Helsingin yliopisto

Suomalaistutkijat saattoivat löytää ratkaisun Amazonian maakaivanteiden arvoitukseen

Jaa

Helsingin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen ja Amazonian arkeologiaan erikoistunut São Paulon yliopiston tutkija Sanna Saunaluoma keksivät uuden lähestymistavan Lounais-Amazonian muinaisten geometristen maakaivanteiden arvoituksen ratkaisemiseen.

Jaco Sa ja Seu Chiquinho -kohteiden ympyrän ja neliön muotoisia maakaivanteita. Geometristen kuvien avulla ihmiset pyrkivät vahvistamaan tietämystä ja valtaa. Kuva: Sanna Saunaluoma
Jaco Sa ja Seu Chiquinho -kohteiden ympyrän ja neliön muotoisia maakaivanteita. Geometristen kuvien avulla ihmiset pyrkivät vahvistamaan tietämystä ja valtaa. Kuva: Sanna Saunaluoma

Lounais-Amazonian geometriset maakaivanteet ovat herättäneet runsaasti mielenkiintoa tiedeyhteisön, median ja suuren yleisön keskuudessa. Maakaivanteiden merkitystä ovat olleet viime vuosina selvittämässä useat kansainväliset tutkimusryhmät.

Ainutlaatuiset muinaisjäännöskohteet ovat saaneet nimen Acren geoglyfit, sillä valtaosa niistä sijaitsee Brasilian Acren osavaltion alueella. Kohteita on rekisteröity jo lähes 500 kappaletta, ja ne ovat päässeet Unescon maailmanperintökohteiden aielistalle.

Maakaivanteet on ajoitettu vuosille 250 eaa. – 1300 jaa. Ne muodostavat geometrisiä kuvioita kuten neliöitä, ympyröitä, U-muotoja, ellipsejä ja kahdeksankulmioita. Kaivanteet voivat olla usean metrin syvyisiä ja laajuudeltaan useita satoja neliömetrejä.

Kaivanteiden geometristen muotojen kautta kommunikoitiin eläinten, taivaankappaleiden ja esi-isien kanssa

Pirjo Kristiina Virtasen ja Sanna Saunaluoman tutkimus osoittaa, että geometriset kaivannot olivat aikoinaan tärkeitä rituaalipaikkoja. Kaivantojen muotojen avulla yhteisöjen jäsenet kommunikoivat erilaisten ympäristön olentojen, kuten eläinten, taivaankappaleiden ja esi-isien kanssa. Näin osoitettiin jatkuvasti ihmiselämän olevan yhteydessä edellisiin sukupolviin ja luonnonympäristöön.

Geometriset maakaivannekohteet olivat tärkeitä erityisessä asemassa ja tietyissä elämänvaiheissa oleville yhteisön jäsenille. Erilaiset geometriset kuviot toimivat ”ovina” ja ”polkuina”, joiden avulla voitiin olla vuorovaikutuksessa ympäristön erilaisten olentojen kanssa sekä saada niiltä tietoa ja voimaa. Olennaista näille yhteisöille oli visualisoida ja ymmärtää elämä suhteessa muihin olentoihin.

Nykyiset alkuperäisasukkaat vaalivat yhä ympäristöarvoja

Eläinten ominaispiirteiden inspiroimat geometriset kuviot materialisoivat edelleen Amazonian alkuperäiskansojen ajattelua. Tämä näkyy myös alkuperäiskansojen keramiikassa, koruissa, kankaissa ja nykytaiteessa. Geometriset kuviot voivat antaa ihmisille tavoiteltavia ominaisuuksia ja kykyjä, kuten hedelmällisyyttä, kestävyyttä, tietoa ja valtaa.

Acren nykyiset alkuperäisasukkaat pitävät yhä maavallikohteita pyhinä yhteisön arvoista muistuttavina paikkoina ja – toisin kuin alueen muut brasilialaiset asukkaat – välttävät käyttämästä kohteita asumiseen tai maanviljelyyn. Näin ollen he omalla tavallaan suojelevat ainutlaatuisia muinaisjäännöksiä.

Alkuperäiskansojen ymmärryksen ja arkeologian näkökulma

Helsingin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen on tehnyt Brasilian Acren alueella pitkään tutkimusta alkuperäiskansojen kanssa. Amazonian arkeologiaan erikoistunut Sanna Saunaluoma, post doc -tutkija São Paulon yliopistossa, on tehnyt väitöskirjansa Acren maakaivannekohteista.

Virtasen ja Saunaluoman American Anthropologist -lehdessä (119[4], 2017) julkaistava artikkeli (nyt in early view -vaiheessa) tutkii ennen kolonialismin aikaa rakennettuja geometrisiä kaivantoja alkuperäiskansojen ymmärryksen sekä arkeologisen tutkimuksen näkökulmasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen, puhelin 050 318 2400, pirjo.virtanen@helsinki.fi, Twitter: @PK_Virtanen

Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 050 329 0914, suvi.uotinen@helsinki.fi, Twitter: @suviu

Kuvat

Jaco Sa ja Seu Chiquinho -kohteiden ympyrän ja neliön muotoisia maakaivanteita. Geometristen kuvien avulla ihmiset pyrkivät vahvistamaan tietämystä ja valtaa. Kuva: Sanna Saunaluoma
Jaco Sa ja Seu Chiquinho -kohteiden ympyrän ja neliön muotoisia maakaivanteita. Geometristen kuvien avulla ihmiset pyrkivät vahvistamaan tietämystä ja valtaa. Kuva: Sanna Saunaluoma
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Två forskarteam delar på vinsten i idétävlingen Helsinki Challenge24.11.2017 20:05Tiedote

iCombine och HeatStock har utsetts till vinnare i idétävlingen Helsinki Challenge. Teamen får 187 500 euro för att förverkliga sina idéer. iCombine utvecklar en databas för läkare, där de kan leta efter den bästa möjliga individualiserade läkemedelskombinationen för cancerpatienter. HeatStock har uppfunnit ett nytt slags kompositmaterial som kan användas till långvarig lagring och kontrollerad frigöring av värmeenergi. Tack vare materialet kan värme som lagrats under sommaren användas under vintern.

The prize of Helsinki Challenge idea competition was divided between two teams24.11.2017 20:04Tiedote

Teams iCombine and HeatStock were chosen as the winners of the science-based idea competition Helsinki Challenge and both will receive a prize of 187 500 euros. Team iCombine is working on a database which will enable doctors to easily search for the best possible personalised treatment for each cancer patient. Team HeatStock has developed a new kind of composite material which will allow for the long-term storage and controlled release of heat energy.

Helsinki Challenge –ideakilpailun voitto jakautui kahden tutkijatiimin kesken24.11.2017 20:04Tiedote

Tiedepohjaisen ideakilpailun Helsinki Challengen voittajaksi valittiin tiimit iCombine ja Heatstock, jotka molemmat saavat 187 500 euroa ratkaisunsa toteuttamiseen. Tiimi iCombine kehittää tietokantaa, jonka avulla lääkärit voivat helposti etsiä parasta mahdollista yksilöityä lääkeyhdistelmää syöpäpotilaille. Tiimi HeatStock on keksinyt uudenlaisen komposiittimateriaalin, jonka avulla voidaan varastoida lämpöenergiaa pitkiksi ajoiksi ja vapauttaa sitä hallitusti.

Lääketutka-palvelu luotaa suo­ma­lais­ten ko­ke­muk­sia lääkkeistä23.11.2017 10:34Tiedote

Yhteisöpalvelu Suomi24:n massiivinen keskusteludata on avainasemassa Helsingin yliopiston Citizen Mindscapes -tutkimushankkeessa, jossa perehdytään suomalaisten verkkokeskusteluihin lääkkeistä. Tutkimushankkeen, teknologiayritys Futuricen ja Aller Median yhteistyönä syntynyt Lääketutka-työkalu tarjoaa helppokäyttöisen tavan tutkia ainutlaatuista keskusteludataa, joka perustuu suomalaisten omakohtaisiin kokemuksiin lääkkeiden käytöstä. Uuteen palveluun voi tutustua osoitteessa www.laaketutka.fi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme