisi tuottaa energiaa
Lentämisellä on suuri vaikutus yksittäisen henkilön liikkumisen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Lomia suunnitellessa ympäristönäkökulmat ovat kuitenkaan harvalla päällimmäisenä mielessä: vain viidennes vastanneista kertoo huomioivansa ympäristövaikutukset lomasuunnitelmia tehdessään.
Tutkimukseen osallistuneista yli neljännes omistaa tai on mukana omistamassa vapaa-ajan asuntoa. Heistä lähes puolet olisi valmis muuttamaan sen tuottamaan uusiutuvaa energiaa omaan käyttöön. Erityisesti 18-55 -vuotiaissa vastaajissa olisi eniten innokkuutta tähän.
Kyselyaineistosta tehdyn analyysin perusteella näyttää myös siltä, että vastaajien tyytyväisyydellä omaan elämäänsä ja kestävillä elämäntavoilla on vahva yhteys, mutta syy-seuraussuhteen suunta ei ole selvillä.
”Tyytyväisyydestä voi seurata kestävien elämäntapojen vahvistumista tai kestävistä elämäntavoista voi seurata tyytyväisyyden lisääntymistä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että satsaamalla aineettomiin asioihin, onnellisuus lisääntyy”, Mänty kertoo. Sitra julkaisee syksyllä kyselytutkimuksen aineistoon perustuvan laajemman selvityksen siitä, miten vahva yhteys kestävillä elämäntavoilla ja onnellisuudella on suomalaisten arjessa.
Lisätietoja tutkimuksesta
Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimus 2017: keskeiset löydökset (pdf)
Yhteyshenkilöt
Anu Mänty, johtava asiantuntija, p. 050-327 0388, anu.manty(a)sitra.fi
Lari Rajantie, johtava asiantuntija, p. 0294 618 423, lari.rajantie(a)sitra.fi
Liisa Poussa, viestintäasiantuntija (haastattelupyynnöt), p. 050 308 3771, liisa.poussa(a)sitra.fi
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Sitra inleder omställningsförhandlingar – ledning och operativ modell föremål för förhandlingarna27.3.2024 14:12:38 EET | Tiedote
Jubileumsfonden för Finlands självständighet inleder omställningsförhandlingar som i stor utsträckning kommer att påverka dess verksamhet. Förhandlingarna hänför sig till förnyelsen av Sitras strategi. Finländarnas framtidshus strävar efter en effektivare och smidigare verksamhet samt att dämpa kostnadsökningen.
Sitra aloittaa muutosneuvottelut – kohteena johto ja toimintamalli27.3.2024 14:12:38 EET | Tiedote
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto käynnistää toimintaansa laajasti koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelut liittyvät Sitran strategian uudistamiseen. Suomalaisten tulevaisuustalo tavoittelee toimintaansa lisää tehokkuutta ja ketteryyttä sekä kustannusten kasvun hillintää.
Estland behandlar medborgarinitiativ upp till tre gånger snabbare än Finland - Sitra jämför Finlands och Estlands system för medborgarinitiativ21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote
I Estland behandlas medborgarinitiativ inom den överenskomna tidsfristen, och det är enkelt att följa deras framsteg genom en enda tjänst. I Finland blir medborgarinitiativ allt populärare, men vårt system har utrymme för förbättringar. Enligt Sitras undersökning har Finland mycket att lära sig av Estlands flexibla system för medborgarinitiativ.
Virossa kansalaisaloitteet käsitellään jopa kolme kertaa nopeammin kuin Suomessa – Sitra vertaili Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmiä21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote
Virossa kansalaisaloitteet käsitellään sovitussa määräajassa ja aloitteiden etenemistä on kätevä seurata yhden palvelun kautta. Suomessa kansalaisaloitteiden suosio kasvaa, mutta järjestelmässämme on kehittämisen varaa. Sitran selvityksen mukaan Suomi voisi oppia Viron joustavasta kansalaisaloitejärjestelmästä.
Finländska medier kunde göra plats för framtidsinriktade EU-nyheter - Sitra analyserar hur Europeiska unionen diskuteras14.3.2024 07:54:11 EET | Tiedote
EU:s framtid diskuteras knapptast i de finländska EU-nyheterna. En framtidsinriktad debatt skulle främja Finlands framtidsinriktade inflytandeförhandspåverkan och unionens långsiktiga utveckling. Mediernas uppmärksamhet stjäls av enskilda initiativ.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme