Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus: Sydänkuoleman riski kasvaa, jos veren ’pahaa’ kolesterolia kuljettavat hiukkaset ovat huonolaatuisia

Jaa

Juuri julkaistussa suomalaistutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa veren ”pahaa” kolesterolia kuljettavien LDL-hiukkasten huonon laadun ennustavan sydänkuolemaa.

Wihurin tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus on julkaistu European Heart Journalissa, joka on sydäntutkimuksen arvostetuin kansainvälinen julkaisusarja.

Wihurin tutkimuslaitoksessa kehitettiin uusi LDL:n laatua mittaava menetelmä, jolla määritetään henkilön verinäytteestä LDL-hiukkasten herkkyys liimautua toisiinsa eli aggregoitua. Mitä herkemmin LDL-hiukkaset aggregoituvat, sitä hanakammin ne jumiutuvat sepelvaltimon seinämään.

Toisiinsa liimautuneiden LDL-hiukkasten kolesteroli kertyy sepelvaltimon seinämään ja muodostaa sinne kolesterolia sisältävän plakin. Kolesteroliplakki ahtauttaa sepelvaltimoa ja seurauksena on sepelvaltimotauti. Aggregoituneet LDL-hiukkaset voivat myös aiheuttaa kolesteroliplakissa paikallisen tulehduksen, jonka seurauksena plakki voi revetä ja tukkia sepelvaltimon äkillisesti aiheuttaen sydäninfarktin, joka pahimmassa tapauksessa johtaa kuolemaan.

Tutkijat havaitsivat, että verinäytteistä eristetyt LDL-hiukkaset liimautuivat toisiinsa hanakammin sepelvaltimotautipotilailla kuin terveillä koehenkilöillä. Kaikkein hanakimmin toisiinsa takertuivat seuranta-aikana sepelvaltimotautiin kuolleiden potilaiden LDL-hiukkaset.

– Pystyimme siis ensimmäisen kerran osoittamaan, että LDL:n aggregoitumisherkkyydessä on mitattavia yksilöllisiä eroja ja että aggregoitumisherkkä LDL lisää sydänkuoleman riskiä, tiivistää tutkimusta johtanut dosentti Katariina Öörni.

Tutkimuksen tuloksena sepelvaltimotautia sairastavat saivat kuitenkin myös uutta toivoa, sillä tutkijat havaitsivat, että veren LDL-hiukkasten laatua voitiin parantaa kolesterolia alentavan lääkityksen tai terveellisen pohjoismaisen ruokavalion avulla.

– Sokerin käytön vähentäminen ja kasviöljyjen käytön lisääminen paransi LDL-hiukkasten laatua ja vähensi hiukkasten aggregoitumista, sanoo tiedeartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tutkija Maija Ruuth.

Jatkossa on mahdollista myös saada tarkempaa tietoa sydäntapahtumariskeistä mittaamalla LDL-hiukkasten aggregoitumisherkkyyttä.

– Uuden menetelmän avulla voitaisiin löytää ne henkilöt, joiden sydäntautiriskiä ei nykyisillä mittareilla tunnisteta, kertoo tutkimukseen osallistunut professori Petri Kovanen.

Lisätietoja:

Dosentti Katariina Öörni, Wihurin tutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto
Sähköposti: kati.oorni@wri.fi
Puh. 040 702 3711                    

Viite: Ruuth Maija, Katariina Öörni & al. Susceptibility of LDL particles to aggregate depends on particle lipidome, is modifiable, and associates with future cardiovascular deaths. European Heart Journal 04 July 2018. (https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehy319)

**************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkijat kehittivät uudenlaisen menetelmän, jolla ihosoluista voidaan tuottaa monikykyisiä kantasoluja6.7.2018 12:00Tiedote

Helsingin yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkijat ovat ensimmäisen kerran onnistuneet palauttamaan erilaistuneet ihosolut monikykyisiksi kantasoluiksi aktivoimalla solujen omia geenejä. Heidän kehittämäänsä menetelmää voidaan todennäköisesti hyödyntää lukuisissa kudosteknologian sovelluksissa ja muun muassa biopankkitoiminnassa. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme