Suomalaistutkimus kyseenalaistaa yleisimmän olkakirurgisen toimenpiteen hyödyt
Suomalaisessa FIMPACT (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) -tutkimuksessa olkalisäkkeen alaisen kiputilan leikkaushoitoa verrattiin lumekirurgiaan. Kahden vuoden kuluttua toimenpiteestä leikkausryhmään ja lumeryhmään kuuluneet olivat yhtä vähäoireisia ja tyytyväisiä olkapäänsä tilanteeseen.
– Tulosten perusteella on selvää, että tämä yleinen leikkaus ei ole tehokas hoitomuoto. Pidämme selvänä, että näin selkeä tulos – varsinkin kun jo aikaisemmin on osoitettu, että leikkaus ei itse asiassa ole yhtään tehokkaampi kuin fysioterapia – tulee johtamaan merkittäviin muutoksiin hoitokäytännöissä hyvinkin nopeasti, toteavat ortopedian ja traumatologian erikoislääkärit, HUSin tukielinkirurgian linjajohtaja Mika Paavola ja professori Teppo Järvinen Helsingin yliopistosta.
Olkapäävaivat ovat hyvin yleisiä ja kuormittavat paljon terveydenhuoltoa. Yleisin hoitoa vaativa olkavaiva on olkalisäkkeen alainen kiputila, jonka vakiintunut hoito on aiemmin ollut tähystyksessä tehtävä avarrusleikkaus.
– Avarrusleikkaus on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinkirurgisista leikkauksista ja ylipäänsä kirurgisista toimenpiteistä lähes kaikissa länsimaissa. Suomessa olkalisäkkeen avarrusleikkauksia tehdään vuosittain lähes 3 500 ja USA:ssa ainakin 250 000, tutkimuksen johtoryhmän jäsen, dosentti Simo Taimela kertoo.
Yhden olkalisäkkeen avarrusleikkauksen hinta on Suomessa noin 2 000 euroa, ja toimenpiteen jälkeen potilas saa 4-6 viikon sairausloman. Vuositasolla näihin leikkauksiin liittyvät kustannukset ovat Suomessa pitkälti yli 35 miljoonaa euroa.
Aiemmissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on jo osoitettu, ettei olkalisäkkeen avarrusleikkauksella voida helpottaa potilaan oireita yhtään paremmin kuin fysioterapialla. Tutkimusnäytön perusteella fysioterapian pitäisi siis olla ensisijainen hoitomuoto, mutta silti leikkaustoiminta on jatkunut aktiivisena Suomessakin, erityisesti yksityispuolella.
Ei eroa lume- ja oikeasti leikattujen välillä kahden vuoden kuluttua toimenpiteestä
FIMPACT-tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko tähystyksessä tehty olkalisäkkeen avarrusleikkaus vaikuttavaa olkalisäkkeen alaisen kiputilan hoitona.
Tutkimukseen osallistui 189 potilasta, iältään 35 - 65-vuotiaita. Heidät satunnaistettiin joko olkalisäkkeen avarrusleikkaukseen, lumekirurgiaan tai tehostettuun fysioterapiaan. Kahdessa leikkaushoitoryhmässä potilaat, heidän hoitoonsa myöhemmin osallistuneet henkilöt ja tuloksia analysoineet tutkijat eivät tienneet, kuuluivatko potilaat olkalisäkkeen avarrusleikkaus- vai lumehoitoryhmään.
Potilaita seurattiin kahden vuoden ajan ja heiltä selvitettiin säännöllisesti olkakivun ja muiden oireiden paranemista sekä heidän tyytyväisyyttä hoitoon ja sen tuloksiin. Leikatuilta potilailta kysyttiin myös, kumpaan hoitoryhmään he arvelivat kuuluvansa.
Kahden vuoden kohdalla kaikissa kolmessa ryhmässä suurin osa potilaista oli tyytyväisiä olkapäänsä tilanteeseen ja koki sen merkittävästi paremmaksi kuin ennen toimenpidettä. Olkalisäkkeen avarrusleikkauksen läpikäyneiden tulokset eivät eronneet lumeleikkauspotilaiden tuloksista. Näiden kahden ryhmän välillä ei ollut myöskään eroa siinä, uskoivatko he tulleensa ”oikeasti leikatuksi” vai kuuluneensa lumekirurgia-ryhmään.
Tehostetun fysioterapian läpikäyneiden potilaiden oireet paranivat seurannassa, mutta potilaat olivat kahden vuoden kohdalla hieman oireisempia kuin kirurgisesti hoidetut potilaat. Tutkijat varoittavat tulkitsemasta tätä löydöstä siten, että leikkaushoito olisi tehokkaampaa kuin fysioterapia, koska tutkimusasetelmasta johtuen kirurgisesti hoidettuihin ryhmiin valikoitui paremman ennusteen potilaita. Tämän lisäksi tällaiseen kirurgia vs. ei-kirurgia -vertailuun liittyy aina sekoittavia tekijöitä, jotka saattavat vääristää tuloksia.
– Tutkimuksemme perusteella on viimeistään syytä kyseenalaistaa nykyinen hoitolinja, jossa olkalisäkkeen alaisen kiputilan hoidoksi tarjotaan avarrusleikkausta. Näyttää ilmeiseltä, että leikkauksen sijasta näiden potilaiden hoidon pitäisi perustua lihasharjoitteluun ja kuntoutukseen, Paavola sanoo.
– Ihmisten tulisi ymmärtää, että nyt ei ole kyse ’säästöistä’, vaan verorahojen vastuullisesta käytöstä. Jokainen tehottomiin hoitomuotoihin käytetty euro on pois jostakin muusta, esimerkiksi muusta lääketieteellisestä hoidosta tai vaikka lasten ja nuorten koulutuksesta. Tehokkuutta on monenlaista, turhien toimien karsiminenkin on sitä, toteaa dosentti Taimela.
FIMPACT-tutkimushankkeessa ovat olleet mukana HUS:n Jorvin ja Töölön sairaalat ja Tampereen yliopistollisen sairaalan Hatanpään sairaala.Tutkimus on julkaistu BMJ-tiedelehdessä 19.7.2018.
Lisätietoja:
Linjajohtaja, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Mika Paavola, HUS/Tukielinkirurgia
Puh. +358 50 523 8382
Email: mika.paavola@hus.fi
Professori, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teppo Järvinen, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. +358 400 246 426
Sähköposti: teppo.jarvinen@helsinki.fi
Dosentti Simo Taimela, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. +358 40 575 0757
Sähköposti: simo.taimela@helsinki.fi
Viite:
Mika Paavola, Antti Malmivaara, Simo Taimela, Kari Kanto, Jari Inkinen, Juha Kalske, Ilkka Sinisaari, Vesa Savolainen, Jonas Ranstam, Teppo L N Järvinen, for the Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial (FIMPACT) Investigators. Subacromial decompression versus diagnostic arthroscopy for shoulder impingement: randomised, placebo surgery controlled clinical trial. BMJ 2018;362:k2860 http://dx.doi.org/10.1136/bmj.k2860
____________
FIMPACT-tutkimus on yksi Helsingin yliopiston ja HUS:n ortopedian ja traumatologian klinikoissa toimivan Finnish Centre for Evidence-Based Orthopedics (FICEBO) päätutkimushankkeista. FICEBO tunnetaan kansainvälisesti yhtenä johtavista tuki- ja liikuntaelinvaivojen vaikutuksia ja hyötyjä tutkivista tutkimusryhmistä, erityisesti se on tullut tunnetuksi lumekirurgisista tutkimuksista. FICEBO:n aikaisempi, vuonna 2013 julkaistu lumekirurginen FIDELITY-tutkimus osoitti, että polvikierukan osapoistoleikkaus, joka tuolloin oli maailman eniten tehty ortopedinen leikkaus, ei ollut yhtään tehokkaampi keski-ikäisten ja sitä vanhempien polvikivun hoitomuoto kuin lumekirurgia. FIDELITY-tutkimuksen tulokset uutisoitiin laajalti niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme