Helsingin yliopisto

Suo­ma­lais­tut­ki­jat sel­vit­ti­vät pe­riy­ty­vän sar­veis­kal­vo­tu­leh­duk­sen gee­ni­taus­tan

Jaa

Suomesta ensimmäisenä löydetyn periytyvän sarveiskalvotaudin geenitausta on selvitetty. Sairauden syyksi paljastui mutaatio tulehdusreaktioita välittävässä geenissä.

123rf
123rf

Suomessa 1960-luvulla löydetyssä silmäsairaudessa tulehdukselliset kohtaukset silmässä alkavat jo lapsuudessa ja toistuvat muutaman kerran vuodessa. Ajan myötä toistuvat kohtaukset aiheuttavat sarveiskalvon samentumista ja näöntarkkuuden heikkenemistä. Tauti periytyy vallitsevasti ja sitä esiintyy puolella perheenjäsenistä.

Keratoendotheliitis fugax herediatriaksi nimetyn taudin kuvasi vuonna 1964 silmälääkäri Olavi Valle. Muualta maailmasta tautia ei ole vielä raportoitu.

Helsingin yliopiston, Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkijat ovat nyt paljastaneet taudin syyn: sen aiheuttaa mutaatio tulehdusreaktioita välittävässä NLPR3-geenissä. Tutkimuslöydös helpottaa taudin diagnostiikkaa ja saattaa lähitulevaisuudessa tarjota parempia hoitokeinoja.

Yksitoista perhettä, 34 potilasta, yksi mutaatio

Silmätautien erikoislääkäri Joni Turusen ja silmätautiopin professori Tero Kivelän johtama tutkimusryhmä päätti kaksi vuotta sitten ryhtyä selvittämään erikoisen kohtauksellisen sarveiskalvotulehduksen geneettistä taustaa. Koska tauti on harvinainen, sen perinnöllisten syiden selvittäminen parantaisi taudin tunnistamista ja mahdollisesti ohjaisi hoitoa.

Perinnöllinen keratoendoteliitti aiheuttaa lapsuusiässä alkavia silmätulehduskohtauksia. Yksi silmä kerrallaan alkaa särkeä ja punoittaa. Oireet häviävät parissa päivässä, mutta näköön voi jäädä sumeutta muutamaksi viikoksi. Kohtaukset toistuvat 1-6 kertaa vuodessa ja niiden tiheys vähenee aikuisiällä.

Osalla potilaita näöntarkkuus on pysyvästi alentunut toistuvien kohtauksien aiheuttamien sarveiskalvosamentumien vuoksi. Potilaat ovat hoitaneet itseään kohtausten aikana yleensä kortisoni- tai tulehduskipulääketipoilla, mutta täsmähoitoa ei ole ollut.

Turusen tutkimusryhmä tutki 34 keratoendoteliitista kärsivää potilasta 11 perheestä. Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa kymmeneltä potilaalta tutkittiin aluksi perimästä kaikki proteiinia koodaavat alueet – niin sanottu koko eksomin sekvensointi – ja näitä vertailemalla löydettiin mutaatio NLRP3-geenistä. Sama mutaatio löydettiin tämän jälkeen kaikilta potilailta.

Häiriö tulehdusreaktioiden säätelyssä?

NLRP3-geeni koodaa proteiinia, joka osallistuu tulehdusreaktioita säätelevien niin sanottujen inflammasomien toimintaan. Inflammasomi aktivoi tulehdusreaktiota ja on tärkeä elimistön puolustautuessa ulkopuolisilta uhilta. Mutaatio NLRP3-geenissä todennäköisesti aktivoi tarpeettoman herkästi tulehdusreaktion silmissä, mutta tarkkaa mekanismia ei vielä tunneta.

– Geenin löytyminen helpottaa perinnöllisen kohtauksellisen keratoendoteliitin tunnistamista ja diagnostiikkaa. Harvinaisuutensa johdosta tauti on helposti jäänyt tunnistamatta ja sitä on hoidettu muina sairauksina, Joni Turunen sanoo.

– Jatkamme nyt tautimekanismin selvittämistä, jotta tulevaisuudessa voisimme löytää parhaan hoidon tautiin. Mutaation löydyttyä pystymme testaamaan laboratoriossakin jo olemassa olevia lääkkeitä ja näin mahdollisesti kehittämään hoidon potilaiden kohtauksiin ja sarveiskalvosamentumiin.

– Tauti ei ole tullut tunnetuksi maailmalla, mutta eksomitietokantojen mukaan sitä pitäisi löytyä muistakin eurooppalaisista väestöistä, koska niissä on saman mutaation kantajia, professori Tero Kivelä toteaa.

– Löytö helpottaa nyt taudin tunnistamista muissa väestöissä ja samalla tietoisuus sairaudesta leviää. Suomessa potilaita voi olla jopa tuhat ja muualla Euroopassa sitäkin enemmän. Edellinen julkaisu aiheesta on vuodelta 1987.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Ophtalmology -lehdessä, joka on yksi silmätautialan arvostetuimmista tiedejulkaisuista.

Lisätietoja:

Silmätautien erikoislääkäri, LT Joni Turunen
Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala, silmätautien klinikka
Puh. 050 544 9088
Sähköposti: joni.turunen@helsinki.fi

Professori Tero Kivelä
Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala, silmätautien klinikka
Puh. 050 525 2723
Sähköposti: tero.kivela@helsinki.fi

Viite: Joni A. Turunen, Juho Wedenoja, Pauliina Repo, Reetta-Stiina Järvinen, Johannes E. Jäntti, Sanna Mörtenhumer, Antti S. Riikonen, Anna-Elina Lehesjoki, Anna Majander, Tero T. Kivelä. Keratoendotheliitis Fugax Hereditaria: A Novel Cryopyrin-Associated Periodic Syndrome Caused by a Mutation in the Nucleotide-Binding Domain, Leucine-Rich Repeat Family, Pyrin Domain-Containing 3 (NLRP3) Gene. American Journal of Ophtalmology. (in press) online Jan 21, 2018
DOI http://dx.doi.org/10.1016/j.ajo.2018.01.017

 

Kuvat

123rf
123rf
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Gravitaatioaallot ja ajan suunnan kääntäminen; kaksi maailmankaikkeuden aihetta fysiikan nobelistien luennoidessa Helsingissä toukokuussa16.5.2018 14:04Tiedote

Helsingin yliopistossa luennoi toukokuun lopussa kaksi fysiikan nobelistia. Tilaisuudet ovat avoimia. Torstaina 24.5. kello 17.00 yliopiston juhlasalissa luennoi vuoden 2004 fysiikan nobelisti Frank Wilczek otsikolla The strange, unfinished story of time reversal. Viikon kuluttua torstaina 31.5. kello 10.00 Kumpulassa alkavassa symposiumissa vuoden 2017 fysiikan nobelisti Rainer Weiss puhuu otsikolla The beginnings of gravitational wave astronomy.

Att skyd­da Öster­sjön är inte helt och hål­let upp till oss – på­ver­kas även av kli­mat­för­änd­ring­en och sam­hälls­för­änd­ring­ar­na16.5.2018 07:00Tiedote

Urbaniseringen och den tekniska utvecklingen inom energiproduktionen gör det lättare att nå de nuvarande miljömålen gällande Östersjön. Å andra sidan skulle till exempel en ökad efterfrågan på animaliska proteiner göra det svårare att få Östersjön i gott skick. Att få livsmedelsproduktionens mål och de mål som gäller havsmiljöer att gå ihop kommer att bli en stor utmaning i framtiden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme