Sitra

Suomalaistyökalu vauhdittaa genomitiedon hyödyntämistä – Viro on nappaamassa sen käyttöön ensimmäisenä

Jaa

Genomitiedon käyttö arkipäiväistyy maailmalla kovaa vauhtia. Myös Suomessa genomitieto tulisi pikaisesti ottaa osaksi terveysseurantaa ennaltaehkäisyn tueksi. Tänään julkistetun suomalaistutkimuksen alustavien tulosten mukaan genomitieto osana muuta terveystietoa kannustaa ihmisiä elämäntapamuutoksiin ja parantaa terveyttä.

Geneettisen tiedon hyödyntäminen voi parantaa korkean riskin henkilöiden tunnistamista merkittävästi. Suomessa siitä voisivat hyötyä esimerkiksi kansantauteihin laskettaviin sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmiin kuuluvat.

”Genomitiedon käyttö arkipäiväistyy vauhdilla eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) hyväksyi maaliskuun alussa rintasyöpää ennustavan geenitestin, jonka voi tehdä kotona ilman lääkärin lähetettä. Virossa puolestaan on käynnistymässä hanke, jossa 100 000 virolaiselle tarjotaan mahdollisuutta saada tietoa omasta geeniperimästään suoraan itselleen. Nyt on aika toimia genomitiedon ihmislähtöisen hyödyntämisen saralla myös Suomessa”, johtaja Antti Kivelä Sitrasta sanoo.

Yhdeksi ratkaisuksi genomitiedon hyödyntämiseen on Suomessa kehitetty uudenlaista digitaalista genomitietoa hyödyntävä riskilaskuri, KardioKompassi®. Se on verkkopohjainen ratkaisu, joka hyödyntää genomitietoa eli ihmisen koko perimästä saatua tietoa yhdistäen sen perinteiseen terveystietoon, kuten tietoon elintavoista. Laskuri näyttää yksilölle hänen riskinsä sairastua sepelvaltimotautiin.

Uusi tutkimustulos vahvistaa genomitiedon vaikuttavan terveyskäyttäytymiseen

KardioKompassin sydämenä sykkii Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkimusryhmän kehittämä ainutlaatuinen algoritmi, joka perustuu jo noin 49 000 perimässä esiintyvään varianttiin, jotka on yhdistetty sepelvaltimotautiin.

KardioKompassin vaikuttavuutta tutkitaan parhaillaan Business Finlandin rahoittamassa GeneRisk-tutkimushankkeessa, jossa takana on nyt puolentoista vuoden seurantajakso. Yksilön riskejä on arvioitu verinäytteestä saadun genomitiedon, terveystarkastuksessa mitattujen ja osallistujan kyselylomakkeella antamien terveystietojen avulla.

Tutkimuksen alustavia tuloksia esiteltiin 20.3.2018 Helsingissä (tilaisuudessa esitetyt kalvosetit löydät täältä).

Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui kaikkiaan 7 000 45–64-vuotiasta henkilöä Kymenlaaksosta ja pääkaupunkiseudulta. Heistä lähes 2000 on jo osallistunut seurantatutkimukseen ja sen yhteydessä raportoinut kokemuksistaan vastaanottaa oma sepelvaltimotautiriskinsä työkalun avulla.

”Olemme tutkineet muun muassa sitä, miten osallistujat ovat kokeneet saamansa riskitiedon vaikuttaneen omaan terveyskäyttäytymiseensä. Valtaosa (88 %) tutkimukseen osallistuneista kertoo riskitiedon motivoineen heitä elämäntapamuutoksiin”, kertoo tutkimuksesta vastaava lääkäri Elisabeth Widén FIMM:stä.

Motivoitumista todistaa myös se, että yli 10 prosenttia seurantatutkimukseen osallistuneista oli onnistunut saavuttamaan pysyvän painonlaskun ja jopa 15 prosenttia tupakoitsijoista oli lopettanut tupakoinnin saatuaan riskitulokset käyttöönsä. Suurin osa tutkimushenkilöistä on arvioinut KardioKompassin helppokäyttöiseksi tavaksi saada tietoa. GeneRISK-tutkimushankkeen ensimmäiset seurantakäynnit tulevat jatkumaan tämän vuoden syksyyn.

Sydän- ja verisuonitautien seurauksena Suomessa menehtyy vuosittain runsaat 10 000 ihmistä. Geneettisen tiedon hyödyntäminen voi parantaa korkean riskin henkilöiden tunnistamista merkittävästi. Sitra oli mukana rahoittamassa Kardiokompassi-hanketta sen alkuvaiheessa vuonna 2014.

Viro ottamassa geenitiedon laajamittaisesti käyttöön terveydenhuollossa

Virossa on parhaillaan käynnistymässä hanke, jonka ensimmäisessä vaiheessa 100 000 virolaiselle tarjotaan mahdollisuutta saada tietoa omasta geeniperimästään osana muuta terveystietoa. Tarton genomikeskus on jo välittänyt henkilökohtaista riskitietoa noin 600 tiedonjanoiselle kansalaiselleen muun muassa rintasyövän ja sepelvaltimotaudin osalta samoin kuin myös joidenkin lääkeaineiden soveltuvuuden osalta.

”Meillä on jo riittävästi tutkimustietoa aloittaaksemme genomitiedon laajamittaisen käyttöönoton terveydenhuollossa”, totesi Viron terveys- ja työministeri Jevgeni Ossinovski projektin julkistamisen yhteydessä joulukuussa

Viro testaa riskitiedon välittämistä kansalaisille Suomessa kehitetyn digitaalisen Kardiokompassi®-työkalun avulla. EstPerMed I-projektia, jonka osana työkalua testataan, esiteltiin terveydenhuollon päättäjille Health Analytics -seminaarissa Tallinnassa 14.3.2018.

Lisätietoja

Tuula Tiihonen, projektijohtaja, Sitra, tuula.tiihonen@sitra.fi, 040 160 9070
Jukka Vahti, asiantuntija, viestintä, Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, 040 566 5152
Mari Kaunisto, FIMM, Helsingin yliopisto, mari.kaunisto@helsinki.fi, 050 317 548

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Finland kan minska sina utsläpp på ett kostnadseffektivt sätt19.11.2018 04:00Tiedote

Finland kan minska sina utsläpp med 60 procent fram till 2030, i enlighet med målen i Parisavtalet. Det kräver dock tydlig politisk styrning. Enligt en utredning som nu publicerats kan Finlands utsläpp minska med nästan hälften med åtgärder som inte medför några extra kostnader under sin livstid eller som rentav innebär inbesparingar. I synnerhet vindkraft och elektrifiering av trafiken erbjuder en möjlighet för Finland att minska utsläppen på ett kostnadseffektivt sätt.

Finland can reduce its emissions cost-effectively19.11.2018 04:00Tiedote

It is possible for Finland to achieve a 60 per cent reduction in emissions by 2030 in accordance with the Paris Agreement. But for this to happen, clear political steering is required. According to a recently published report, Finland's emissions can be reduced by almost half through measures that will not, during their lifecycle, cause additional costs and may even produce savings. Wind power and the electrification of transport in particular provide opportunities to reduce emissions cost-effectively.

Suomi voi vähentää päästöjään kustannustehokkaasti19.11.2018 04:00Tiedote

Suomen on mahdollista vähentää päästöjään 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä vaatii kuitenkin selkeää poliittista ohjausta. Nyt julkaistun selvityksen mukaan Suomen päästöjä voidaan vähentää miltei puolella sellaisin toimin, joista ei koidu elinkaarensa aikana lisäkustannuksia tai jotka jopa tuovat säästöjä. Erityisesti tuulivoima ja liikenteen sähköistyminen tarjoavat Suomelle mahdollisuuden vähentää päästöjä kustannustehokkaasti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme