Suomen 12. meteoriittikraatteri löytyi Keski-Suomesta
Ensimmäiset viitteet meteoriittikraatterista saatiin 2000-luvun alussa, kun geologi Jouko Vanne Geologian tutkimuskeskuksesta kiinnitti huomiota alueen lentomittauksissa havaittuun sähkönjohtavuudessa esiintyvään poikkeamaan.
– Summasen poikkeavuus muista järvistä käynnisti uudet tutkimukset, kertoo emeritusprofessori Lauri J. Pesonen Helsingin yliopistosta.
Tutkijoiden kesällä 2017 tekemän tutkimusmatkan tuloksena Summasjärven eli Summasen alueen kivistä löydettiin kiistattomia todisteita muinoin tapahtuneesta meteoriitin iskusta. Löytö on julkistettu kansainvälisesti arvostetussa Meteoritics and Planetary Science -lehdessä 25.6.2018.
Summasen kraatteri on muodoltaan pyöreä
Nykyisen kraatterin on arveltu olevan noin 3 kilometriä halkaisijaltaan, noin 200 metriä syvän ja muodoltaan pyöreän. Syntymähetkellään kraatteri on kuitenkin ollut suurempi, koska muun muassa jääkausi ja geologinen eroosio ovat kuluttaneet kraatteria merkittävästi. Meteoriitti-iskun ikää ei vielä tunneta eikä sitä, millainen se oli.
Nyt julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin jo 2000-luvun alussa tehtyjä alueen kallioperän sähkömagneettisia mittauksia ja magneettisia luotauksia, jotka, päinvastoin kuin aikaisemmat tulkinnat, viittaavat vahvasti meteoriitin iskuun. Törmäysteoria vahvistui kesäkuussa 2017, kun Summasjärven alueelta löydettiin kiistattomia jälkiä meteoriitti-iskusta. Erityisesti kraatterialueelta löydetyt pirstekartiot, rikkoontunut kallio ja törmäyskivet ovat tutkimuksissa vahvistuneet keskikokoisen meteoriitin jättämiksi jäljiksi, kertoo Tarton yliopiston tutkija Jüri Plado.
Tarton yliopistossa Timmu Kreitsmannin mikroskooppitutkimukset törmäyskivistä vahvistavat meteoriittitulkintaa ja viittaavat suuriin shokkipaineisiin, joita Summasen ja sen lähialueen kivet ja sen aikainen ekologinen ympäristö ovat kokeneet.
Maan pinnalta tunnetaan 191 törmäyskraatteria
Tällä hetkellä planeetta Maan pinnalta tunnetaan 191 törmäyskraatteria. Suurin osa niistä sijaitsee manneralueilla, ja vain muutama kraatteri on kyetty paikallistamaan merenpohjasta.
– Vaikka maailman mittaluokassa Summanen on kokoluokaltaan pieni, niin se yhdessä 11 muun Suomesta löydetyn törmäyskraatterin kanssa nostattaa Suomen maailman kärkimaihin meteoriittikraatterien löytämisessä, Lauri Pesonen sanoo.
Suomen kookkain meteoriittikraatteri, Keurusselkä, joka löydettiin vuonna 2003, on läpimitaltaan ainakin 30 kilometriä ja iältään yli 1000 miljoonaa vuotta.
Tutkimuksiin osallistunut geologi Satu Hietala arvelee, että Summasen räjähdys on ollut huomattavasti vähäisempi kuin Keurusselän, mutta toki meteoriitti Summasella on sekin aiheuttanut lähialueellaan melkoisen ympäristötuhon.
Summasen tutkijaryhmään kuuluivat Lauri J. Pesonen (HY/Geofysiikka), Satu Hietala (GTK), Jüri Plado (UT/Geotieteet), Timmu Kreitsmann (UT/Geotieteet), Jouni Lerssi (GTK) ja Jari Nenonen (GTK).
KUVAT:
Pääkuva: Summasjärvi eli Summanen, Satu Hietala
Kuva 1. Vasemmalla: Summasen törmäyskraatterin sijainti Keski-Suomessa ja Suomen muut 11 meteoriittikraatteria. Pallojen koko on verrannollinen kraatterin halkaisijaan. Oikealla: Summasjärven rantaviiva näkyy punaisena. Korkeus- ja syvyyspiirteet näkyvät reliifeinä: ruskeat ovat topografialtaan korkealla, vihreä on keskitasaista maastoa ja sininen merkitsee järven syvyyttä. Itse kraatteri on piirretty pyöreällä keltaisella katkoviivalla ja sijaitsee Summasjärven pohjassa. Törmäyksessä syntyneitä iskukiviä (pirstekartioita) on löydetty järven kaakkoisreunalta. Vasen kuva Jüri Plado; Kuvan oikealla muokannut alkuperäisdatasta JP.
Kuva 2. Summasjärven lentosähkömagneettisten luotausten antama karttakuva järven allaolevan kraatterin aiheuttamasta "häiriöstä" sähkönjohtavuuteen. Lisääntynyt punaisuus viittaa järven alla olevaan sähköisesti johtavaan kerrokseen kraatterimuodostumassa. Vastaavanlaisia pyöreitä sähköisiä häiriöitä ei liity muihin järviin. Todennäköisesti häiriön aiheuttaa törmäyksenrikkoma kivikerros, joka sisältää sähköä hyvin johtavaa suolapitoista vettä. Samanlainen häiriö sähkönjohtavuudessa esiintyy mm. Keski-Suomen Karikkoselän törmäyskraatterissa. Data GTK (Jouni Lerssi), muokannut Jüri Plado.
Kuva 3. Summasjärven kaakkoisrannalta olevalta pellolta löydetty pirstekartiokasa. Ylinnä olevan kartion läpimitta on noin 1 metri. Pirstekartiot muodostavat ryppäitä: useampi pienempi pirstekartio on kiinni toisissaan. Sama ilmiö on näkyvillä Keski-Suomen muissakin meteoriittikraattereissa. Valokuva Satu Hietala.
Kuva 4. Summasen pirstekartiosta tehdyn ohuthieen (näytelevy) mikrovalokuva esittää kvartsirakeessa olevia koristeellisia planaarisia deformaatiopiirteitä (lamelleja), joita kvartsikiteeseen syntyy kovassa (shokki-)paineessa. Kuva: Timmu Kreitsmann (Tarton yliopisto), otettu polarisaatiomikroskoopilla ristipolarisoidussa valossa
Viite:
Summanen, a new meteorite impact structure in Central Finland, Meteoritics and Planetary Science, 25.6.2018, https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/maps.13134
Lisätiedot:
Lauri J. Pesonen, Helsingin yliopisto, prof. emeritus, +358 50 383 5574, lauri.pesonen@helsinki.fi
Satu Hietala, Geologian tutkimuskeskus, geologi, +358 50 348 6194, satu.hietala@gtk.fi
Jüri Plado, Tarton yliopisto, vanhempi tutkija, +372 5554 4535, juri.plado@ut.ee
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhuviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fihttp://blogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme